tag:blogger.com,1999:blog-18728701775664673262024-03-24T09:10:39.719+02:00DreamerikaMerikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.comBlogger109125tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-82501516159230680962023-02-15T11:50:00.002+02:002023-02-15T11:51:10.342+02:00Uusia tuuliaTämä blogi on tullut tiensä päähän, mutta kirjoittelu jatkuu (työkiireet huomioiden) uuden blogini puolella: Dreamerika - Nuoren lääkärin mietteitä. Blogiin pääset <a href="http://followingmystar2.blogspot.com" target="_blank">tästä</a> linkistä tai Instagramini @merikasofianna kautta. Kiitos kaikille lukijoille kuluneista vuosista ja lämpimästi tervetuloa seuraamaan uusia haasteitani matkalla kohti unelmia! <div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGBRqtcSqDO-AHgd1ef7OMF3Cz-RemHWQyIC4VQeaT-n65SaA8S_vnEbAjM1ulf0l4Jo7ipq_-RZ-L-w9mcpCuVH8kb_SGUovn8wMYnoOihji4otZnYdG0pa3g8YdRBPPVJElOZTcg9uQ2FOmL90CnF8OskPz9mNv-HOeNKRB-qJtU7nRRywUgv0U/s1024/WhatsApp%20Image%202023-02-15%20at%2011.44.09.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGBRqtcSqDO-AHgd1ef7OMF3Cz-RemHWQyIC4VQeaT-n65SaA8S_vnEbAjM1ulf0l4Jo7ipq_-RZ-L-w9mcpCuVH8kb_SGUovn8wMYnoOihji4otZnYdG0pa3g8YdRBPPVJElOZTcg9uQ2FOmL90CnF8OskPz9mNv-HOeNKRB-qJtU7nRRywUgv0U/s320/WhatsApp%20Image%202023-02-15%20at%2011.44.09.jpeg" width="240" /></a></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0Suomi61.924109999999992 25.74815133.613876163821146 -9.408099 90 60.904401tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-41088127202047739112022-08-14T13:08:00.001+03:002022-08-14T18:25:01.710+03:00Haaveista totta - Kos<p>Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuttuani suuntasin keväällä terveyskeskuspalveluita suorittamaan. Elokuun ensimmäisellä viikolla pidin viikon mittaisen hengähdystauon ja suuntasin lomamatkalle Kreikan aurinkoon, hurmaavalle Kosin saarelle. Kos valikoitui kesän matkakohteeksi siitäkin syystä, että se tunnetaan Hippokrateen saarena eli juuret lääketieteessä ulottuvat jo ajalle ennen ajanlaskun alkua. Olen myös jo lapsuudesta saakka ollut kova Kreikka-fani ja yhtenä monista Kreikan lomasaarista Kos oli minulta vielä kokematta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHKGAUsQyeIXqUlF6Gn-3OsGf8JHYp51UyX7MadCH2gqG-kss7S-63HL2cJrfZupTNcje-IjRgLyw9y5xD413ScrvfUwNYNAXPGXUu4Zo5DAASgxV0MFHomQqMv2MOlHdlIOh1EWiZwXBb7kwoWQHC5touGj3Qu6ozcCH6IBujWwbcgumy60COPrU/s1600/Plataanipuun%20kyltti.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHKGAUsQyeIXqUlF6Gn-3OsGf8JHYp51UyX7MadCH2gqG-kss7S-63HL2cJrfZupTNcje-IjRgLyw9y5xD413ScrvfUwNYNAXPGXUu4Zo5DAASgxV0MFHomQqMv2MOlHdlIOh1EWiZwXBb7kwoWQHC5touGj3Qu6ozcCH6IBujWwbcgumy60COPrU/s320/Plataanipuun%20kyltti.JPG" width="320" /></a></div><p>Viehättävä huoneistohotellimme sijaitsi kävelymatkan päässä Kosin kaupungista. Heti ensimmäisenä iltana kävimme ihailemassa yhtä tunnetuimmista Kosin nähtävyyksistä, Plataanipuuta. Legendan mukaan Hippokrates opetti sen alla lääketiedettä oppilailleen noin 2400 vuotta sitten. Kuitenkin itse puu on arviolta noin 500 vuotta vanha. Omalle kohdalleni Hippokrateen puulla oli tavallista turistia syvällisempi merkitys, sillä keväällä lääkäriksi valmistuttuani vannoin yhdessä vuosikurssini kanssa Hippokrateen lääkärinvalan. Tätä nykyä plataanipuu voi hieman hieman huonosti rakennustelineiden kannattelemana ja runko halkaistuna. Plataanipuuaukion kerrotaan olleen myös muinainen markkinapaikka. Plataanipuun ohi kuljin päivittäin tehdessäni joko aamulenkin tai iltakävelyn kaupunkiin. Puun lähettyvillä tunsin seikkailevani modernin lääketieteen syntysijoilla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQWZ9IrVLXSGEOhvlpN9QsBqAc5Kin6_xowMnfTaCOGcgU4qLvVzrbvezb4Tfg7kFZYVPaNQxGxLZi25_6xdoMyW0ClC3_ASGJV1pp_QvsxovAJSSOyS1stUXf0ZrGDNqfle5DgWyw2VHhmK3WTEHbdJtLZjQwM-4XHWbrwNTpFCaJLjXNPsEsG64/s1600/BFSU5160.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQWZ9IrVLXSGEOhvlpN9QsBqAc5Kin6_xowMnfTaCOGcgU4qLvVzrbvezb4Tfg7kFZYVPaNQxGxLZi25_6xdoMyW0ClC3_ASGJV1pp_QvsxovAJSSOyS1stUXf0ZrGDNqfle5DgWyw2VHhmK3WTEHbdJtLZjQwM-4XHWbrwNTpFCaJLjXNPsEsG64/s320/BFSU5160.JPG" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDKXRWkKIWhZEhsBTK7Jb-1vjd-LvEIBhyoiboCNPIGIY-qt8BBxptygW1LfK_VrWs3naq6ibJU_IdoQC_RibWM5FWjJ1YFzKAc6t7JHFjACu2NPJZ5JpZKycoZAMhEvDZ2VloqU9kZYhNHutXs_gQmXg-YgO-cWNk_jOvpT_4QIfZhBlDeWvEQzE/s4032/IMG_3583.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDKXRWkKIWhZEhsBTK7Jb-1vjd-LvEIBhyoiboCNPIGIY-qt8BBxptygW1LfK_VrWs3naq6ibJU_IdoQC_RibWM5FWjJ1YFzKAc6t7JHFjACu2NPJZ5JpZKycoZAMhEvDZ2VloqU9kZYhNHutXs_gQmXg-YgO-cWNk_jOvpT_4QIfZhBlDeWvEQzE/s320/IMG_3583.JPG" width="240" /></a></div><p>Toisena lomapäivänä lähdin kaupunginbussilla toiseen keskeiseen antiikin nähtävyyteen Asklepieioniin, jonne Hippokrates perusti koulunsa ja jossa vannottiin ensimmäiset lääkärinvalat 2500 vuotta sitten. Hippokrateen aikoina lääkärit kaikkialta vierailivat täällä, ja sinne tulivat myös sairaat parantumaan. Asklepieion sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Kosin kaupungin keskustasta. Sisäänpääsymaksuna oli 8 euroa yli 25-vuotiaalta ja se oikeutti vapaaseen kiertelyyn temppelin alueella raunioissa. Alueella oli heti aamusta hyvin rauhallista, lukuun ottamatta ärhäköitä ampiaisia, joista yksi sotkeutui hiuksiini. Akslepieionissa oli varsin runsaasti korkeuseroja ja portaita. Aika paljon sinne oli rakennettu uutta, mutta jonkin verran oli säilynyt alkuperäisiä rakennelmia ja muistomerkkejä. Suurin osa kävijöistä saapui vuokra-autoilla paikalle, mutta julkinen liikenne kuljetti Asklepieionista myös takaisin Kosin kaupungin sykkeeseen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnzBZ8ki5dZRq2lDfLCgJcFRQzwv7KKzfMTmbYAlv0B7AbToegazKL3sTYeZq3IOYdvRAtg9-M2gO0OcmKcARuSJBhMPkwhssls_HwH7EdH-96Vi6efURKkDmquMbvmAIU7Wpg3dzo7cY-t7H67R6GZOIPOT3xwgJNIJ-8xoIXjmUcflHQ8uDA03Y/s4032/IMG_3496.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnzBZ8ki5dZRq2lDfLCgJcFRQzwv7KKzfMTmbYAlv0B7AbToegazKL3sTYeZq3IOYdvRAtg9-M2gO0OcmKcARuSJBhMPkwhssls_HwH7EdH-96Vi6efURKkDmquMbvmAIU7Wpg3dzo7cY-t7H67R6GZOIPOT3xwgJNIJ-8xoIXjmUcflHQ8uDA03Y/s320/IMG_3496.JPG" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAiA7ArilbQSSfNNgQholNxYFfYE2M14BlAqCKtjEkFbbnOAz5OLhok_usZJKfNftgazh7MzLzW56snui5gz1rmtllwWWPI94Y80eO5W2NjRJPQJKlZg2kjSmyJO1EV5p0HkarBKIH6gvCohjMOYYo2_ZWB4kEJOB3d81J7opDxTgfr9bSu_qeadg/s4032/IMG_3503.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAiA7ArilbQSSfNNgQholNxYFfYE2M14BlAqCKtjEkFbbnOAz5OLhok_usZJKfNftgazh7MzLzW56snui5gz1rmtllwWWPI94Y80eO5W2NjRJPQJKlZg2kjSmyJO1EV5p0HkarBKIH6gvCohjMOYYo2_ZWB4kEJOB3d81J7opDxTgfr9bSu_qeadg/s320/IMG_3503.JPG" width="240" /></a></div><p>Lomaviikon aikana kävimme myös parilla matkatoimiston retkellä. Ensimmäisenä oli vuorossa iltaretki Zian vuoristokylään auringonlaskun aikaan. Kylässä oli hyvin ruuhkaista sekä tavernat hyvin täyteen buukattuja. Pidin kuitenkin tunnelmasta kylässä ja tykkäsin katsella, kuinka hienosti ihmiset olivat sitä varten pukeutuneet. Auringonlasku ei itsessään mielestäni ollut kovin erikoinen, koska olen lapsuudessa nähnyt Santorinilla jopa maailman kauneimmaksi kuvatun auringonlaskun sekä helmi-maaliskuun vaihteessa Sri Lankassa upeita auringonlaskuja horisontin taakse. Zian retki oli kaikesta huolimatta kiva ja kannattava reissu, vaikka sieltä paluu hieman kaoottinen olikin ahtailla vuoristokujilla illan pimeydessä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5kAZ1zMD1ROqLWgHqsXotfRadrpe8gUeq8Wl-VBoTrKEDG2ilA8yiioPcDlCD_YJ7jQld1m02VbkYLmlNEsuVvNxu93czK6BEWa5wfka8CepcobkQ7AzBlDQUC9xv-LwIkE_3Tg-9FNqLsVo1_JpMkqJ0KoCOizsIKrkIkFDK85dU5P-YpVLmlyE/s2000/Zian%20vuoristokyl%C3%A4.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5kAZ1zMD1ROqLWgHqsXotfRadrpe8gUeq8Wl-VBoTrKEDG2ilA8yiioPcDlCD_YJ7jQld1m02VbkYLmlNEsuVvNxu93czK6BEWa5wfka8CepcobkQ7AzBlDQUC9xv-LwIkE_3Tg-9FNqLsVo1_JpMkqJ0KoCOizsIKrkIkFDK85dU5P-YpVLmlyE/s320/Zian%20vuoristokyl%C3%A4.JPG" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDnGGMS6pdbqZmvxa8AtowdqDCk_m2_rsNxe4mzWPShzov-GvdGWPe8xkBLAwN3Sndl2uzgwHHq3c28VxqypxTwQtyN8GDNWlU-x8GkY3mbzJxDHyyPG8tY0mPtHQ2UScqu4px4ZkwiFbs7Wm558VgmygDGiye4g5bN-BNwFDVSTJSJkDgM4Cb8S8/s1600/Zian%20auringonlasku.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDnGGMS6pdbqZmvxa8AtowdqDCk_m2_rsNxe4mzWPShzov-GvdGWPe8xkBLAwN3Sndl2uzgwHHq3c28VxqypxTwQtyN8GDNWlU-x8GkY3mbzJxDHyyPG8tY0mPtHQ2UScqu4px4ZkwiFbs7Wm558VgmygDGiye4g5bN-BNwFDVSTJSJkDgM4Cb8S8/s320/Zian%20auringonlasku.JPG" width="240" /></a></div><p>Hauskin lomapäivä osoittautui kaikkea muuta kuin lääketieteeseen liittyväksi. Lähdimme kokopäivän meriretkelle kolmen lähisaaren (Kalymnos, Plati ja Pserimos) kierrokselle. Kosin satamasta lähtevällä Santa Maria -aluksella matkasimme laivan kannella aurinkopedeillä yhdessä saksalaisturistien kanssa. Ensin kävimme pesusienistään kuuluisalla Kalymnoksen saarella, jossa retken hintaan sisältyi kevyt lounas. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPaOldON1x4eX7raMTKUuqjTr7iyTafpAb6pnL0VGMoDrl7rDoNC7TwPCDsj_nQCe2gsJzrDseaqTM6b2alzv1Tvn7A6MHyZg_M0Of_enxc56_rZ-epv-aQtlpbNSWCMG2au9DHpQUfytAw6QymGgAOZkQvcQqItcPb_9d27twEP2TSnkGLNtWMM/s4032/IMG_3560.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPaOldON1x4eX7raMTKUuqjTr7iyTafpAb6pnL0VGMoDrl7rDoNC7TwPCDsj_nQCe2gsJzrDseaqTM6b2alzv1Tvn7A6MHyZg_M0Of_enxc56_rZ-epv-aQtlpbNSWCMG2au9DHpQUfytAw6QymGgAOZkQvcQqItcPb_9d27twEP2TSnkGLNtWMM/s320/IMG_3560.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidLI4dSFeDWn6u8wgLia0GABRj4ZR-aBgCI2kIwEIZj85JtJ1-_XMXpUaWRi_2nWb07fg7dhXt7ol_0EX3D1sMhkpbZWwJMSL7UjEaLKV58yY6YIpeVqjRDpgT9hz6jHNO4mnmlYhMmU2xsf5aBve_gCZ_H_PSeKRcFhfPfs4BM8sngrSkcjTbZqo/s4032/IMG_3562.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidLI4dSFeDWn6u8wgLia0GABRj4ZR-aBgCI2kIwEIZj85JtJ1-_XMXpUaWRi_2nWb07fg7dhXt7ol_0EX3D1sMhkpbZWwJMSL7UjEaLKV58yY6YIpeVqjRDpgT9hz6jHNO4mnmlYhMmU2xsf5aBve_gCZ_H_PSeKRcFhfPfs4BM8sngrSkcjTbZqo/s320/IMG_3562.JPG" width="240" /></a></div><p>Matkamuistojen hankinnan jälkeen laivan nokka oli kohti asumatonta Platin saarta, jossa pääsi uimaan kristallinkirkkaisiin vesiin. Oikeastaan uiminen oli sivuroolissa, sillä laiva ankkuroitiin paikalleen ja siitä alkoikin aluksesta mereen hyppiminen. Rohkeimmat hyppivät laivan toiselta kannelta tai jopa laivan viereiseltä kiveltä. Itse pudottauduin ensimmäiseltä tasolta, sillä tikkaita pitkin laskeutuminen olisi ollut turhan hidasta. Uimapysähdyksellä oli niin hauskaa, että kävin vielä toistamiseen aluksesta hyppäämässä. Seuraavaksi baarimikko kuulutteli happy hourista, joten uimisen päätteksi maistui kylmä cocktail musiikin soidessa taustalla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt8CQ_ksTYD3iywhFH-mGak0C5g7csmtNdF32ztjcNl0GOZoUS17g16gkJmWy9km_L0MzmBR0mHAdBZ5aNthVekahM6ctqZ5cJYHMomuKFf0nmqBrVO6YjML3KAWUq0df1jDscuQwzhNBqmCH_3BuQhNfob0G0jmqOFLMrQrTe-C_EKzZP79rm_UI/s4032/IMG_3565.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt8CQ_ksTYD3iywhFH-mGak0C5g7csmtNdF32ztjcNl0GOZoUS17g16gkJmWy9km_L0MzmBR0mHAdBZ5aNthVekahM6ctqZ5cJYHMomuKFf0nmqBrVO6YjML3KAWUq0df1jDscuQwzhNBqmCH_3BuQhNfob0G0jmqOFLMrQrTe-C_EKzZP79rm_UI/s320/IMG_3565.JPG" width="240" /></a></div><p>Viimeisenä maihinnousuna oli Pserimoksen saari, jossa oli kaunis hienohiekkainen uimaranta. Kosin kaupungissa uimarannat sitä vasten ovat varsin kivikkoisia, joten niissä ei oikein pystynyt ilman uimatossuja uimaan. Päivä merellä oli ikimuistoinen ja etenkin paluumatkalla tunnelma alkoi olla rento ja kuten saksalaiset sitä kutsuivat, partyboat. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrq1SHUybeyWVfpQoaItrxvbKqwASWZJ_4p4zEneYKNNUbf9550ixS6_RSGCQG36hKivhUQQwvvJ_DyQJAgJjaKRMoeuwOVrfu7n-3BrkGSA2kzyIluagUiZt29socJMiWo1youM-2h50q1tYx_3iIehRCf4okBaAKd6CyaEyBoRs99xlybxVGsTI/s4032/IMG_3574.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrq1SHUybeyWVfpQoaItrxvbKqwASWZJ_4p4zEneYKNNUbf9550ixS6_RSGCQG36hKivhUQQwvvJ_DyQJAgJjaKRMoeuwOVrfu7n-3BrkGSA2kzyIluagUiZt29socJMiWo1youM-2h50q1tYx_3iIehRCf4okBaAKd6CyaEyBoRs99xlybxVGsTI/w320-h240/IMG_3574.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG6zL125JMhh8QFYD6r0S8P1ANpKG0IJkxXYpJpHnzJEwoEG87o3yMMLtHFpVLF3hZCPH-gm3lWh15DOgDm_N-qa4ERc4qMh4CtL9H19wHRTIoD0K7feLJPX5HP5UdhO0yBGzL98xMkcBsPEOf9ChU2hEcx58yzMRF80RrbXgDqclySfLsfr7sXqg/s1600/Pserimos%20island.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG6zL125JMhh8QFYD6r0S8P1ANpKG0IJkxXYpJpHnzJEwoEG87o3yMMLtHFpVLF3hZCPH-gm3lWh15DOgDm_N-qa4ERc4qMh4CtL9H19wHRTIoD0K7feLJPX5HP5UdhO0yBGzL98xMkcBsPEOf9ChU2hEcx58yzMRF80RrbXgDqclySfLsfr7sXqg/s320/Pserimos%20island.JPG" width="240" /></a></div><p>Muuten päivät kuluivat rennosti auringosta ja lämmöstä nauttien, huolettomasti uimapatjalla loikoillen, herkullista ruokaa unohtamatta. Aamu alkoi usein joko juoksu- tai kävelylenkillä rantabulevardilla, minkä jälkeen oli mukava pulahtaa uimaan virkistävään hotellin uima-altaaseen. Kanasouvlaki, tsatsiki ja kreikkalainen salaatti kuuluivat onnistuneeseen lomaelämykseen. Iltakävelyillä Kosin kaupungin vilinässä, vanhassa kaupungissa ja satamassa viimeistään pääsi irtautumaan arjen kiireistä. Kosilla ostosmahdollisuudet ovat myös hyvät ja hintataso varsin edullinen. Matkamuistoina hankin tietysti Hippokrateen pään, jääkappimagneetin ja tarttuipa vanhasta kaupungista mukaan myös englanninkielinen alkuperäinen Hippokrateen vala. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHhoS5Ikavt7D3MJ9ECPykE7NTxSy9ogP-V9lWcAV9uLfhtAolKFOwz-y841lOQrJp6ymc4FRnugo0UQdZe5gD6_NrGHMCazE_N1EuG0GSicWPTgonmfoqlZUJQ1O8pc-bubm7UnjcIdXWJA631bVxhZruQON7dOt-KEgMzYHbH8ju6xA2RU2Ytro/s2000/Altaalla.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHhoS5Ikavt7D3MJ9ECPykE7NTxSy9ogP-V9lWcAV9uLfhtAolKFOwz-y841lOQrJp6ymc4FRnugo0UQdZe5gD6_NrGHMCazE_N1EuG0GSicWPTgonmfoqlZUJQ1O8pc-bubm7UnjcIdXWJA631bVxhZruQON7dOt-KEgMzYHbH8ju6xA2RU2Ytro/s320/Altaalla.JPG" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8B4_RcJKSVysqjJGCOBGxpnCUZKwQexf-Wi7WzncXqTYkvGrp6Nrz6vV3qm7StS-PKRWKqtQO7-kGkK9FxoysRmzm4LQNWS6K_HgWpUt3Iggdq3dOVfeRao3hvEYhCNSS3YqhIoOIHa5Hfra4HqLhThJtvAgXUIxigZq0SqLtRDYufWl_3XQKVt4/s2000/Greek%20salad.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8B4_RcJKSVysqjJGCOBGxpnCUZKwQexf-Wi7WzncXqTYkvGrp6Nrz6vV3qm7StS-PKRWKqtQO7-kGkK9FxoysRmzm4LQNWS6K_HgWpUt3Iggdq3dOVfeRao3hvEYhCNSS3YqhIoOIHa5Hfra4HqLhThJtvAgXUIxigZq0SqLtRDYufWl_3XQKVt4/s320/Greek%20salad.JPG" width="240" /></a></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicCINkM1yCfgOKvucL9fQ7FLcocXGam_cqtsCwLwgpOQakjuhx2I4-EiA_BzWTyQb1xc6Ns9Mn6mNac99GGjy1vGHGacDu6JI_ofEJ2tvXfZhN43LWW5-zvqfPDz7Z59yfalrY7-m8dm5dFmOcoJ89BFAP9sasdhIk_sOJ6Myv29pPJ9fa_OhufzE/s2000/XJLC3459.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicCINkM1yCfgOKvucL9fQ7FLcocXGam_cqtsCwLwgpOQakjuhx2I4-EiA_BzWTyQb1xc6Ns9Mn6mNac99GGjy1vGHGacDu6JI_ofEJ2tvXfZhN43LWW5-zvqfPDz7Z59yfalrY7-m8dm5dFmOcoJ89BFAP9sasdhIk_sOJ6Myv29pPJ9fa_OhufzE/s320/XJLC3459.JPG" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Takana siintää Turkin rannikko</td></tr></tbody></table><p>Ihanien lomamuistojen ansiosta jaksaa jälleen ahkeroida syksyn kiireitä ja pimeneviä iltoja. Onneksi kuitenkin vielä on kesää jäljellä!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUtb44Q5yD9lha8H5KzrAh4QzF1fvAOwaREmqvarFNglBfhMyUBViyMti0x-fw2xd0DSk_h6sGHPJhFwNxVgRD7dZq3A8d1AuntMQ8O9UHbWPS_kF6AHcr8_cXQqAKx5-XXI94tAxNN_0Iy9VPhO2SiWgaOOj4xteHK_W7SwRsg2ojrb6c1WmxASU/s4032/IMG_3520.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUtb44Q5yD9lha8H5KzrAh4QzF1fvAOwaREmqvarFNglBfhMyUBViyMti0x-fw2xd0DSk_h6sGHPJhFwNxVgRD7dZq3A8d1AuntMQ8O9UHbWPS_kF6AHcr8_cXQqAKx5-XXI94tAxNN_0Iy9VPhO2SiWgaOOj4xteHK_W7SwRsg2ojrb6c1WmxASU/s320/IMG_3520.JPG" width="240" /></a></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-82684983304062050702022-04-06T20:53:00.004+03:002022-12-13T18:15:06.006+02:00Lääketieteen lisensiaattiYksi suurimmista unelmistani kävi toteen viime viikonloppuna, kun pääsin yhdessä vuosikurssini kanssa vannomaan lääkärinvalan ja valmistuimme kuuden vuoden aherruksen päätteeksi lääkäreiksi. Lääkäri on ollut haaveammattini jo pienestä tytöstä lähtien, joten tämän pitkäaikaisen haaveen toteutuminen oli yksi elämäni parhaimmista saavutuksista. Koko valmistujaisviikonloppu oli kerrassaan ikimuistoinen kokonaisuus, ja otinkin joka hetkestä kaiken ilon irti. Hienointa oli varmasti se, että tämän kaikki odotukseni ylittäneen hienon virstanpylvään sai jakaa yhdessä parhaimpien ystävieni kanssa.<div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh3ZNsNZddb5x0dMSIkmLxc9Hg_LoumyC1gU2Rd9k9UNRqZbSkj5aBDcVUvMNdvRDxLgE5iVBx9o-0wLmTgcNJJysrMp72uYy86ph1DqjYR2TgJk6EPKLh_-NUjo445VLcXVqEMoqXZfGb26L-wOfPng_CkNzipSiqRrscLhxl3hT1G5LiHBCCcX0/s1525/XXEH8571%20(2).JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1525" data-original-width="1144" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh3ZNsNZddb5x0dMSIkmLxc9Hg_LoumyC1gU2Rd9k9UNRqZbSkj5aBDcVUvMNdvRDxLgE5iVBx9o-0wLmTgcNJJysrMp72uYy86ph1DqjYR2TgJk6EPKLh_-NUjo445VLcXVqEMoqXZfGb26L-wOfPng_CkNzipSiqRrscLhxl3hT1G5LiHBCCcX0/s320/XXEH8571%20(2).JPG" width="240" /></a></div><br /><div><div>Valmistujaisviikonloppu alkoi torstai-iltana 31.3. valajuhlaharjoituksilla Tampereen yliopiston juhlasalissa. Tulin harjoituksiin suoraan töistä, enkä vielä siinä vaiheessa tahtonut oikein ymmärtää, mitä kaikkea upeaa lähipäivinä onkaan edessä. Tilaisuudessa kävimme pääpiirteissään läpi juhlan kulun ja löysimme omat paikkamme juhlasalista. Sen jälkeen alkoikin kutkuttava odotus, mutta samalla jännitys koko lääkiksen huipentavasta valmistujaisjuhlasta. Ei ihme, että sinä yönä ei tahtonut saada unta.</div><div><br /></div><div>Perjantai 1.4. valkeni aurinkoisena ja erittäin kauniina kevätpäivänä. Aamupuuron ääressä lueskelin lääkärinvalan sanoja ja painoin niitä mieleeni. Kävin kampaajalla nutturakampauksen laitossa, meikkasin ja pukeuduin valajuhlamekkoon. Aprillipäivä ei käynyt mielessäkään, kun ajatukset olivat täysin valajuhlassa ja todistuksen saamisessa. Noin klo 10.30 saavuin yliopistolle ja sain pientä jännitystäni lievitettyä ystävien tuella. Tunnelma oli odottava, mutta hieman myös epäuskoinen. Mihin nämä kuusi vuotta ovat menneet? Olenko ihan oikeasti valmistumassa lääkäriksi vai onko tämä kuitenkin vain unta?</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn7gKu40GE6iVhY-YU3IBD0-vgOICRzdTDXtMvn2pAzpHoCJLU7bsm_AivZsJ3ysTm3J4EaqWOai_fZce9wiGeWnLHo-28826O8s8XeqYRNDhj4w7fOr5vgzWXl4cDOoanb5zV9dbMkJQYe3z8eXHP1SLSltAUT5UeYYVy3mwRvrk2r4XMckZ3Z0I/s2048/IFMS5695.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn7gKu40GE6iVhY-YU3IBD0-vgOICRzdTDXtMvn2pAzpHoCJLU7bsm_AivZsJ3ysTm3J4EaqWOai_fZce9wiGeWnLHo-28826O8s8XeqYRNDhj4w7fOr5vgzWXl4cDOoanb5zV9dbMkJQYe3z8eXHP1SLSltAUT5UeYYVy3mwRvrk2r4XMckZ3Z0I/s320/IFMS5695.JPG" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kohti valaa</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Noin klo 11 aikaan saapui arkkiatri ja asettauduimme portaille yhteiskuvaa varten. Upea joukko fiksuja, sisukkaita ja päämäärätietoisia nuoria vastavalmistuvia oli pian saamassa LL-tutkintotodistuksen käteen ja suuntamassa opiskeluvuosien jälkeen työelämään. Sitä kelpasi yhdessä tuulettaa.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq3vJjdXO4iHYY3C-r5ssWaKez9Dr4vd2tcvzz5BueKn5If6jxBsfGTgWXXOgeeCTiB0FZM37XoCEMnoW9wxXFjT1f1ml-Y55y8x8TWqLoE3Z2E-qKxqPm1HTW-DayhaZjE58B9fIzLnq_hjsJegqPzf80ttkcYL-vzZCWxn0J_tqD4qse6uXwm5Q/s5695/IMG_2843.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3797" data-original-width="5695" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq3vJjdXO4iHYY3C-r5ssWaKez9Dr4vd2tcvzz5BueKn5If6jxBsfGTgWXXOgeeCTiB0FZM37XoCEMnoW9wxXFjT1f1ml-Y55y8x8TWqLoE3Z2E-qKxqPm1HTW-DayhaZjE58B9fIzLnq_hjsJegqPzf80ttkcYL-vzZCWxn0J_tqD4qse6uXwm5Q/s320/IMG_2843.JPG" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Cursus Starck 2016-2022</td></tr></tbody></table><br /><div>Kello läheni 12:ta ja asettauduimme valmistuvien kulkueeseen juhlasalin ulkopuolelle. Läheiset, sukulaiset ja tuttavat olivat jo asettautuneet saliin ja upean musiikin säestyksellä astelimme viimein jonossa juhlapaikalle. Dekaanin, vararehtorin ja arkkiatrin juhlavien puheiden sekä lahjakkaiden kurssilaisten taidokkaan musiikkiesityksen jälkeen nousimme seisomaan lausuaksemme lääkärinvalan. Jokainen vuorollaan lausui oman koko nimensä täydelle juhlasalille, minkä jälkeen toistimme Lääkäriliiton piiriylilääkärin perässä lääkärinvalan ylväät sanat. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfOzGNNvNPuYQMD53ge57DnxeCEzLCycwLLvBelAWN2n202KbpblFr72R3fD1yhPU1JouAVN3kUOs_JG8aMYnpuLp4LmOYZGn8KdwbCX56KjPOOZ7Gt3_KY9AHwx7wK6TJDsdI5C2ECDrmDM6TKZJ3C7xUaE6xyEg1Ag8xEkiJxsp4vR-UclJwmKg/s5760/IMG_2853.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3840" data-original-width="5760" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfOzGNNvNPuYQMD53ge57DnxeCEzLCycwLLvBelAWN2n202KbpblFr72R3fD1yhPU1JouAVN3kUOs_JG8aMYnpuLp4LmOYZGn8KdwbCX56KjPOOZ7Gt3_KY9AHwx7wK6TJDsdI5C2ECDrmDM6TKZJ3C7xUaE6xyEg1Ag8xEkiJxsp4vR-UclJwmKg/s320/IMG_2853.JPG" width="320" /></a></div><br /><div>Seuraavana oli vuorossa tutkintotodistusten haku riveittäin aakkosjärjestyksessä. Tätä oli kaiken muun ohella hienoa seurata, kun oma vuoroni hakea todistus lavalta oli loppuvaiheilla. Hetki tuntui paljon upeammalta kuin ylioppilastodistuksen saaminen, koska tähän sisältyi kaikki se valtava työ, jota yleensä koko tutkinto-ohjelmaan pääseminen vaati. Todistus kädessä kävelimme tervehtimään seuraavaksi arkkiatria, joka seisoi juhlavasti lavan edessä meitä valmistuneita onnittelemassa. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy-n9BfRYbDmmSLHnDJmZpi9Hk06TwZg1qvH5vKRqQuaKr1WJAfCE5Fi2HJqi26TLkDmN4e8R8aOYsZeNGeY7hoNUHz-rnGx9g6_ctfnJZctYXSzDIjd1Fhdad7EYuq8sHeKCsY9gsfHP5cg5423wMHMlk6JEGCwSWpVKsiVJamvk2LRssjGMVvVw/s5760/IMG_2848.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5760" data-original-width="3840" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy-n9BfRYbDmmSLHnDJmZpi9Hk06TwZg1qvH5vKRqQuaKr1WJAfCE5Fi2HJqi26TLkDmN4e8R8aOYsZeNGeY7hoNUHz-rnGx9g6_ctfnJZctYXSzDIjd1Fhdad7EYuq8sHeKCsY9gsfHP5cg5423wMHMlk6JEGCwSWpVKsiVJamvk2LRssjGMVvVw/s320/IMG_2848.JPG" width="213" /></a></div><br /><div>Valajuhlan lopussa oli vuorossa kurssin valitseman opetushenkilön sekä valmistuneen puhe. Kaikki valajuhlan puheet sopivat tähän arvokkaaseen tilaisuuteen hienosti ja niillä oli tunnetasolla iso merkitys. Valmistujaisjuhla päättyi yhteislauluna Gaudeamus Igituriin, jonka jälkeen astelimme juhlasalista valmiina lääkäreinä elämä edessä. Tätä onnellisuutta eivät sanat riitä kuvaamaan. Valajuhla oli koko valmistujaisviikonlopun ehdoton kohokohtani, vaikka nautinkin ihan joka hetkestä sen jälkeenkin. </div><div><br /></div><div>Juhlasalin ulkopuolella satoi lämpimiä onnitteluja perheeltä, muilta lähimmäisiltä sekä tietenkin kanssavalmistuneilta. Tätä hetkeä ikuistimme lukuisin valokuvin kuohuviinilasin äärellä, ruusu ja uunituore lääkärin tutkintotodistus kainalossa. Vaikka olin juuri valmistunut hienoon ammattiin, hetken teki äärettömän upeaksi kaikki ihanat ystävät, jotka lääkisaikana niin läheisiksi ovat tulleet. Haikeus tämän kaiken koulutaipaleen loppuun saattamisesta ei kuitenkaan lannistanut, sillä lujat ystävyyssuhteet tulevat varmasti säilymään vahvoina koko uramme ajan eriytyessämme lääketieteen eri aloille. Salin ulkopuolella oli jaossa huikea vuosikurssimme kronikka, jonka saimme muistoksi mahtavasta kuudesta opiskeluvuodesta. En tätä teosta ole vielä juurikaan ehtinyt kahlaamaan läpi, mutta satuin huomaamaan, että minut oli äänestetty vuosikurssin toisiksi motivoituneimmaksi. Mietin, mahtaakohan blogillani olla tähän osuutta asiaan. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEiSt2vR9EpX8353YUvWqWaj3Bd4xhI2Np5QOGcyBwceEnPtF91hW3BVHkoYS4WwjZ8wZZaVgP8JaTHnkUgRwUmm8LxX4EF_XJS5wyxPfTYr0jSb2EJEySud7PvXE08UX-Z_1b1EVcBfMsT7pbi1TaUC66GTCF5hSEUW-ekDnB1PJFlQSMPX8RPPI/s2000/DMIP6524.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEiSt2vR9EpX8353YUvWqWaj3Bd4xhI2Np5QOGcyBwceEnPtF91hW3BVHkoYS4WwjZ8wZZaVgP8JaTHnkUgRwUmm8LxX4EF_XJS5wyxPfTYr0jSb2EJEySud7PvXE08UX-Z_1b1EVcBfMsT7pbi1TaUC66GTCF5hSEUW-ekDnB1PJFlQSMPX8RPPI/s320/DMIP6524.JPG" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPwO_Av-5FPUOXfBxAfeUEsYeX6tSL3qk5uceiRf29c-9cyjV7gtoqa_U7F9S0L9kD4PlG8GmhrIYH61xnrpucJDvipkubmip6X_BXyV8N-TNn9ktRkOiUL8ohhTEDnnPoeE4_4anUxT3bbw6poG3cMiMOZvcOA5VTxdJJNWWufXXbVYuLBWwi2vg/s1024/QZTQ9981.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPwO_Av-5FPUOXfBxAfeUEsYeX6tSL3qk5uceiRf29c-9cyjV7gtoqa_U7F9S0L9kD4PlG8GmhrIYH61xnrpucJDvipkubmip6X_BXyV8N-TNn9ktRkOiUL8ohhTEDnnPoeE4_4anUxT3bbw6poG3cMiMOZvcOA5VTxdJJNWWufXXbVYuLBWwi2vg/s320/QZTQ9981.JPG" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div>Valajuhlan jälkeen menimme perheeni ja isovanhempieni kanssa ravintola Tampellaan syömään. Oli hienoa saada jakaa tämä ilta heidän kanssa, koska valmistumiseni oli heille varmasti yhtä suuri merkitys kuin sillä oli minulle. Olen erittäin kiitollinen läheisilleni, että he ovat olleet tukenani aivan lääkiksen pääsykokeisiin valmistautumisen ajoilta viimeisiin klinikkapäiviin saakka. He ovat jaksaneet uskoa minuun, kun itsestä ei aina siltä ole tuntunut. Kun lääkiksen ovet minulle kuitenkin lopulta vuonna 2016 aukesivat, tiesin, että kuuden vuoden kuluttua sieltä putkahtaisin ulos valmiina lääkärinä. Tässä sitä nyt ollaan. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhLCezju9RI0SUxoA-SNJiStvSBdDJGhdnUfKEeQqbkeTQ6it6tKksunpe7Gj3IyUwPDR4NZze3gRFyum4xPpltRzY5j4OpAiOkEtCRkL0f6i1VceAO2J6wCM9vawNk8rB5lUzX4sIdERvHRLwkVWAAdp_Ggr4rjj172wTCY1ztV_usLozxLyI7l4/s2000/WhatsApp%20Image%202022-04-06%20at%2020.38.33.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhLCezju9RI0SUxoA-SNJiStvSBdDJGhdnUfKEeQqbkeTQ6it6tKksunpe7Gj3IyUwPDR4NZze3gRFyum4xPpltRzY5j4OpAiOkEtCRkL0f6i1VceAO2J6wCM9vawNk8rB5lUzX4sIdERvHRLwkVWAAdp_Ggr4rjj172wTCY1ztV_usLozxLyI7l4/s320/WhatsApp%20Image%202022-04-06%20at%2020.38.33.jpeg" width="240" /></a></div><br /><div>Seuraava päivä lauantai kului valmistautuessa toiseen huipennukseen eli iltajuhlaan Sokos Hotel Tornin Paja Kongressissa. Pienten coctailpalojen valmistamisen, kampaajan, juhlameikin ja iltapukuun pukeutumisen jälkeen etkoilimme rennosti kaveriporukalla ennen juhlapaikalle siirtymistä. Oli ihastuttavaa, että iltajuhlaan saapui myös välivuodelle jääneitä ystäviämme. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6wUsCCeBueUL2r9ZLaPw869sajp4tOiqRGqz_5ygOw5AhiiZdFKbTGLCoVuvVO0Rh7MXUbNt-ZEVCpR6nH-IHHbkc4M2ITzFPBDfs1a3_sTVYIg7Mb7UgM6NNSIkLMEl1m_Hpq-WrRS7g-wzf0fMtIjIJBbbx25yeZiPiGU5cjnw8k0_3a0GooQY/s4032/IMG_2705.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6wUsCCeBueUL2r9ZLaPw869sajp4tOiqRGqz_5ygOw5AhiiZdFKbTGLCoVuvVO0Rh7MXUbNt-ZEVCpR6nH-IHHbkc4M2ITzFPBDfs1a3_sTVYIg7Mb7UgM6NNSIkLMEl1m_Hpq-WrRS7g-wzf0fMtIjIJBbbx25yeZiPiGU5cjnw8k0_3a0GooQY/s320/IMG_2705.JPG" width="240" /></a></div><br /><div>Vuosijuhlia muistuttava iltajuhlatilaisuus oli hieno tapa juhlistaa saavutustamme kolmen ruokalajin illallisella juhlapuheiden ja muiden ohjelmanumeroiden kera. Ilta tuntui vain kiitävän ohitse, ja hyvin lyhyeltä tuntuneen ajan jälkeen olimmekin jo siirtymässä kohti busseja, jotka veivät meidät jatkoille Nokian Kerholaan. Bussimatkan teki viihdyttäväksi sisätautilääkärin vetämä sisätautien alan tietokilpailu. Lääkärihän ei koskaan ole valmis, vaan ala on elinikäistä oppimista. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBxbQW3InHu3lHZD7i_EyL8AAg16zFtjrGViIcnhglt8s_dv8-tydwPOybQVNB6cCco71BouS_FGj3M7fpGIzLq91GBrdqA7V3Oknez3DTKqCAwoE4RRKlGhwhOa0GjtsMBKsXxoXeLXTgkaTTghxT1oJ3E6iGjJODxu_IFvWwEVpVH7kGLosYxQQ/s1600/MZIX9583.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBxbQW3InHu3lHZD7i_EyL8AAg16zFtjrGViIcnhglt8s_dv8-tydwPOybQVNB6cCco71BouS_FGj3M7fpGIzLq91GBrdqA7V3Oknez3DTKqCAwoE4RRKlGhwhOa0GjtsMBKsXxoXeLXTgkaTTghxT1oJ3E6iGjJODxu_IFvWwEVpVH7kGLosYxQQ/s320/MZIX9583.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTujY5JY457b0D46cm0yyFOzMi3BfekdQMBRgZXERu7djraeW-ZMKuXKEQWwvUSNpvl4C2kC-d3c7XNU7ep7BGfZecUwO0v7yiLreInk32Ja8X31L6qMklknVnAkM8bXsJrB5u48-sHmkjml21hdSsf6AvrEwfEW2HKjlWNnfjjz3nxX__5VMz3Ck/s2048/IMG_2836.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTujY5JY457b0D46cm0yyFOzMi3BfekdQMBRgZXERu7djraeW-ZMKuXKEQWwvUSNpvl4C2kC-d3c7XNU7ep7BGfZecUwO0v7yiLreInk32Ja8X31L6qMklknVnAkM8bXsJrB5u48-sHmkjml21hdSsf6AvrEwfEW2HKjlWNnfjjz3nxX__5VMz3Ck/s320/IMG_2836.JPG" width="320" /></a></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJOTLtUmcehtfNJ794-duPwerYXu6Tbx3wLgX-SQPnoS4Z-U8ChaJFJGFGRK-oNphl8pnbnZ9iTgMUbKMXiXXE1pRlBVFnIgOg-HGw5OHkHIuhz0hyDU0PCHbeW1kc2DrPJ1Z_qPviQtqOWHc41fm36mndiyU3qUpq6ROqC_ZAjUYpp0c8gHyz6Hc/s2048/IMG_2838.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJOTLtUmcehtfNJ794-duPwerYXu6Tbx3wLgX-SQPnoS4Z-U8ChaJFJGFGRK-oNphl8pnbnZ9iTgMUbKMXiXXE1pRlBVFnIgOg-HGw5OHkHIuhz0hyDU0PCHbeW1kc2DrPJ1Z_qPviQtqOWHc41fm36mndiyU3qUpq6ROqC_ZAjUYpp0c8gHyz6Hc/s320/IMG_2838.JPG" width="213" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><div>Jatkoilla tanssimme ystävieni kanssa pikkutunneille asti, ja olinkin muiden innokkaiden juhlijoiden kanssa juhlapaikalla aivan loppuun saakka. Jo fuksivuoden syksystä niin isoksi biisiksi muodostunut Anssi Kelan 1972 tuntui säväyttävän nyt paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Meistä tuli ihan oikeasti lääkäreitä. Jatkoilla juhlimme alempien vuosikurssien kanssa ja oli ilo nähdä kaikkia tuttuja kasvoja nuoremmista kollegoista. Ilta oli kaikin puolin huikea kruunu näille valmistujaisille, enkä tule tätäkään päivää koskaan unohtamaan. </div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiS3DR0lY8rfSu2v9Nvh-BKm_4xZhRIGc2A9Oc72Q7wqPD2quA6QXh4M1Dw6ecSleHOxoCBPx1XkyYg13COqKjReE35u6jS7WcYaA3z3sAMt3D3t1yoGYYQLI_9l3BdaLwvbFPl6_hA2tocs23e7BRDl7_9nYm0UbWSEOtj7T9QYg1nvlT7tLf7Htc/s4032/IMG_2739.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiS3DR0lY8rfSu2v9Nvh-BKm_4xZhRIGc2A9Oc72Q7wqPD2quA6QXh4M1Dw6ecSleHOxoCBPx1XkyYg13COqKjReE35u6jS7WcYaA3z3sAMt3D3t1yoGYYQLI_9l3BdaLwvbFPl6_hA2tocs23e7BRDl7_9nYm0UbWSEOtj7T9QYg1nvlT7tLf7Htc/s320/IMG_2739.JPG" width="240" /></a></div><br /><div>Sunnuntaina kokoonnuimme vielä kurssin kesken sillikselle Hatanpään Soutupaviljonkiin, jossa saunoimme, paljuilimme ja nautimme herkullisista pöydän antimista. Viimeisen juhlapäivän helmenä toimi vuotta alemman kurssin bändi, jonka tahdissa oli kiva päättää elämäni paras ja onnellisin viikonloppu. Lääkis on nyt takanapäin, mutta lääkärin ura ja haasteet ovat edessä. Haluan kiittää läheisiäni, ystäviäni sekä kaikkia blogiani lukeneita tästä unohtumattomasta matkasta. Saan olla ylpeä ja kiitollinen, että blogiani on jaksanut lukea niin iso joukko ihmisiä eri puolilta maailmaa. Olen myös hyvin otettu siitä, että postauksillani olen saanut inspiroitua lääkikseen pyrkijöitä matkalla kohti unelmaa. Tämä lääkisblogi on nyt tullut tiensä päähän, mutta aion jatkaa kirjoittamista nuorena lääkärinä. Kiitos ja kumarrus! </div></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1Lq1DOymxobgskB_QR3xtbvsmwh-FfY9PjPPXcG2PXcyO5accGps0rvO-Vl3L3u9vBXcSONobL1_xd_c1H0tnfQwvllHnNzxHVSYmZP_R182dAMhjf3qrCrIcUJYjb0sVPOMq2_kndUjK3M-Tbmbr5fQuQobf26f56rMZFNUFo3oQ8h9WbDOAmjg/s1963/IMG_2707%20(2).JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1963" data-original-width="1473" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1Lq1DOymxobgskB_QR3xtbvsmwh-FfY9PjPPXcG2PXcyO5accGps0rvO-Vl3L3u9vBXcSONobL1_xd_c1H0tnfQwvllHnNzxHVSYmZP_R182dAMhjf3qrCrIcUJYjb0sVPOMq2_kndUjK3M-Tbmbr5fQuQobf26f56rMZFNUFo3oQ8h9WbDOAmjg/s320/IMG_2707%20(2).JPG" width="240" /></a></div><div><br /></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-64073435892315927882022-03-10T19:38:00.003+02:002022-03-11T07:18:11.638+02:00Haaveista totta - Sri Lanka<p>Lääkiksen opinnot tulivat päätökseen helmikuun puolivälissä ja pian sen jälkeen oli aika lähteä yhdessä kurssimatkalle juhlimaan kuuden vuoden aherrusta. Matkakohteeksi valikoitui äänestyksen perusteella Sri Lanka, jota myös itse pidin muistakin hyvistä vaihtoehdoista kiinnostavimpana. Tämä oli pitkästä aikaa ensimmäinen ulkomaanmatkani sitten koronapandemian alun, joten matkakuume ja odotukset rentouttavasta rantalomasta olivat korkealla. Matkavalmisteluihin vaadittiin edeltävästi mm. Health Declaration, viisumihakemus ja antigeenitesti, joten paperityötä oli entisajan matkustamiseen verrattuna selvästi enemmän. Kun nämä matkustusdokumentit olivat valmiina ja tulostettuna, kauan odotettu matka sai alkaa. Me 88 pian valmistuvaa lääkäriä suuntasimme kahden viikon lomalle kohti lämmintä, aurinkoista, vehreää ja monipuolista Sri Lankaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiPq5BTdv42VjhNNas2KAy55un0eCvxIp20a_yjG7s4RX9CyHcmQGux_zRmdtK479Z33Xz7ZFHvXpsGAcmzZAk103A_SD4LkCkdPSOzcBalgFZ4O74MJVpIJj4NntucqdVCVzdECxu4yeTNA5DWC5COE7O_NElo-9Ma-eOO9U3YfEQCMLNCku-Khkc=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiPq5BTdv42VjhNNas2KAy55un0eCvxIp20a_yjG7s4RX9CyHcmQGux_zRmdtK479Z33Xz7ZFHvXpsGAcmzZAk103A_SD4LkCkdPSOzcBalgFZ4O74MJVpIJj4NntucqdVCVzdECxu4yeTNA5DWC5COE7O_NElo-9Ma-eOO9U3YfEQCMLNCku-Khkc=s320" width="240" /></a></div><p>Lensimme Sri Lankaan Istanbulin kautta, jossa vietimme yön lentokentällä. Löysimme parin hyvän ystäväni kanssa kivat sohvapaikat rauhalliselta alueelta, mutta ehdimme siinä pötkötellä vain noin kaksi tuntia. Unemme keskeytyivät poliisin ilmestyessä paikalle, tämä pyysi näyttämään passeja ja tämän jälkeen hääti meidät pois. Olimme ilmeisesti tehneet leirin jollekin kielletylle alueelle. Onneksi matka pääsi jatkumaan ja reilu vuorokausi matkustettuamme laskeuduimme viimein trooppiselle Sri Lankan saarivaltiolle. Maahantulo ei kuitenkaan sujunut täysin suunnitellusti, sillä isolla osalla porukastamme (minä mukaan lukien) matkatoimiston hankkima viisumi oli virheellinen eikä passintarkastuksesta päässyt siten eteenpäin. Muutaman kerran meitä palloteltiin väsyneinä edestakaisin eri tiskeille ja piti täyttää uudelleen maahantulokaavake. Lopulta ohjeistuksena oli käydä viereisessä toimistossa ostamassa uusi viisumi 40 dollarilla, minkä jälkeen passintarkastuksesta reitti avautui Sri Lankan maaperälle. Olin aina ajatellut, että USA:n maahantulo on työlästä ja uuvuttavaakin, mutta tämä veti pidemmän korren. Vielä matkalaukkujen noudon jälkeenkin oli vielä Health Declarationin tarkastus printatusta QR-koodista. Voi arvata, kuinka taas jännitti, että jotain menisi taas pieleen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj82wniEpOc4HFmpLGgoWnO7zanplaMoSWb6xWFmw6A0rOHkFR8SpxnAc5tmsX1AFajiSNTMxgRtCp_AXa_fu0qupdKX0oCOUV820uyCNZ-7A_nM2CW00znEDH-QpBVfa7bYsAUzfyphK7pRsW0BVznzlxoYx8YNMvKCH-O_HNK81C7jQngMwznCvc=s2048" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj82wniEpOc4HFmpLGgoWnO7zanplaMoSWb6xWFmw6A0rOHkFR8SpxnAc5tmsX1AFajiSNTMxgRtCp_AXa_fu0qupdKX0oCOUV820uyCNZ-7A_nM2CW00znEDH-QpBVfa7bYsAUzfyphK7pRsW0BVznzlxoYx8YNMvKCH-O_HNK81C7jQngMwznCvc=s320" width="320" /></a></div><p>Lentokentällä oli vastassa matkatoimistomme vastaanottokomitea sekä Sri Lankalainen tanssi- ja rumpuryhmä. Rantalomilla olen aina ennen tottunut tottunut siihen, että heti lentokenttäbussille saavuttua suunnataan pikimmiten kohti hotellia. Nyt bussit pitivät ovensa suljettuina kunnes meille oli tarjoiltu kuohuviiniä ja kakkua juhlavan performanssin yhteydessä. Ensimmäisenä matkakohteenamme oli Negombo ja aiemmin karanteenihotellina toiminut Club Hotel Dolphin. Perushintaan kuului aamiainen, mutta halusin jo ennen matkaa lisämaksusta ostaa All Inclusiven, jotta ei tarvinnut huolehtia aterioista ja juomista. Illallisen jälkeen matkatavaramme oli toimitettu huoneisiimme ja rankan matkustamisen vuoksi uni maittoi oikein hyvin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiLQPwS5sWOwtahglxCRdMXEQhx3abSmPgiyTu7WQdnNNeMwDkhSBpAObuqs8eSV2q1BMCISaPYoPn9IwZrc_sekN2scRRrKX1Q4zohx2qNlIZn9AK9HwjxspkixgigFuexV1e07YLNX8mIHoLk4YEEFT5xG-4_Yx_D9cZNlkcoYLAXtffijbYetD0=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiLQPwS5sWOwtahglxCRdMXEQhx3abSmPgiyTu7WQdnNNeMwDkhSBpAObuqs8eSV2q1BMCISaPYoPn9IwZrc_sekN2scRRrKX1Q4zohx2qNlIZn9AK9HwjxspkixgigFuexV1e07YLNX8mIHoLk4YEEFT5xG-4_Yx_D9cZNlkcoYLAXtffijbYetD0=s320" width="240" /></a></div><p>Ensimmäinen aamu Sri Lankassa valkeni aurinkoisena. Aamiaisen jälkeen suuntana oli uima-allasalueen rantatuolit. Hotelli sijaitsi merenrannassa, ja liput liehuivat jatkuvasti punaisina aallonmurtajien ja rantavahtien puutteen vuoksi. Aallokko oli varsin suurta, mutta tästä huolimatta uskaltauduimme uiskentelemaan ja kellumaan lähelle rantaviivaa. Päivä kului mukavasti auringosta, lämmöstä ja erityisesti kivasta seurasta nauttien. All Inclusiveen kuului kattava valikoima cocktaileja, joita oli mukava siemailla auringon paisteessa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAaHgqQacYpILa__nSVXvi3CvDF_ICoLam-C8GlTVsL87SyJtkC0FCuyDEI2E3KKsiJSWuvtqVfgL44-YsOWszIu3GD0B2OJHMPRuNqNn1PwoDae2ihU7pJBKcqVMpYaB7pLVF878u1-fvyCqVk4AiTWJNSJutUVWAMS_X3fTbkZaQWglXd6aSLJo=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAaHgqQacYpILa__nSVXvi3CvDF_ICoLam-C8GlTVsL87SyJtkC0FCuyDEI2E3KKsiJSWuvtqVfgL44-YsOWszIu3GD0B2OJHMPRuNqNn1PwoDae2ihU7pJBKcqVMpYaB7pLVF878u1-fvyCqVk4AiTWJNSJutUVWAMS_X3fTbkZaQWglXd6aSLJo=s320" width="240" /></a></div><p>Illalla ohjelmassa oli veneretki läheisellä joella. Jakauduimme 15:een kuuden hengen veneeseen ja ihastelimme vehreää kasvillisuutta, vesieläimiä ja paikallisten onnellisuutta alkeellisista oloista huolimatta. Hetken mielijohteesta opas kävi noutamassa viidakosta kookospähkinän, jonka sisältöä pääsi tuoreena maistamaan. Veneretken jälkeen pidettiin hotellin rannalla kivat beach partyt kurssin kesken. Niissä buffet-pöydät notkuivat täynnä herkullisia ruokia ja osa pääsi jopa itse ruokaa kokkailemaan. Ilta toimi eräänlaisena tervetuliaisjuhlana, joissa tunnelma oli rento ja vapautunut loman alkamisen kunniaksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgIU_n7CD2ekhQzFwhBxXaTH57nQVgtynKPmdl9vHTfnk9iI98fkJX97xYD9CRuDUr6RsuupEavOW0HMgupWKdBCFOEBDC4todoN-J7Hft7rLllesvQA8bmlJgalF5via5oSfGZG-aQ4Om0oI0GLQe77sx_nIHH0bxqgE4XoC5PhIbD3EvqvG-A3Ho=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgIU_n7CD2ekhQzFwhBxXaTH57nQVgtynKPmdl9vHTfnk9iI98fkJX97xYD9CRuDUr6RsuupEavOW0HMgupWKdBCFOEBDC4todoN-J7Hft7rLllesvQA8bmlJgalF5via5oSfGZG-aQ4Om0oI0GLQe77sx_nIHH0bxqgE4XoC5PhIbD3EvqvG-A3Ho=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjHdxdeCQt9EVPXFaplNwyXdYIp5K7lwqKoM6PsbPXZqgMgwK3cTRR12-bB-Yd-8Ko5d8_ziK72jy3tysnwRiv_ufYRTOxiT9KueH6Kfm7VcXAls9jJh8lKo-nht0ZP_5UHe8r4EqwDTNlhhvB7JMNgKNzHPBUoIR6LBhloLZiVGoy9-aMmyk_UAg8=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjHdxdeCQt9EVPXFaplNwyXdYIp5K7lwqKoM6PsbPXZqgMgwK3cTRR12-bB-Yd-8Ko5d8_ziK72jy3tysnwRiv_ufYRTOxiT9KueH6Kfm7VcXAls9jJh8lKo-nht0ZP_5UHe8r4EqwDTNlhhvB7JMNgKNzHPBUoIR6LBhloLZiVGoy9-aMmyk_UAg8=s320" width="240" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhVhcH8N-9mjKamC0iWTq8LHN-naXbkN1SCEcsK2yQO6nlfSwCK3RIRWgHqMLa7RcdVdrptDYclP2VlYGP8OxsK_BYqq4qMpy0q9lbWDQFIIlYyDEdTWYi0cE4ljtkDOhfXmm9ByN5_z3WyBhqmn6rjUDNQUpxnHsm8Cd_Dd3EaqWe9mDrqaRkkQIk=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhVhcH8N-9mjKamC0iWTq8LHN-naXbkN1SCEcsK2yQO6nlfSwCK3RIRWgHqMLa7RcdVdrptDYclP2VlYGP8OxsK_BYqq4qMpy0q9lbWDQFIIlYyDEdTWYi0cE4ljtkDOhfXmm9ByN5_z3WyBhqmn6rjUDNQUpxnHsm8Cd_Dd3EaqWe9mDrqaRkkQIk=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tervetuliaisillallinen rannalla</td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Seuraavana päivänä oli ohjelmassa Negombon kalatorin retki. Kalat oli levitetty valtaviin verkkoihin aurinkoon sekä suolattu, jotta linnut eivät käy niihin kiinni. Oli mielenkiintoista nähdä paikallisten toimintaa, sillä hotellin fasiliteeteissa ei oikein pääse näkemään todellista Sri Lankaa. Retkellä poikkesimme myös katolisessa kirkossa ja paluumatkalla supermarketissa. Loppupäivä kului hotellin kuntosalilla ja hotellin tarjoamassa viihdeshowssa, joka ei ehkä kuitenkaan ollut ihan odotustensa mukainen spektaakkeli vaan lähinnä varsin kiusallinen huumorihuiskaus. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh7slYM5rWzlBvSMvpoydn-V7LJTSXg-J708NhjUyEHCRlbAvsUpMFgLP_TYP61ykimohvcoTrOjqp2ZnwszEjikH9KWIHJzaW8ZE3d8ll2JiuwceN7Y0UV-cstPopz6Yp4qXiNpuW8hODtWyyGBsfIqBW5a14Xkg9RJDHWjbePuiyqnanPaJ7SmUk=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh7slYM5rWzlBvSMvpoydn-V7LJTSXg-J708NhjUyEHCRlbAvsUpMFgLP_TYP61ykimohvcoTrOjqp2ZnwszEjikH9KWIHJzaW8ZE3d8ll2JiuwceN7Y0UV-cstPopz6Yp4qXiNpuW8hODtWyyGBsfIqBW5a14Xkg9RJDHWjbePuiyqnanPaJ7SmUk=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiRV1mAjMm5UZilrhy7oZVX2M0CCbOIxmiHsFP0pl1b16gYUOL-MVcxkl381bAP5IL36BLwo_GO38roKosvj6pURDl1ZVlKjL8-NudgxyOyChVRVO0UXTKE_mls8IhdXeGQ4NUx-976GvjKcgAvAzi-5DjIGReDbrZ4iAWx7EXk_O9X-b3qxyb-wD4=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiRV1mAjMm5UZilrhy7oZVX2M0CCbOIxmiHsFP0pl1b16gYUOL-MVcxkl381bAP5IL36BLwo_GO38roKosvj6pURDl1ZVlKjL8-NudgxyOyChVRVO0UXTKE_mls8IhdXeGQ4NUx-976GvjKcgAvAzi-5DjIGReDbrZ4iAWx7EXk_O9X-b3qxyb-wD4=s320" width="240" /></a></div></div><p>Seuraavat pari päivää kuluivat hotellilla auringosta, uima-altaasta, virvokkeista ja aterioista nauttien ilman sen suurempia velvollisuuksia. Harkitsin retkelle lähtöä kuuluiselle Sigiriyan kivelle, mutta tällä kertaa se jäi väliin retkien suurehkon määrän vuoksi. Koin kaipaavani myös helppoa lomailua, jossa päivät alkoivat usein joko salilla hikoillen tai aamulenkillä maisemia ihaillen ennen kierähtämistä aurinkotuolille tai vähän liikunnallisimpiin aktiviteetteihin. Kävimme yhtenä päivänä pelaamassa tennistä ja sulkapalloa hotellin kentällä. Liikunnan harrastaminen auringon alla ystävien kanssa olikin yksi suosikkipuuhiani koko reissulla. Muutenkin hotelli tarjosi mahdollisuuden osallistua erilaisiin ryhmäaktiviteetteihin kuten allasjumppaan ja vesilentopalloon. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjphFVBa43VbPhk6IIsZcvyU_fcybf8vI7MLqeMTlnwopDTbtBbBloSRYPLDgl8OVWhNSW_PABu46KAqlcUm9hGZzbrIyOdynd-gSb16ImclwMO3kSC_ndkDPrP3l6FpjLzKX3ikyQC-N1mDi63y_ry-4Jk9vngK5QrPZ3P94oLTcc8HLG6sQTiiTs=s1024" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjphFVBa43VbPhk6IIsZcvyU_fcybf8vI7MLqeMTlnwopDTbtBbBloSRYPLDgl8OVWhNSW_PABu46KAqlcUm9hGZzbrIyOdynd-gSb16ImclwMO3kSC_ndkDPrP3l6FpjLzKX3ikyQC-N1mDi63y_ry-4Jk9vngK5QrPZ3P94oLTcc8HLG6sQTiiTs=s320" width="240" /></a></div><p>Kaikista parhaimmat elämykset ja mieleenpainuvimmat kokemukset syntyvät usein täysin ennalta arvaamattomasti kuten myös tälläkin reissulla. Helmikuun viimeisenä päivänä olimme asettuneet ystävieni kanssa mukavasti altaalle aurinkotuoleille, kun kurssimatkan Whatsapp-ryhmään alkoi tulla viestejä retkestä sisämaahan koskenlaskuun. Kiinnostus heräsi välittömästi tällaisesta minulle aivan uudenlaisesta lajista. Kuitenkin pian kävi ilmi, että minibussillisen paikat (11 kpl) olivat jo täyttyneet. Saimme onneksi mahdollisuuden päästä aktiviteettiin mukaan, jos vaan hotelli saa järjestettyä meille kyydin. Matkaa määränpäähän oli ilmoitettu olevan 90 km ja matka-ajaksi noin 2 h. Päätöstä lähteä seurasikin äkkilähtö pikaiselle lounaalle ja noin parinkymmenen minuutin päästä jo odottelimme hotellin aulassa kyytiä unohtumattomalle seikkailulle. </p><p>Ei aikaakaan kun hotellin eteen kurvasi tuktuk, mikä ainakin vielä siinä vaiheessa aika paljon nauratti. Kiipesimme kolmistaan kyytiin ja matka Sri Lankan sekavassa liikenteessä sai alkaa. Olo oli välillä kuin Mario Kartissa kun kiertelimme, kaartelimme ja ohittelimme muita ajoneuvoja liikenteen seassa. Kuskimme ei oikein itsekään tiennyt, mihin olimme menossa vaan kuljetuksen aikana kysyi ainakin 10 kertaa neuvoja muilta paikallisilta tuktuk-kuskeilta. Epävarmuus retken onnistumisesta kasvoi matkan edetessä. Tilannetta ei auttanut yhtään se, että kärsin koko matkan ajan silmien kirvelystä, koska aurinkorasva oli päässyt valumaan otsalta silmiin. Noin parin tunnin kuluttua lähdöstä saimme kuulla, että minibussiporukka oli joutunut kääntymään takaisin. Syynä oli polttoaineen loppuminen, sillä dieseliä ei ollut tankattavaksi. Tämän uutisen jälkeen tiesimme olevamme ihan omillamme. Kun hikistä, ahdasta ja silmävaivan vuoksi hieman tuskaistakin tuktuk-ajelua oli kestänyt reilu pari tuntia, yksi meistä kysyi kuskilta arviolta matka-ajasta. Tämä 40 minuuttia ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa, vaan lopulta 3,5 h kuluttua ajoneuvoon noususta pääsimme vihdoin perille. Kohteessa me kolme pian valmistuvaa lääkäriä lähdimme heti hoitamaan entistä kirvelevämpää ja verestävää silmääni vesihanan alla. Itse asiassa kolmasosan matkasta jouduin kulkemaan silmät kiinni, koska en tämän kiusallisen vaivan vuoksi kyennyt pitämään silmiä auki. Kun ensiapu oli annettu, alkoi tinkaaminen valokuvien hinnasta. Lähtöhinnasta (40 dollaria) saimme tiputettua loppusummaan 20 dollaria. Sen jälkeen enää pelastusliivit ja kypärät päälle ja kohti koskenlaskua. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhLB-6q_3NG1cP4x_iJzWGSDNPIY4tyk8QPtVU7I5mYwJS0lUgESsDguk9GuT5WaB9OjF8p3-pM98c3yDkjj-1OHkG9xu7BbdpGsL7uHtYmYKYkDulkJqLgtyIy7K6wH7kNqkKUjTkPyWgptU_6aII9ObFi3tr1r1EfMfdq19i0agLfLXQunwwT5iY=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhLB-6q_3NG1cP4x_iJzWGSDNPIY4tyk8QPtVU7I5mYwJS0lUgESsDguk9GuT5WaB9OjF8p3-pM98c3yDkjj-1OHkG9xu7BbdpGsL7uHtYmYKYkDulkJqLgtyIy7K6wH7kNqkKUjTkPyWgptU_6aII9ObFi3tr1r1EfMfdq19i0agLfLXQunwwT5iY=s320" width="240" /></a></div><p>Koskenlasku oli ainutlaatuinen kokemus ja kaiken tämän rankan matkustamisen arvoinen. Maisemat olivat upeat ja takaa siintävä vuoristo sekä pian laskeva aurinko loivat Viidakkokirjamaisen näyttämön tälle hienolle koskiseikkailulle. Veneessä oli meidän kolmen lisäksi kaksi opasta, jotka antoivat jatkuvasti ohjeita melomiseen. Viime kesänä olin aika paljon suppaillut, josta tuntui ainakin pientä hyötyä lajiin olevan. Kerran tipahdin veneen pohjalle, mutta se oli pientä siihen nähden, että olisin molskahtanut virtaavaan koskeen. Jostain syystä oppaat kehottivat kertaalleen melomaan vastavirtaan kuohuvaa koskea päin. Tämä ei tuntunut minusta loogiselta, mutta teimme kuitenkin työtä käskettyä. Pian löysimme itsemme vuolaasti virtaavasta vesiputouksesta ja hetken ehdin pelätä jopa hukkumista, minkä vuoksi haukoin henkeä kuin viimeistä päivää. Hetki veden alla ikään kuin mankelissa tuntui kestävän ikuisuuden, vaikka todellisuudessa tämä oli vain paikallinen tapa huiputtaa turisteja. Kaikki oli ilmeisesti kaiken aikaa oppaiden hallinnassa. Vaikka tämä säikäytti, toimi se erinomaisena silmäsuihkuna. Tämän episodin jälkeen silmäni ei nimittäin enää ollenkaan vaivannut. </p><p>Reilun tunnin koskenlaskun päätteeksi hyppäsimme oppaiden kehotuksesta veteen ja uimme virran mukana kohti alajuoksua. Matkan aikana näimme paljon paikallisia peseytymässä sekä muutaman apinan vapaassa luonnossa. Kosken vesi oli kylmää ja herkästi palelevana tyyppinä olin todella kylmissäni ja olo oli vähän kuin uitetulla koiralla. Paluumatka taittui jo tutuksi tulleella tuktukilla, mutta tällä kertaa pimeän aikaan. Oli aika pelottavaa nähdä alkumatkasta yksi tuktuk tiellä kyljellään täysin lunastuskunnossa. Emme myöskään uskaltaneet laskea matka-aikaa sen varaan, että ehdimme hotellille ennen kymmentä illalliselle, joten kesken matkan pyysimme kuskia pysäyttämään Pizza Hutissa. Meillä kävi kuljettajaa jo hieman sääliksi, sillä hänen vaimonsa soitteli jatkuvasti ja kyseli lastenhoidosta. Päätimme antaa ylijäämäpalan pizzaa lohdutukseksi, sillä koko päivä oli mennyt meidän kuskaamisessa. Klo 22.30 kaarroimme lopulta hotellin eteen ja kipaisin huoneessa hakemassa lisää käteistä maksua varten. Kaiken kaikkiaan reilun seitsemän tunnin tuktuk-kyydistä maksoimme lopulta tippeineen yhteensä 20000 rupiaa eli noin sata euroa. Tämä on matkatoimiston oppaan kertoman mukaan keskimäärin puolen kuun palkka Sri Lankassa. Vaikka retki on vaiherikas ja sisälsi aika runsaasti dramatiikkaa, en olisi voinut olla tyytyväisempi, että lähdimme mukaan. Tämä retki paitsi tarjosi hauskan tarinan kerrottavaksi, se myös syvensi ystävyyttämme. Se oli etuoikeus, jonka saimme unohtumattomasti kokea vain kolmistaan.</p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEido-0tCFHcOQpvvOK94dLRDglIxNpJTgp_Gc0c_kkV0bsVA5vH-r18CHRIBJVxAiVYFrucXjMQYvqmlS7Cp6pR1cf7vWN2INYwpqfg52chVCkC0HoMlN6Ryf2u2tTZD0GQeyGHMu29DuQafk8A7duxcWtLTDUF8N0qEbf7loTRuvuWNtSZiR0EArs=s2048" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEido-0tCFHcOQpvvOK94dLRDglIxNpJTgp_Gc0c_kkV0bsVA5vH-r18CHRIBJVxAiVYFrucXjMQYvqmlS7Cp6pR1cf7vWN2INYwpqfg52chVCkC0HoMlN6Ryf2u2tTZD0GQeyGHMu29DuQafk8A7duxcWtLTDUF8N0qEbf7loTRuvuWNtSZiR0EArs=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Friendship goals</td></tr></tbody></table><br />Seuraavana aamuna jätimme koko kurssimatkaporukan kanssa Negombon taakse ja suuntasimme matkanjärjestäjien busseilla kohti Uduwalawen kansallispuiston safaria. Noin neljä tuntia tilavassa ja ilmastoidussa bussissa tuntui kovin erikoiselta tavalta matkustaa kun edellispäivän tapahtumat olivat niin elävästi muistissa. Safari Uduwalawe Resortiin päästyämme pikainen lounas, asettuminen tyylikkääseen hotellihuoneeseen ja pian olimmekin jo kansallispuiston porteilla nousemassa safarijeeppeihin. Tämä retki oli yksi etukäteen odottamistani kohokohdista, vaikka tiesin, ettei tämä vedä vertoja esimerkiksi kuuluisalle Kenian safarille. Safariauton kyydissä saimme ihastella aitoa luonnon monimuotoisuutta, postikorttimaisemia ja villieläimiä luonnollisessa ympäristössään. Näimme erityisesti norsuja, vesipuhveleita, krokotiilejä, riikinkukkoja ja paljon muitakin eksoottisesti kuvioituja lintulajeja. Meillä kävi hyvä tuuri, kun pariin otteeseen norsu päätti lähteä kävelemään juuri jeeppimme vierestä, joten tämä viimeistään viimeisteli onnistuneen safarielämyksen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEisPHw5I6R5A-swkCdqblg_7MknQPhQLTYhf1zt0ppjTqs_NQJW1hBFgoedPxjCyhy8AsCceKQnF15jC1CX2ehKq0mki2CBkFYy1hk_wev5UVNenXsRVnPSsD2GisAc3fuvW-xcu12JY4ikPZupUxuqPggewm9buxK4eybblUYYOAlMZ47Uo44Ekx8=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEisPHw5I6R5A-swkCdqblg_7MknQPhQLTYhf1zt0ppjTqs_NQJW1hBFgoedPxjCyhy8AsCceKQnF15jC1CX2ehKq0mki2CBkFYy1hk_wev5UVNenXsRVnPSsD2GisAc3fuvW-xcu12JY4ikPZupUxuqPggewm9buxK4eybblUYYOAlMZ47Uo44Ekx8=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhG57PlJ1GuECfTDyuKMAtTagqE8OojmyGPnodK6uXofVxk5JaVOCDN-5ZuoIy0c_lx06HfYaE74X-wKSGElbOcccjUtgTBhJ9DGeLiDEXrupSiPI97mbNlVwNRLEHhX31sYdqIwMBQrSt1DTElNLa8rMkoGSzdHq0tXdX26iIDMT_YHoOUWSuHSVQ=s2048" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhG57PlJ1GuECfTDyuKMAtTagqE8OojmyGPnodK6uXofVxk5JaVOCDN-5ZuoIy0c_lx06HfYaE74X-wKSGElbOcccjUtgTBhJ9DGeLiDEXrupSiPI97mbNlVwNRLEHhX31sYdqIwMBQrSt1DTElNLa8rMkoGSzdHq0tXdX26iIDMT_YHoOUWSuHSVQ=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhP4svfxVpRR3hdtRqFfGVPSbw8JnY61Rzgmbq_RCUgINQlbx4GdfdFkihXbp-T5lO0xjEzTu1IuFOfVg3rbQ4VIJOEJTBOVmx1JPhPHRE25hqJ0bBl4BfXXNwfmgzP8I-smcildB_nAM6ZBwh7r_atcSOlwLzjfV0dEYPY6yo9_ovfS-Ua98YfVR4=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhP4svfxVpRR3hdtRqFfGVPSbw8JnY61Rzgmbq_RCUgINQlbx4GdfdFkihXbp-T5lO0xjEzTu1IuFOfVg3rbQ4VIJOEJTBOVmx1JPhPHRE25hqJ0bBl4BfXXNwfmgzP8I-smcildB_nAM6ZBwh7r_atcSOlwLzjfV0dEYPY6yo9_ovfS-Ua98YfVR4=s320" width="240" /></a></div><p>Safari Resortiin palattuamme aurinko oli laskenut ja rankan päivän (sekä hieman huonosti nukutun edellisen yön) jälkeen olo oli kovin väsynyt. Pienen levon jälkeen kävimme virkistävällä iltauinnilla sekä menimme illalliselle. Otimme juhlavan päivän päätteeksi parit drinkit, vaikkakaan tässä hotellissa ei kuulunutkaan All Inclusivea. Nukkumaan mennessä tapojeni mukaan tarkistin vielä sähköpostini, johon oli tullut tieto siitä, että olin saanut yhden pitkäaikaisen tavoitteeni viimeistelyä vaille viralliseksi. Juuri ennen matkaa olin nimittäin tehnyt asuntokaupat ja nyt 1.3.2022 jää mieleeni päivänä, kun oli aika tehdä kaupoista sähköinen allekirjoitus. Katkeilevan netin johdosta se ei käynyt niin helposti kuin Suomessa, mutta upean päivän päätteeksi fiilis oli onnellinen kaiken tehdyn työn jälkeen. Tilanteen tekee hyvin koomiseksi se, että juuri samana päivänä huoltoasemalla pysähdyksellä olimme ystävieni kanssa ostamassa jäätelöä, mutta käteisen rahan tilanteemme oli edellispäivän tuktuk-ajelun myötä jo varsin heikko. ATM:stä ei saanut nostettua valuuttaa ja monessa paikassa Sri Lankalla kortti ei toimi. Tästä johtuen elimme lievästi vararikossa. Päivällä teki tiukkaa saada ostettua paikallisella valuutalla euron arvoiset jäätelöt, mutta illalla tuli tehtyä sähköiset asuntokaupat. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiJk-iMlzI15sE1GeWJRLm3_ValHxkeq4Dy6GzaIsNruGxuzvWHq0QHZGXrIDm-d07l_cgqpBtNvK7eymJPCIGWd4J2NqiLpxF6M0hXEgkWqCRcnNrHIVlgkQxirLT2NtdK-9QlMcohqngWh2uUNqASYSdPlJuLbIyfpXKkhcuFWyqz4bwW7MK8p5w=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiJk-iMlzI15sE1GeWJRLm3_ValHxkeq4Dy6GzaIsNruGxuzvWHq0QHZGXrIDm-d07l_cgqpBtNvK7eymJPCIGWd4J2NqiLpxF6M0hXEgkWqCRcnNrHIVlgkQxirLT2NtdK-9QlMcohqngWh2uUNqASYSdPlJuLbIyfpXKkhcuFWyqz4bwW7MK8p5w=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Safari Uduwalawe Resort</td></tr></tbody></table><p>Aamu valkeni hieman pilvisenä, mutta eilisen fiilikset paistoivat kirkkaana aurinkona lävitseni. Aamiaisen jälkeen matka jatkui, ja hyppäsimme jälleen busseihin. Reissun viimeinen päämäärä oli eteläinen Sri Lanka, jossa majoituskohteenamme oli loppuloman ajan Avani Bentota Resort (All Inclusive). Saimme kurssimatkaporukan kanssa yhteisen allasalueen ja kaikkien huoneet sijaitsevat tämän ympärillä. Isommat retket oli tämän reissun osalta tehty, mutta luvassa oli vielä snorklausreissu Hikkaduwan rannalle. Matkalla kuljimme pitkin samoja teitä, joiden alueet olivat kärsineet mittavat tuhot vuoden 2004 tsunamissa. Sri Lanka on tunnettu rautateistään ja kiskot kulkivat hyvin lähellä rantaviivaa. Matkaoppaan mukaan junan moottori oli Tapaninpäivän 2004 tsunamissa löytynyt 50 metriä sisämaasta. Yhteensä Sri Lankassa menehtyi noin 35000 ihmishenkeä. Nykyisin kouluissa on oppaan mukaan tällaisen katastrofin varalta jonkinlaisia tsunami evacuation paketteja. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiv5a6C6ENzZPIeBV0mhDHBd2aw-Hb1iJg61vU7NvktSL6OWamkJac-PEdWLzmMygYnBA3YUsP2-RpCjUiiVW2YOEu4UppwfSWUxR-UTZRulcS4BxaWJWJeYpn1GT1nF_q-zGsvQiJ3rLR0BsFtMZJuVrRUn7rMBEZbS_127bDNdEMa98zs1NZaGlU=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiv5a6C6ENzZPIeBV0mhDHBd2aw-Hb1iJg61vU7NvktSL6OWamkJac-PEdWLzmMygYnBA3YUsP2-RpCjUiiVW2YOEu4UppwfSWUxR-UTZRulcS4BxaWJWJeYpn1GT1nF_q-zGsvQiJ3rLR0BsFtMZJuVrRUn7rMBEZbS_127bDNdEMa98zs1NZaGlU=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Avani Bentota Resort</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiz8iXbPY6dZqbg273ii1f3xwOg5V0OXXA1nV5-qHqMJz3_9bqdCh7c7YDXNcxN1KczTTcxeaZ0TuHuER92ko5yPjKsEe0Q-J7HYnjDyZ6Eq2chjvrEyJxfviS1kUV1spSvMkRvV6DDMtmOY0Xc38pGZvZjj3ccJ6Dqs-37BztunavX6n66MvZ5hMc=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiz8iXbPY6dZqbg273ii1f3xwOg5V0OXXA1nV5-qHqMJz3_9bqdCh7c7YDXNcxN1KczTTcxeaZ0TuHuER92ko5yPjKsEe0Q-J7HYnjDyZ6Eq2chjvrEyJxfviS1kUV1spSvMkRvV6DDMtmOY0Xc38pGZvZjj3ccJ6Dqs-37BztunavX6n66MvZ5hMc=s320" width="240" /></a></div><p>Hikkaduwassa pääsi näkemään jättiläiskilpikonnia rantavedessä ja sain kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni snorklausta. Pienellä veneellä ajelimme hyvälle paikalle riuttaa ja ystäväni opastuksella uskaltauduin ihastelemaan mereneläviä pintaa syvemmältä. Pienillä leipäpaloilta saatiin kalat houkuteltua esille meren kirkkaaseen näyteikkunaan. Olin tästä uudesta lajivaltauksesta todella innoissani eikä se varmasti jää viimeiseksi kerrakseni laatuaan. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi0ib_zexLFXwMZzwVdAA__CmbTBLPBh19wjtngACHeT8JdfVLJGp6Y6Rq4AeL5_f36PhrElAVjiHyVSqdsAnxXM64paPPbl2w_idOUd_vOGVgoD8UAVdx6dmitnYyrRUw_X5Q_Cg9d--T60jFh4kbtdjXa2TjcAxtDcq89aV1Y-p18WPcw4nHPcx4=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi0ib_zexLFXwMZzwVdAA__CmbTBLPBh19wjtngACHeT8JdfVLJGp6Y6Rq4AeL5_f36PhrElAVjiHyVSqdsAnxXM64paPPbl2w_idOUd_vOGVgoD8UAVdx6dmitnYyrRUw_X5Q_Cg9d--T60jFh4kbtdjXa2TjcAxtDcq89aV1Y-p18WPcw4nHPcx4=s320" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hikkaduwan jättiläiskilpikonna</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhZ1-oHLYDY4CsU9jCBEZ2Zx6P7dW6_fPjB-h10EmOaGjDNU_Fejdm9BWikoiF1qbHUdg7yTEEo9M76iGZ6caOgAgJ5UEvN0YpDQqXDQFEt-fDWfdZcOqe3KGZJ5SvLIaCth0E3B2qHCYyR-WW5E3PeOp-s-vv4H1JxWrFR4YiZW55EmIuNsCwYjGc=s3088" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3088" data-original-width="2316" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhZ1-oHLYDY4CsU9jCBEZ2Zx6P7dW6_fPjB-h10EmOaGjDNU_Fejdm9BWikoiF1qbHUdg7yTEEo9M76iGZ6caOgAgJ5UEvN0YpDQqXDQFEt-fDWfdZcOqe3KGZJ5SvLIaCth0E3B2qHCYyR-WW5E3PeOp-s-vv4H1JxWrFR4YiZW55EmIuNsCwYjGc=s320" width="240" /></a></div><p>Reissun viimeinen retki suuntautui Gallen linnoitukseen, joka oli rakennettu 1500-luvulla portugalilaisten toimesta meritaisteluita varten. Nykyään se toimii Unescon maailmanperintökohteena. Matkalla sinne pysähdyimme maustepuutarhassa, jossa myytiin paljon länsimaalaiselle ihmisille hieman hilpeyttäkin herättäviä tuotteita kuten kolesterolia laskevaa nestettä, luonnon diabetes-tabletteja ja potenssilääkeliuosta. Gallen linnoitus muistutti minusta ulkoisesti paljon Suomenlinnaa. Se oli kuin oma kaupunkinsa pikkukauppoineen ja ravintoloineen. Linnoituksella oli runsaasti omaa aikaa kierrellä matkamuistomyymälöissä ja lopuksi kokoonnuimme Sri Lankalaiselle kokkauskurssille. Siinä katseltiin, kun paikalliset kokit neuvoivat/demosivat kanacurryn valmistuksesta. Itämaiseen tapaan ruokaan kaadettiin paljon mausteita. Jonkin verran liikkui väärinkäsityksiä, että tämän demon jälkeen pitäisi valmistaa oma ateria, ihan kuin lääkisopinnoissa piti ensin katsoa toimenpide ja sen jälkeen tehdä se itse. Onneksi kuitenkin kovin tutuksi tulleet buffet-pöydät odottivat kulman takana ja kokkausharjoittelut jäivät koti-Suomeen. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhFcKBKQ_8FLxW5EbHpkvFxVSGoA7_gDZM0ccVXnMgr4x8KakSP0TkVlXCsg-zVPIpCm64FPcI8WXK4tHipJ-SzEUK9aMgsIXXipP4spoGZuEmOumoB1Vn9bh63rqJZa5SyoE-RNTRjqQyFtDz8huMlh-AidWhSUjN2GCxjVPV4ntF4QKeUBmcRX14=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhFcKBKQ_8FLxW5EbHpkvFxVSGoA7_gDZM0ccVXnMgr4x8KakSP0TkVlXCsg-zVPIpCm64FPcI8WXK4tHipJ-SzEUK9aMgsIXXipP4spoGZuEmOumoB1Vn9bh63rqJZa5SyoE-RNTRjqQyFtDz8huMlh-AidWhSUjN2GCxjVPV4ntF4QKeUBmcRX14=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Spice Garden</td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhjGewB6g5Io8uMW7-EK0ihUcx0I-_vjmVxhlm7DtfmfTPHfdHHyhUQW8id-GWaiDk9-NpHijfZgfopolYMNKL9PhnF2CXYNzB1xSxRPQ3-fSVsm3TnaKecQUZMF3reUkTaSznmOMn06Ifbx3nvEELwhHnhKWZaTN2HTjI1NIkADByZg9x_5PzZG_E=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhjGewB6g5Io8uMW7-EK0ihUcx0I-_vjmVxhlm7DtfmfTPHfdHHyhUQW8id-GWaiDk9-NpHijfZgfopolYMNKL9PhnF2CXYNzB1xSxRPQ3-fSVsm3TnaKecQUZMF3reUkTaSznmOMn06Ifbx3nvEELwhHnhKWZaTN2HTjI1NIkADByZg9x_5PzZG_E=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gallen linnoitus</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhYM6aclPx2qziYhnM1W6hOEE6e0hKuBAz99ipCNml--Q5OJLbxToEW_SLszZRra5qTxMAFWhyQdoDuHme8ppiGfPOCjZSytwoIEWzEWuHi0AmeUPXZtxDS7GaD5gqwHVjJY6rCk0KkMpkBu_bAk86F1XOsAOoHi53tuiZ3_5n4Lgqfgjd4ATebRpc=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhYM6aclPx2qziYhnM1W6hOEE6e0hKuBAz99ipCNml--Q5OJLbxToEW_SLszZRra5qTxMAFWhyQdoDuHme8ppiGfPOCjZSytwoIEWzEWuHi0AmeUPXZtxDS7GaD5gqwHVjJY6rCk0KkMpkBu_bAk86F1XOsAOoHi53tuiZ3_5n4Lgqfgjd4ATebRpc=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Gallen majakka</td></tr></tbody></table><p>Viimeiset lomapäivät kuluivat rennosti hotellialueella ja rannalla loikoillen sekä auringosta nauttien. Tämä matka toimi samalla opintoretkenä, sillä uskaltauduin kokeilemaan paljon uusia aktiviteetteja. Kokeilin ensi kertaa myös surffausta ottamalla surffaustunnin surffiopettajan johdolla. Hieman tutumpina liikuntamuotoina tykkäsin käydä lähes päivittäin hotellin kuntosalilla ja uida matkaa uima-altaassa. Kertaalleen järjestimme kurssimatkasitsit auringonlaskussa ja myös DJ rantabileiden muodossa tuntui ikimuistoiselta tavalta juhlia varpaat hiekkaan uppoutuneina. Illat usein huipentuivat pool parteihin sopivan bilemusiikin tahdittamana uima-altaan pyörteissä. Aina oli hauskaa! </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj1uobvnWZeF6EIbNYhup_Z-XxlDiXH5lu1LfZhkVXnMM2ZviGDaDSvXBIuzZmm4vCj_z82NiFdpYrjuib7YOgKphXd7Ogj_z5_-tw319JvqMxeMQTuwNW8q7248Y8WddU6jc2y7NDF2jvtgBIjR36i4mQxXsk74hk0PqdhnuiFFekLialRb_8XAvQ=s1024" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj1uobvnWZeF6EIbNYhup_Z-XxlDiXH5lu1LfZhkVXnMM2ZviGDaDSvXBIuzZmm4vCj_z82NiFdpYrjuib7YOgKphXd7Ogj_z5_-tw319JvqMxeMQTuwNW8q7248Y8WddU6jc2y7NDF2jvtgBIjR36i4mQxXsk74hk0PqdhnuiFFekLialRb_8XAvQ=s320" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiffOqWws48IykRi7tSigtuVDsismekxApmxGJ42D8_rRbeo_aqqRD6z2oSMoaMtTU0FOSYO8FUGQzkRGU1ONUCON1P_NwvUlpbPdbKVWoaIfnD6ID32aoH3uZpOK8o-WqDjUbAUMGIoBh1iPUO9mjeAMBvPbiB_jmHd8mIQQwucY2usCPqOfRwsdA=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiffOqWws48IykRi7tSigtuVDsismekxApmxGJ42D8_rRbeo_aqqRD6z2oSMoaMtTU0FOSYO8FUGQzkRGU1ONUCON1P_NwvUlpbPdbKVWoaIfnD6ID32aoH3uZpOK8o-WqDjUbAUMGIoBh1iPUO9mjeAMBvPbiB_jmHd8mIQQwucY2usCPqOfRwsdA=s320" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sitsimaisemat</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEihJjYEoBsE0Iy48SFoVQE5QxoSU9DNVHMWKcVD5QvJfIwvD1NT84R6JRuPGgp-rUHCOq7yuyZ_HZvYEwHp8cZvXhGpWV95q3pz8T8ft8-hBNYQR6LFuuU-kQRXok5LIgK8aC787mgL-A07AfXUM0XJZ9qf60L27Pj_2poDPq3R-jvMFVZFxteCVjk=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEihJjYEoBsE0Iy48SFoVQE5QxoSU9DNVHMWKcVD5QvJfIwvD1NT84R6JRuPGgp-rUHCOq7yuyZ_HZvYEwHp8cZvXhGpWV95q3pz8T8ft8-hBNYQR6LFuuU-kQRXok5LIgK8aC787mgL-A07AfXUM0XJZ9qf60L27Pj_2poDPq3R-jvMFVZFxteCVjk=s320" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Beach party</td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Viimeisen illan kunniaksi hotellin henkilökunta oli järjestänyt läksiäisillallisen allasalueelle, jossa oli myös tanssiesityksiä. Pieni haikeus koitti tässä kohtaa kun takana oli niin uskomattoman hieno matka. En ole varmaan millään aiemmalla reissulla tuntenut itseni yhtä levänneeksi ja palautuneeksi kuin nyt kuuden vuoden aherruksen jälkeen Sri Lankan kurssimatkalla läheisten ystävien kanssa. Tämä reissu sisälsi iloa opintojen päättämisestä, paljon yhteisiä elämyksiä auringon alla sekä uusia lajikokeiluja, mutta ennen kaikkia toivon mukaan loppuelämän mittaisia ystävyyssuhteita. Vaikka lääkisopinnot on saatettu kunnialla päätökseen, kaikki on vasta alussa ja upeiden reissumuistojen voimin on kiva myös palata arkeen. Sri Lankan kurssimatka lukeutui TOP3-reissuihini ja voinkin sitä vahvasti matkakohteena suositella. Pitkään ei tarvitse odottaa seuraavaa yhteistä kurssitapahtumaa, sillä huhtikuun alussa koittavat kaiken kruunaavat valmistujaiset. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh8PeEEfATsI0B96NHdhGeGHpXJ8hmSqvHE7AI24a1IQgR3z21nQqi0EucNcto6PeboYMEZMmPscPeRO8lLYQ7kHinwMSkC_3TbNb4aSFPW8sH9f7UhwAMIEagruifxbF-BAVqFX3lDuplq6qYHrmMFH88b9lzyomirH9xvBM9DrknUBSJJ2PxGsuQ=s4032" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh8PeEEfATsI0B96NHdhGeGHpXJ8hmSqvHE7AI24a1IQgR3z21nQqi0EucNcto6PeboYMEZMmPscPeRO8lLYQ7kHinwMSkC_3TbNb4aSFPW8sH9f7UhwAMIEagruifxbF-BAVqFX3lDuplq6qYHrmMFH88b9lzyomirH9xvBM9DrknUBSJJ2PxGsuQ=s320" width="240" /></a></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPQj_5VMaHjzqXWGrHrqt8m_cCVfCzaY98SfkrHXBcT8_TLPjdPzD8_wYq71SlifDAqj-m2Lat-4NNmIflCVFu760hLhx8ipBEv7sKssFnneh1FyhN6ahAOyBsoEbQ-PEjjRlrinDuPlTfOLX8AkHoTqCjxen3heR9kmunPH4Tmt-s7EBoaA-fO1A=s1600" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhPQj_5VMaHjzqXWGrHrqt8m_cCVfCzaY98SfkrHXBcT8_TLPjdPzD8_wYq71SlifDAqj-m2Lat-4NNmIflCVFu760hLhx8ipBEv7sKssFnneh1FyhN6ahAOyBsoEbQ-PEjjRlrinDuPlTfOLX8AkHoTqCjxen3heR9kmunPH4Tmt-s7EBoaA-fO1A=s320" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kiitos koko kurssimatkaporukalle huikeasta reissusta!</td></tr></tbody></table></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-47026519235858435462022-01-24T19:54:00.002+02:002022-01-24T19:56:09.216+02:00My day (24.1.2022)<p>Enää alle neljä viikkoa koulua jäljellä, joten se olisi lääkiksen viimeisen "My dayn" aika! Edellisestä onkin vierähtänyt jo useampi vuosi aikaa. <a href="https://followingmystar.blogspot.com/2018/11/my-day-22112018.html" target="_blank">Tästä</a> ja <a href="https://followingmystar.blogspot.com/2018/03/" target="_blank">tästä</a> voit halutessasi lukea edelliset pari tähän sarjaan kuuluvaa postausta, jotka ovatkin niinkin kaukaa kuin preklinikka-ajalta. Itse ainakin jopa vähän hämmästyin, kuinka erilaista arki silloin oli verrattuna nykyiseen. En tullut näköjään myöskään kirjoittaneeksi ainoatakaan My day -postausta klinikkavuosilta. Kuvastaa ehkä sen ajanjakson hektisyyttä tai sitä, etten pitänyt sairaalassa kuvien ottamista soveliaana. Pidemmittä puheitta, tältä näytti päiväni kulku näin kuutoskurssilaisena opintojen loppumetreillä. </p><p>Klo 6.18 herään minulle ominaiseen tapaan ennen herätyskellon äänimerkkiä. Päivä lähtee käyntiin 30:llä etunojapunnerruksella! Tämän jälkeen aamutoimet ja varsinaisen kuntopiirini kimppuun: lankutus, selkälihakset, käsipainot, vatsat ja kylkipidot. Aikaa tähän lihaskuntoharjoitteluun kuluu noin puolisen tuntia, jonka jälkeen keittelen kaikessa rauhassa aamukahvit ja valmistelen aamiaiseksi annospikapuuron. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiFrr5AQWYuxRZPgBDE851Y4J7_4xPAVEgLCTuo9JnNsEFNey_ejOt9BTKJl-FkQcA-Oj-Z_me4Nfj3p5KcOiE_-RZElEagN_NX06dfNMtgRvLJFZcC5ZIaxPmydHp-3gTu6AN3cXkIlAluRP_g80aP_DqMLqaKkZU4iZfwEEFLFs4LJes5g9ZbOo0=s2000" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiFrr5AQWYuxRZPgBDE851Y4J7_4xPAVEgLCTuo9JnNsEFNey_ejOt9BTKJl-FkQcA-Oj-Z_me4Nfj3p5KcOiE_-RZElEagN_NX06dfNMtgRvLJFZcC5ZIaxPmydHp-3gTu6AN3cXkIlAluRP_g80aP_DqMLqaKkZU4iZfwEEFLFs4LJes5g9ZbOo0=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjLoATXSoafykEliDhDU16verOlqsDsYboNKQr_gZsuVDUJr9-FzmlJBoH7WM5ozQT_sTOSVHwzTvByqltFNJUSWqp5YikbXJg9MQrrdW3uimdjF-_3uMEJq0OfAswVIy71evlBXVDRfOS8YaXNEkXNd0eNR8ugA57Z7VUe0f7wfdHc_BDUzmb4l1w=s1024" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjLoATXSoafykEliDhDU16verOlqsDsYboNKQr_gZsuVDUJr9-FzmlJBoH7WM5ozQT_sTOSVHwzTvByqltFNJUSWqp5YikbXJg9MQrrdW3uimdjF-_3uMEJq0OfAswVIy71evlBXVDRfOS8YaXNEkXNd0eNR8ugA57Z7VUe0f7wfdHc_BDUzmb4l1w=s320" width="240" /></a></div><p>Klo 7.16 vilkaisen vanhoja sisätautien muistiinpanojani ja pohdin samalla, mistä aihealueesta voisin eniten saada hyötyä kertaamalla. Varsinaisesti en ole enää lukemalla lukenut koulujuttuja vaan lähinnä tarkistellut ja palautellut mieleen asioita muistin syövereistä. Tavallisesti näihin aikoihin olisin viimeistään jo lähtenyt koululle tai töihin, mutta etäopiskelusta johtuen otan mukavan asennon nojatuolista ja vietän rauhallista aamua kotosalla. Jaksoon kuuluu Moodlessa Tartuntatautien verkkotyöskentelyyn osallistuminen, joten lueskelen mielenkiintoisia keskusteluja infektiosairauksista ja mielessäni sovellan näitä omiin kokemuksiini vastaavanlaisista potilaista. Välillä ajaudun kuitenkin selailemaan sosiaalisen median sisältöjä. </p><p>Klo 9.15 alkaa Teamsissa seminaari "Päätöksiä", jossa käydään kertauksenomaisesti päivystyksellisiä sisätautitapauksia. Valmistuminen -jakson seminaarit ovat mielestäni olleet laadukkaita ja opettavaisia. Tietopohjaa on jo ehtinyt laajasti karttua lääkisvuosien aikana, ja kaikki kliiniset jaksot käytynä palaset ovat alkaneet viimein loksahdella paikoilleen. Kuitenkin sisätautien ja kirurgian kliinisestä jaksosta on jo hieman aikaa kulunut eivätkä kaikki asiat ole ehkä enää tuoreessa muistissa. Asiat palautuvat onneksi helpommin mieleen, kun ne on jo aiemmin hyvin opetellut. Paljon riippuu myös siitä, millaisia potilaita tai haasteita on kohdannut itse työelämässä. Tässä seminaarissa käydään myös läpi sellaisia hankalia tilanteita, joissa omaiset vaativat laajalti hoitoa monisairaalle potilaalle, jolla jo hoidonrajauksia on tehty. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj3iJhtD2xG0YIKBQWlq2AbFwuOJuyZLAouyktt4hem87qEEYrntSyeUcSKkcxdz_Qv58RMYb5UirB9vhoI4QKx5ppBO7AVPCHMzP-lOM47Xm_hxth8cNk1eJvithJQ_XSRLNIZqlX3rv3Fx2pHiiG3fNlWRncfgYPVUX9clU_hxHEVLvT79dVanmk=s4032" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj3iJhtD2xG0YIKBQWlq2AbFwuOJuyZLAouyktt4hem87qEEYrntSyeUcSKkcxdz_Qv58RMYb5UirB9vhoI4QKx5ppBO7AVPCHMzP-lOM47Xm_hxth8cNk1eJvithJQ_XSRLNIZqlX3rv3Fx2pHiiG3fNlWRncfgYPVUX9clU_hxHEVLvT79dVanmk=s320" width="240" /></a></div><p>Nyt valmistumisen kynnyksellä kun tietää, että kyseessä on viimeinen tilaisuus kysyä erikoislääkäriltä, on Teamsin chat-kenttä usein täyttynyt kysymyksistä. Tällä kertaa keskustelu ei käy yhtä vilkkaana kuin edellisviikon ortopedian "Roppa romuna" -seminaarissa. Monet kysymyksistä ovat koskeneet kurssilaisten kohtaamia omia potilaita työuran varrelta. On selvää, että lääkärin työssä silloin tällöin jotkut tapaukset jäävät mietityttämään. Tällöin usein pohtii, onko toiminut niissä oikein ja kuinka omaa toimintaa voisi jatkossa virheitä pelkäämättä kehittää. </p><p></p><p>Klo 12.00 seminaari päättyy ja vartin tauon jälkeen ohjelma jatkuu simulaatiopäivien infolla. Yleensä opiskelupäivät ovat pidempiä, mutta tällä kertaa ohjelma päättyy jo puoli yhden maissa. Lounastauot olen usein hyödyntänyt lähtemällä lenkille, koska etäopiskelussa koen tarvitsevani välillä raitista ulkoilmaa. Päätän tälläkin kertaa lähteä ensin reippaalle kävelylle ennen ruuanlaittoa. Vakiovarusteisiin lenkillä kuuluvat langattomat kuulokkeet, joista kuuntelen mieleistäni musiikkia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjLrQGrZnbmo6-TNb9dTfaNT74gMUID1qGPWj2TvjVS14Ho_b1J3IkDOvUZ0Ky5dZFLaUOcUcTtjXtv3E38DnIDI74Bngx__TXuhUX-bF_x3PlUBi5uy4jDZ3KunrbS85yi5pgeoKtY0g10w7BIgmZIzZ-sivlbhTVb2BiDtTgkTjzbmfKERUDaHaw=s1024" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjLrQGrZnbmo6-TNb9dTfaNT74gMUID1qGPWj2TvjVS14Ho_b1J3IkDOvUZ0Ky5dZFLaUOcUcTtjXtv3E38DnIDI74Bngx__TXuhUX-bF_x3PlUBi5uy4jDZ3KunrbS85yi5pgeoKtY0g10w7BIgmZIzZ-sivlbhTVb2BiDtTgkTjzbmfKERUDaHaw=s320" width="240" /></a></div><p>Klo 13.50 lounaaksi valmistan pasta carbonaran, jonka jälkeen onkin ohjelmassa omatoimista tartuntatautien verkkotyöskentelyä, sähköpostien lukua ja blogin kirjoittamista. Vilkaisen huomisen etäpäivän ohjelmaa, aiheena on kuntoutusta käsittelevä seminaari sekä iltapäivällä luento lääkehoidosta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAbSFvYBUU9MNheZqaagYUcU8QzwDy2og8FgCNL2qnEKjDBs906YF7t_j0DFl9oDghZNwwyZd42VJhQzch852eQB0MIZ5_lJ0xEJ0t93MwCQISadyGQ2i5SSbPw68Nih0-LIwvoeeXtjNy656a6Y2Cw0_JXd5s4ZHsd07ZfFUNbrwY3TrhlHkO-Ew=s1024" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhAbSFvYBUU9MNheZqaagYUcU8QzwDy2og8FgCNL2qnEKjDBs906YF7t_j0DFl9oDghZNwwyZd42VJhQzch852eQB0MIZ5_lJ0xEJ0t93MwCQISadyGQ2i5SSbPw68Nih0-LIwvoeeXtjNy656a6Y2Cw0_JXd5s4ZHsd07ZfFUNbrwY3TrhlHkO-Ew=s320" width="240" /></a></div><p>Klo 15.00 lähden kohti keskustaa Lääkärikeskus Finlaan iltavuoroon, työaika alkaa klo 16. Parin tunnin ajan hoidan työterveyden sairausvastaanottoa. Nämä lyhyet työvuorot kuluvat aina hyvin nopeasti. Mielelläni olisin jäänyt vähän pidemmäksi aikaa vastaanottoa pitämään kun vauhtiin hyvin pääsi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhA8deSL1OU8Qr69AtBEj1zvWrHrEaLkil_T1aiclPMtEh8r55yvTfXo5cYkqZqYjvqCxOZe33FAvRonfy00w74gQk5b8T-JsdMS_Q9s08Bzclc5fbpts0mOkAqJIJixXjdQFchc6NUSlpGioU2dOFie79H0VU-ts5WjPE1Rpn3C3jvSlpnTt0q1hU=s2000" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhA8deSL1OU8Qr69AtBEj1zvWrHrEaLkil_T1aiclPMtEh8r55yvTfXo5cYkqZqYjvqCxOZe33FAvRonfy00w74gQk5b8T-JsdMS_Q9s08Bzclc5fbpts0mOkAqJIJixXjdQFchc6NUSlpGioU2dOFie79H0VU-ts5WjPE1Rpn3C3jvSlpnTt0q1hU=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgWxe2fooVqPSqSwj9WzUUbJvXj0VCO3KC8C6b7hMjF4YbcOsk1zo8GgeArmBxCZTCdKhRu-q_uTYWworT6iMCa1Wm-LXSdwNU8XxM-wbBWT32l8hdQz2iryQwC-MYLSpGY7wYHKsnMQmgAwIjfcXSrsV7LR9QtEMp7kVBCcTMqJsia7N524ECTfpA=s1024" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgWxe2fooVqPSqSwj9WzUUbJvXj0VCO3KC8C6b7hMjF4YbcOsk1zo8GgeArmBxCZTCdKhRu-q_uTYWworT6iMCa1Wm-LXSdwNU8XxM-wbBWT32l8hdQz2iryQwC-MYLSpGY7wYHKsnMQmgAwIjfcXSrsV7LR9QtEMp7kVBCcTMqJsia7N524ECTfpA=s320" width="240" /></a></div><p>Klo 18.40 saavun kotiin, syön iltapalaa ja alan rentoutua television ääressä. Paluumatkalla poikkesin vielä hakemaan Zalandon paketin. Tästä mekosta olenkin haaveillut jo pitkään ja nyt se oli sopivasti alessa. Toivottavasti asulle nyt vaan tulisi käyttöä tulevalla kurssimatkalla tai ensi kesänä tenniskentällä! Voi kun uskaltaisin vieläkin enemmän miettiä asukokonaisuuksia matkalle. Aikaa siihen ainakin olisi, koska illat ovat nykyään varattuja rentoutumiselle ja palautumiselle päivän aktiviteeteista. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgwmsudZZwP5pp1xYqbF4Ev0OH7UJE9b2bo0Xpm2-0jQnCzVujTg6dIeBop8l98OB4JJMcKtrhRPNOCNMf-V9_bOYiRsRonIFvTsHgXjVrysNu0gcw7ik1dD1IR2VUBEWQ9LdxiNx14e8P70fUZ-NL276tG6cDbcIE6WNNanVRVLBIUg6zCVoKpNK0=s2000" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgwmsudZZwP5pp1xYqbF4Ev0OH7UJE9b2bo0Xpm2-0jQnCzVujTg6dIeBop8l98OB4JJMcKtrhRPNOCNMf-V9_bOYiRsRonIFvTsHgXjVrysNu0gcw7ik1dD1IR2VUBEWQ9LdxiNx14e8P70fUZ-NL276tG6cDbcIE6WNNanVRVLBIUg6zCVoKpNK0=s320" width="240" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi6SqH2g9lMpVk6DMuVgvBUKFUBwR5179Hcy9VbjeKFD7PIxlNX-x35ZJlkISSasvRPFORL5TBd358KaRN20z2JWrMdmusXxkJWWuUqPVebW5hNPnNgCxmJSynjE9lWiBYexZ3aFYsA2e51E_gB5k_8WsznqIFpFFfp38bhBDGqpYv_KsV3xR3KxNo=s2000" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi6SqH2g9lMpVk6DMuVgvBUKFUBwR5179Hcy9VbjeKFD7PIxlNX-x35ZJlkISSasvRPFORL5TBd358KaRN20z2JWrMdmusXxkJWWuUqPVebW5hNPnNgCxmJSynjE9lWiBYexZ3aFYsA2e51E_gB5k_8WsznqIFpFFfp38bhBDGqpYv_KsV3xR3KxNo=s320" width="240" /></a></div><p>Kaiken kaikkiaan olin ihan tyytyväinen tähän tuiki tavalliseen maanantaipäivään. Onnistuin sisällyttämään siihen sekä opiskelua, liikuntaa että työntekoa. Aina se ei ole mahdollista, mutta yritän opetella myös olemaan itseäni kohtaan armollinen. </p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-25515569677935310702022-01-16T13:42:00.003+02:002022-01-16T13:42:37.134+02:00Kohti valmistumista<p>Tähän on tultu. Lääkiksen viimeinen eli Valmistuminen -jakso on hyvää vauhtia käynnissä. Klinikka-aika on jäänyt taakse ja nyt päivät täyttyvät etätoteutuksella järjestetyistä kertausluennoista ja seminaareista. Valmistumisjaksolla palataan keskeisimpiin aihekokonaisuuksiin eri erikoisaloilta, joten juurikaan uutta sisältöä ei enää tule vastaan. Tenttiä tällä jaksolla ei ole, mutta helmikuun aikana tulossa on vielä vuosikurssimme viimeinen lääkiksen karttuvan tiedon testi. Opetus muistuttaa hyvin paljon preklinikka-aikaa, mutta ilman tutoristuntoja ja tenttiviikkoa. Mieleen tulee kevyt laskettelu kohti oikeaa työelämää ja sen vaatimia velvollisuuksia. Nyt ovatkin meneillään viimeiset viikot kasvaa ja kehittyä kandista lääkäriksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYJ9K72Zx9lsdjoHl1Mjc7EaBjXBZ9LIcasGUH3pavkHi9Cppqg7TvuNh1xSx3oBPk7GFlsHl1jjYDY8zAc8N2APisFghdD__yQrPM4U4rR_yx1UB2UOgdCmoMozrT2qYw-U15xnxWNRp8XfrpR-4H_cXh6LsSCJdRNZ_Cbo-XQEkBrtbaIR4g98o=s1024" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYJ9K72Zx9lsdjoHl1Mjc7EaBjXBZ9LIcasGUH3pavkHi9Cppqg7TvuNh1xSx3oBPk7GFlsHl1jjYDY8zAc8N2APisFghdD__yQrPM4U4rR_yx1UB2UOgdCmoMozrT2qYw-U15xnxWNRp8XfrpR-4H_cXh6LsSCJdRNZ_Cbo-XQEkBrtbaIR4g98o=s320" width="240" /></a></div><p>Tämän viimeisen jakson ohjelma on todella väljä ja viikossa opetusta on keskimäärin kolmena päivänä. Opiskelu ei juuri koskaan ole ollut sisällöllisesti näin helppoa ja kevyttä, vaikka etäluennot toisinaan tuntuvatkin varsin puuduttavilta kotoa käsin kuunneltuna. Tarkoituksena tiedekunnan puolesta on mahdollistaa se, että kaikki pääsevät valmistumaan ajallaan eikä rästejä (kuten syvärit tai valinnaiset opinnot) jää keneltäkään roikkumaan. Hieman harmaita hiuksia on aiheuttanut SISU:n henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka lähes poikkeuksetta herjaa vielä tässä kohtaa sääntöjen vastaisuudesta. Kaikki suoritukset ovat kuitenkin minulla kasassa ja loppuajan saakin nauttia stressittömästi vähiin käyvistä, rennoista koulupäivistä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhHE_-LdeBC5zZqMAHY0fMkBa6FHdt2-8yTAa3DBAY6enzYfexSX7rrjItTR35GbHNzNRNAT5aj2ysRnupTkT4hpFDKhG8U6XfryG9sq-xu-j3968KWFR-956kCxegSE4zfWNhVhVUFiTu0DeiUdAb0gdMIB9fhiB0DN3CLEE4OhCwGCIfpHLI712A=s2000" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhHE_-LdeBC5zZqMAHY0fMkBa6FHdt2-8yTAa3DBAY6enzYfexSX7rrjItTR35GbHNzNRNAT5aj2ysRnupTkT4hpFDKhG8U6XfryG9sq-xu-j3968KWFR-956kCxegSE4zfWNhVhVUFiTu0DeiUdAb0gdMIB9fhiB0DN3CLEE4OhCwGCIfpHLI712A=s320" width="240" /></a></div><p>Opintojen puolesta asiat ovatkin varsin hyvällä mallilla ja valmistuminen lääkäriksi enää pientä silausta vaille. Tästä huolimatta olin hyvin harmissani, että koronatilanteen vuoksi jouduimme jakson toteuttamiseksi täysin Teamsin varaan. Alun perin lukujärjestyksen täyttivät läsnäololuennot Arvolla yhdessä kurssikavereiden kanssa. Etäopiskelusta minulla ei niin kovasti loppupeleissä ole kokemusta, koska klinikkaopetus järjestyi lähes entiseen tapaansa Taysissa. Tästä poikkeuksena ovat maanantaiseminaarit sekä PTH-jakso, jolloin terveyskeskusharjoitteluita huolimatta opetus tapahtui suurelta osin läppärin ruudun ääressä. Kuitenkaan en ole missään vaiheessa tästä opetustavasta oikein pitänyt. Pitkän kotona vietetyn etäpäivän jälkeen jokainen kehoni solu suorastaan huutaa ulos ulkoilmaan, joten estääkseni seinien kaatumista päälle, vedän kuulokkeet korviini ja lähdenkin mielelläni ulos lenkille. Samaten lihaskuntoharjotteiden tekeminen opiskelun ohessa tuntuu parantavan opiskelutehokkuuttani. Toimivaksi tavaksi olen todennut myös toisinaan lähteä Arvolle päiväksi luentoja seuraamaan. Onneksi yksi viikko jakson aikana on simulaatioita, jolloin pääsemme Arvolle ryhmäkohtaisesti ratkomaan toivon mukaan kiperiäkin potilashaasteita. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi-yeEoscg8NC_RmziugzQKcuXGXiHY3HlRNnBSBLNgHHiXbhRxkyX3VzvBninEKqKWFWClpzT0URAJanilI9haHC5Tq6Y0uoWQe7_92H3eh_J4C3bUbTj-J5b6VK0sfZaijyRW5QGSZSTRTo6nXXw_bCP62tKXFQMh-Sqf_CUilDsBUsQcBK2n3Rs=s2000" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi-yeEoscg8NC_RmziugzQKcuXGXiHY3HlRNnBSBLNgHHiXbhRxkyX3VzvBninEKqKWFWClpzT0URAJanilI9haHC5Tq6Y0uoWQe7_92H3eh_J4C3bUbTj-J5b6VK0sfZaijyRW5QGSZSTRTo6nXXw_bCP62tKXFQMh-Sqf_CUilDsBUsQcBK2n3Rs=s320" width="240" /></a></div><p>Iloa päiviini tuovat liikunnan ohella myös satunnaiset työpäivät, jolloin parasta on päästä tekemään mieluisaa potilastyötä. Olen sopinut tekeväni yksittäisiä vuoroja terveyskeskustyötä niinä päivinä, kun opetusta ei koulun puolesta ole. Tammi-helmikuun ajan pyörii vielä vuosikurssini kandirinki, jossa teen joitakin vuoroja työterveyden sairausvastaanotolla. Nämä luovat hyvää rytmiä arkeen, kun luonnollisesti opiskelutapahtumiakaan ei harmillisesti pystytä järjestämään. Odotukset ovat yhä korkealla, että pääsisimme koulun päätyttyä helmikuussa lähtemään kurssimatkalle lämpimään kohteeseen. Kurssimatkan kohdetta en aio tässä kohtaa paljastaa, koska jos matka peruuntuu, on se minulle todennäköisesti entistä suurempi pettymys. </p><p>Nyt on kuitenkin jäljellä enää noin viisi viikkoa koulua. Pitkä matka on kuljettu lääkistaivalta ja se alkaa olemaan siis jo loppusuoralla. Pian näitä aikoja tulee ikävä! Kiitos teille kaikille, jotka olette minun matkaani kohti unelmaa jo alusta lähtien seuranneet. Olen miettinyt, olisiko teistä kenties halukkaita seuraamaan jatkossa nuoren lääkärin mietteitä lääkiksen jälkeen? Tietäisin, jatkanko jatkossakin tämän blogin päivitystä. Kiitos kommenteista :)</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-54201487306086412502021-11-28T06:35:00.002+02:002021-11-28T09:39:14.360+02:00Klinikan viimeisiä<p>Syyslukukausi ja samalla klinikkaopinnot alkavat olemaan viimeistä silausta vaille valmiit. Onkologian kolme viikkoa kestänyt jakso tuli viikko sitten päätökseen ja se merkitsi myös sitä, että somaattiset lääketieteen alat on nyt ryhmäni osalta paketissa. Jäljellä on enää lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osuudet ennen joululoman alkua. Jotkut kliiniset opettajat ovat viime aikoina puhuneet paljon siitä, että tässä vaiheessa on yleistä, että motivaatio esimerkiksi esitelmän valmistelemiseen tai tenttiin lukemiseen on jo saattanut kummasti laskea. Lääkisaika on kuitenkin kulunut niin valtavan nopeasti ja opiskeleminen on ollut minusta niin valtavan mielenkiintoista, etten ole itselläni huomannut juuri lainkaan piirteitä opiskeluväsymyksestä. </p><p>Onkologian jaksolla sai kuulla hyvinkin surullisia kohtaloita, eikä huonojen uutisten kertomiselta potilaalle (erikoislääkärin toimesta) voinut välttyä. Opetushenkilöstö jaksoi silti aina empaattisen suhtautumisen ohella olla myös kandeille kovin opetusmyönteisiä. Seminaaripäivinä välittyi aito yhdessä tekemisen ilo opettaessamme toisille kandikavereille eri syöpätautien preventiosta, diagnostiikasta, hoitopolusta, hoitolinjoista ja seurannasta. Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kulki hyvin keskiössä koko jakson ajan. Vaikka onkologian klinikkajakso oli kaikilla tavoin opettavainen ja innostavakin, tuntui se varsin työläältä monien ennakkotehtävien ja PowerPoint -esitelmien tekemisen vuoksi. Tenttiä ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, joten se kevensi työmäärää, kun jakson asiat kuulustellaan vasta integroidussa tentissä joulukuussa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYKJubR-wIMG1RP2XZ33_Bd_vMLDj4So7wwerC0q1fcIRnPNWwtW6AxcZ2ORr3xsXaG3hEysJX09qFdigJYfLBVjxp_eC0m8rjQCi0yydWMPyIUa3LE996IMxNRAB57J9nISJ4zI3B5BA/s2048/WhatsApp+Image+2021-11-27+at+17.44.55.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYKJubR-wIMG1RP2XZ33_Bd_vMLDj4So7wwerC0q1fcIRnPNWwtW6AxcZ2ORr3xsXaG3hEysJX09qFdigJYfLBVjxp_eC0m8rjQCi0yydWMPyIUa3LE996IMxNRAB57J9nISJ4zI3B5BA/s320/WhatsApp+Image+2021-11-27+at+17.44.55.jpeg" width="240" /></a></div><p>Marraskuu on harmaudestaan huolimatta ollut yksi suosikkikuukausiani nyt syyslukukaudella, mistä on lähes täysin syyttäminen kaikkia hauskoja lääkistapahtumia ja -bileitä. Klinikkasitseillä yhdessä viitoskurssin kanssa saimme pitkän tauon jälkeen viimein sitsata vailla huolta huomisesta. Viikko myöhemmin fuksien E-bileissä meininki oli lähes katossa neonteemaisissa festaritunnelmissa, joissa meillä kuutoskurssilla oli omana teemana Game of Thrones. Seuraavalla viikolla olivatkin jo vuorossa TLK:n pikkujoulut, joissa sai nauttia mm. huikeasta livebändistä, pikkujouluvideosta ja viitoskurssin setien tanssista. Kaikissa tapahtumissa vain koki aina haikeuden, kun tiesi niiden olevan viimeinen laatuaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTHFkWClnph96i_BF_SloM-_ETrjaQJChpc7o3iik7osrqGczdmLTKDsBhABSoweIKkTertfNomu0zSltODUzvTE0Cl9hlM49NOcynk7tIzwB1WR2iyE18HdYtAEIL9gtq6PXe6D3-Xww/s2048/IMG_2390.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTHFkWClnph96i_BF_SloM-_ETrjaQJChpc7o3iik7osrqGczdmLTKDsBhABSoweIKkTertfNomu0zSltODUzvTE0Cl9hlM49NOcynk7tIzwB1WR2iyE18HdYtAEIL9gtq6PXe6D3-Xww/s320/IMG_2390.jpg" width="320" /></a></div><p>Klinikkapäivät sairaalalla/Arvolla ja kivat oheistapahtumat ovat pitäneetkin kohtuullisen kiireisinä, mutta kuitenkin opiskelun laadusta tinkimättä. Ensimmäinen viikko lastenpsykiatrian jaksolla on sisältänyt pääasiassa teoriaa, mutta myös hyödyllisen simulaatio-opetuksen lasten kaltoinkohtelun kohtaamisesta. Ensi viikolla sitten kunnolla näemme lapsia joko osastolla tai poliklinikalla sijoituskohteestamme riippuen. Päivät TAYS:lla ja klinikassa uhkaavat käydä vähiin, mikä tuntuu haikealta, sillä klinikkaopiskelu on ollut niin keskeinen osa arkea viimeisten parin vuoden ajan. Pian on aika luopua niin tutuksi tulleesta lääketieteen opiskelijoiden omien pukkareiden pukukaapista, jotta seuraavat innokkaat neloskurssin kandit saavat tilaa aloittaa klinikkataivaltaan. Klinikkaan astuville haluankin toivottaa oppimisen iloa ja armollisuuttakin uusien haasteiden edessä, opiskelu tulee muuttumaan rankemmaksi, mutta samalla huomattavasti antoisammaksi!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6M0tZPJdSUj6pgCw6KZ7IvChoesetHXch3Rygh3jkIekOUBUi6TiDi96P5P1jn4jfwGfxBUKL6NdHO6ND5eqezoGF_mIMxFbR9HB9wgBhwi5_aTev4zYu0UGlMLZeFe_1FneOZO_hk-s/s2000/WhatsApp+Image+2021-11-04+at+18.26.15.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6M0tZPJdSUj6pgCw6KZ7IvChoesetHXch3Rygh3jkIekOUBUi6TiDi96P5P1jn4jfwGfxBUKL6NdHO6ND5eqezoGF_mIMxFbR9HB9wgBhwi5_aTev4zYu0UGlMLZeFe_1FneOZO_hk-s/s320/WhatsApp+Image+2021-11-04+at+18.26.15.jpeg" width="240" /></a></div><p>Meneillään olevalla lastenpsykiatrian jaksolla on tulossa vielä suullinen tentti, mutta koko syksyn opiskelumäärän kattava integroitu tentti vaatii erityisesti aktiivista kertaamista. Tämä itsenäisyyspäivän jälkeinen kirjallinen kuulustelu on oikeastaan viimeinen kunnon tentti lääkiksessä, joten voiton puolella alkavat opinnot jo olemaan. Tammikuussa alkavalla Valmistuminen -jaksolla keskitytään lähinnä keskeisimpien asioiden kertaamiseen ja hienosäätöön luentojen, seminaarien ja simulaatioiden parissa. Sitä ennen joululomalla aion palata terveyskeskusvastaanottotyöhön viime kesän työpaikkaani, mutta luvassa on sen jälkeen kuitenkin parin viikon mittainen täysloma. Hyvää ensimmäistä adventtia kaikille lukijoilleni!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-82827437547329540412021-10-30T15:35:00.003+03:002021-10-30T15:35:33.186+03:00Joogaa ja induktioita<p>Lokakuu osoittautui sen verran intensiiviseksi simulaatioiden ja pitkien klinikkapäivien vuoksi, etten ole ehtinyt ollenkaan blogia päivittämään. Juuri päättynyt anestesiologian kolmen viikon kliininen jakso opetti erityisesti kriittisesti sairaan potilaan hoitamista. Vakavasti sairailla ja peruselintoimintojen häiriöissä epävarmuus ja huoli potilaan tilasta voi lääkärilläkin olla suuri. Oleellista näissä tilanteissa on pysyä rauhallisena sekä toimia systemaattisesti, joihin tämä jakso antoi hyvin valmiuksia. Henkeä uhkaavia hätätilanteita ei yleislääkärin työssä päivittäin kohtaa, mutta silloin kun tällainen tilanne vastaan tulee, on kyettävä toimimaan oikeaoppisesti. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5MZ-3RlOdTg2Xuu8TT_F_VS2epN59Fr5e-SmiMDTT9JhSyje-kW6pCVVyiBrvW20gXhrNw2GGSfw9AXjI0QwpwmmGU5qnh4uch_H_saE0pcDybACnhXARobFCWCVAQzI17ZM5tZYDuNc/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.17.29.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5MZ-3RlOdTg2Xuu8TT_F_VS2epN59Fr5e-SmiMDTT9JhSyje-kW6pCVVyiBrvW20gXhrNw2GGSfw9AXjI0QwpwmmGU5qnh4uch_H_saE0pcDybACnhXARobFCWCVAQzI17ZM5tZYDuNc/s320/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.17.29.jpeg" width="240" /></a></div><p>Keskeisenä opetusmuotona viime viikkoina hallitsivat simulaatiot, jotka ovat olleet yksi mieleenpainuvimpia oppimiskokemuksia oikeastaan koko lääkiksen aikana. Simulaatioiden tarkemmasta sisällöstä ei valitettavasti ole lupa puhua ulkopuolisille, jotta tulevilla simulaatiokävijöillä olisi yhtäläinen valmius kohdata toisinaan haastaviakin, todellisuuteen rinnastettavissa olevia potilastapauksia. Tämän vuoksi se, mitä tapahtuu simulaatiotiloissa, jää simulaatiotiloihin. Kaiken kaikkiaan niissä kuitenkin korostui yhteistyö, diagnostinen prosessi, Akuuttihoito-oppaan hyödyntäminen hoidon valinnassa ja hyvin tärkeänä osana myös konsultointi. Varsinkin lääkärin roolissa tunsi eläytyvänsä simulaatiohetkeen kuin oikeaan potilaaseen, vaikka vuoteella makoilikin puhuva tai tajunnaltaan alentunut nukke. </p><p>Anestesiologian jakso alkoi siis simulaatio- ja teoriaviikolla, jossa harjoittelimme pääasiassa peruselintoimintojen häiriöistä kärsivän potilaan hoitamista. Jokainen pääsi vuorollaan toimimaan lääkärinä, joka oli samalla halutuin, mutta myös tietyllä tapaa pelätyinkin rooli. Lääkäriin luonnollisesti kaikki katseet kääntyivät kun selvitimme tiimin kanssa, mikä juuri tätä potilasta vaivasi ja miksi. Simulaatio on onneksi turvallinen ympäristö harjoitella vakavasti sairaan tai muun hätätilapotilaan hoitamista. Aina kaikki ei mene kuin oppikirjoissa, mutta virheistä oppii eikä ainakaan tee samaa mokaa uudestaan oikean potilaan kanssa. Simulaatioiden jälkeen keskustelimme tapauksesta, sen herättämistä tunteista ja annoimme rakentavaa palautetta. Aika moni klinikkaryhmästämme oli yhtä mieltä siitä, että anen jakson ensimmäinen viikko oli yksi parhaista viikoista koko lääkiksen aikana. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVw5KVgUvXczhs5B_wjvVR7BQiViT4GkPxVlSzdWZKtk5prwdxcn90z66K_I5rLza_WnxFTDB-yVXtQ4X8kAkuZxeUa_fwOh2nIv0ZRZ8STu7UWc4dDBwlZIqisRlJ3LHbwu8C573VUs0/s2000/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.17.49.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVw5KVgUvXczhs5B_wjvVR7BQiViT4GkPxVlSzdWZKtk5prwdxcn90z66K_I5rLza_WnxFTDB-yVXtQ4X8kAkuZxeUa_fwOh2nIv0ZRZ8STu7UWc4dDBwlZIqisRlJ3LHbwu8C573VUs0/s320/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.17.49.jpeg" width="240" /></a></div><p>Vastapainona simulaatioille ja luentotyyppisille teoriaopetuksille otimme tavaksi harrastaa päivittäin ohjatusti joogaa. Kuulostaa varmasti erikoiselta, että joogasimme yhdessä klinikkaryhmän kesken koulupäivän aikana, mutta tällä oli yllättävän positiivinen vaikutus oppimiskykyyn. Jooga ja tietyt rentoutusharjoitukset sopivat oikein hyvin juuri anestesiologian jaksolle. Tällä alalla saattaa tulla vastaan hyvinkin vakavia ja vaikeita tapauksia, joissa täytyy pystyä säilyttämään toimintakyky ja looginen päätöksenteko mahdollisesta sisäisestä paniikista huolimatta. Viimeisenä anen jakson päivänä juuri ennen tenttiä itse asiassa oikein toivoimme joogatuokiota. </p><p>Seuraavat kaksi viikkoa jaksosta vietimme TAYS:ssa eri leikkaussaleissa anestesiologien työhön tutustumassa. En ole itse kovin kiinnostunut anestesiologiasta, joten leikkuripäivät tuntuivat toisinaan varsin pitkiltä. Oli silti kiva päästä osallistumaan ilmatien hallintaan, maskiventilointiin, kanyylin laittoon ja muihin pieniin toimenpiteisiin. Iso osa ajasta oli kuitenkin odottelua, ja tämän ajan yritin käyttää hyödyksi lukemalla tenttiin. Anestesiologit tunnetusti juovat varsin paljon kahvia, joten pelin hengessä myös oma kahvinkulutukseni kasvoi anen jakson aikana. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVY6_sn0P-XjVHPNpxZzXOobOcfUuy1N0q0KOXAdLgaZUl8q0aYuK-9ch5WOcNeA8Mdx6gWC9bSKBrOsWcStwBoyDwdQvhUGZpZ0unnqtl5zIuJqMe26jDv7S02nh1FsdlgZp-n7bZN_w/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.23.19.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVY6_sn0P-XjVHPNpxZzXOobOcfUuy1N0q0KOXAdLgaZUl8q0aYuK-9ch5WOcNeA8Mdx6gWC9bSKBrOsWcStwBoyDwdQvhUGZpZ0unnqtl5zIuJqMe26jDv7S02nh1FsdlgZp-n7bZN_w/s320/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.23.19.jpeg" width="240" /></a></div><p>Tällä viikolla järjestettiin myös pitkän tauon jälkeen kaikille vuosikursseille yhtenäinen Karttuvan tiedon testi, joka itse asiassa ensi kertaa toteutettiin muidenkin lääkiksien kanssa yhteistyössä. Testissä oli 178 monivalintakysymystä, joissa jokaisessa oli yksi eniten oikea vastaus ja vääristä vastauksista sai miinuspisteitä. Olen aina yrittänyt testissä parhaani, mutta tällä kertaa ylimmän vuosikurssin edustajana halusin todella tietää osaamistasoni ja kehityskulun. Reilu ennätysparannus ilahdutti, mutta useaan kysymykseen auttoi ennen kaikkea työkokemus preklinikan ulkoa opittuun tietoon verrattuna. Mielenkiintoista olisi tietää, tullaanko vuosikurssikohtaisia tuloksia vertaamaan myös eri tiedekuntien kesken. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIftyYAwLgyj7l6Xd8b9VAPKbUqGnDBcP6qSysXA6AajDf2rXKSMzKik2h2uF888HqCNdlqRFp5cD9_N1DGfKFXHD9wm7XQjlsIGlMcCMC_4N74s5RErX5_1LZHHBKTBUZbVj_i3QoNMs/s1600/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.28.15.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIftyYAwLgyj7l6Xd8b9VAPKbUqGnDBcP6qSysXA6AajDf2rXKSMzKik2h2uF888HqCNdlqRFp5cD9_N1DGfKFXHD9wm7XQjlsIGlMcCMC_4N74s5RErX5_1LZHHBKTBUZbVj_i3QoNMs/s320/WhatsApp+Image+2021-10-30+at+15.28.15.jpeg" width="240" /></a></div><p>Kliinisistä jaksoista on enää edessä onkologia sekä lasten- ja nuorisopsykiatria, joten lääkis on jo kohta kääntymässä loppusuoralle. Joululoman jälkeen onkin sitten jäljellä viimeinen silaus eli Valmistuminen -jakso, jossa kerrataan tärkeimpiä kokonaisuuksia ja valmistaudutaan lääkiksen jälkeiseen elämään. Sitä ennen kuitenkin marraskuu tuo tullessaan onkologian kliinisen jakson lisäksi kauan odottamiani lääkistapahtumia, jotka tuovat valoa pimeyteen. Hauskaa Halloweenia kaikille!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-68250835873776354802021-10-01T19:00:00.006+03:002021-10-01T19:04:38.293+03:00Korvataudeilta simulaatioihin<p>Syksyn toinen jakso korva-, nenä- ja kurkkutaudit (KNK) tuli tänään päätökseensä. KNK oli heti neurologian jälkeen eniten odottamani klinikkajakso. Nyt neljän klinikkaviikon aikana pääsi ennen kaikkea ahkerasti harjoittelemaan potilaiden tutkimista, seuraamaan päivystysvastaanottoa sekä käväisemään leikkurissa. Näiden lisäksi iltapäivisin usein oli teoriaopetuksia, joita kevensivät silloin tällöin hauskat Kahoot-visailut. Jakso oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen, ja kesätyökokemusten tarjoamien ennakkotietojen päälle oli kiva päästä täydentämään osaamista. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt7FmVJIbt_pwm1mOhGWavGIa8ae-Wkke5egHLFOrIwRmm9zOmo1CFGdJY1TRR7IK6r9mnIQ9pCY9SI-TOazBsMtqCBr_qPaAU332tpBzTl3UXivN2_LDmA6brn-KAuZIF9dAP5DAljiI/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+19.02.57.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="498" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt7FmVJIbt_pwm1mOhGWavGIa8ae-Wkke5egHLFOrIwRmm9zOmo1CFGdJY1TRR7IK6r9mnIQ9pCY9SI-TOazBsMtqCBr_qPaAU332tpBzTl3UXivN2_LDmA6brn-KAuZIF9dAP5DAljiI/s320/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+19.02.57.jpeg" width="156" /></a></div><p>KNK on hyvin toimenpidevaltainen erikoisala, jossa hoidetaan mm. akuutteja ja kroonisia korvan/nielun/ylähengitysteiden infektioita, huimausta, pään ja kaulan alueen kasvaimia/traumoja sekä kuulon alenemaa. Toimenkuva on monipuolinen, ja lähtökohtaisesti kyseessä on kirurginen ala. Varsinkin KNK-päivystystä seurattuani tämä toimenpidevaltaisuus kävi hyvin nopeasti ilmi lähes jokaisen potilaan kohdalla. Maksillaaripunktion tekemisen tai nielupaiseen avaamisen kynnys ainakin jonkin verran alenee, kun on nähnyt kyseisen toimenpiteen tehtävän opintojen aikana. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjApmdWgQ07O-EGqxpTuULpmBmKMwtG_Ocl6CYCWA-CG6RW46f4q4SKsGvbyi4Jxao0e-6oKKfU45MVYR9wbrDVxTDza4nG8dZ5NIJWKjWlQNJ_5q_nQxaITZLJ4qI2MPZD8oGRlKSJoI/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.36.41.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjApmdWgQ07O-EGqxpTuULpmBmKMwtG_Ocl6CYCWA-CG6RW46f4q4SKsGvbyi4Jxao0e-6oKKfU45MVYR9wbrDVxTDza4nG8dZ5NIJWKjWlQNJ_5q_nQxaITZLJ4qI2MPZD8oGRlKSJoI/s320/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.36.41.jpeg" width="240" /></a></div><p>Tärkeimpänä oppimistavoitteena jaksolla on varmasti KNK-statuksen oikeaoppinen suoritus. Vielä viime kesänä termit <i>rhinoskopia posterior (Rhp)</i> tai <i>laryngoskopia indirecta (Lar. ind.)</i> eivät olisi sanoneet minulle mitään enkä niitä olisi osannut suorittaa. Nyt näitä peilitutkimuksia opetuspolilla ja kurssikavereilla treenattuani uskallan jatkossa ryhtyä tuumasta toimeen. Osalla ihmisistä on kuitenkin varsin herkkä nielurefleksi, minkä vuoksi peilitutkimusten teko ei aina tahdo joko lainkaan onnistua tai luotettavaa silmäystä ei ennätä kohteista saamaan. Säännölliset toistot ja harjoittelu ovat tässäkin asiassa avain onnistumiseen. Otsalampun kanssa työskentely vapauttaa kätevästi kädet muuhun tutkimiseen. Se myös tekee lääkäristä pätevämmän vaikutelman kuin tavanomainen korvalamppu yleislääkärin kädessä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjVQ3KCJWMCVXs9vlumIxG_OEORbUe5gG9LTlgpLsmwd7k9Jcc4H-4l1Zk0BSUjsMHFqZhV7PLyRIBYoOJMzm48GKj4WoU303YZY1KfoPwl52MHaKUfHR9jnHiyCfNl2g4hwTpU6FI1Uc/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.36.30.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjVQ3KCJWMCVXs9vlumIxG_OEORbUe5gG9LTlgpLsmwd7k9Jcc4H-4l1Zk0BSUjsMHFqZhV7PLyRIBYoOJMzm48GKj4WoU303YZY1KfoPwl52MHaKUfHR9jnHiyCfNl2g4hwTpU6FI1Uc/s320/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.36.30.jpeg" width="240" /></a></div><p>Keskeisenä oppimismuotona KNK:lla toimi jo mainitsemani opetuspoliklinikat, joissa perusperiaate on sama kuin muillakin kliinisillä jaksoilla. Jokainen kandi siis ottaa itsenäisesti vastaan potilaan, tutkii hänet ja esittelee löydöksensä muulle ryhmälle sekä kliiniselle opettajalle. Tämän jälkeen potilas tulee vielä uudelleen vastaanotolle erikoislääkärin tutkittavaksi ja jatkosuunnitelman tekemiseksi. Lopuksi kandi sanelee käyntitekstin ja tarvittaessa laatii röntgen-/muut lähetteet. KNK:lla opetuspoli toimi erityisen hyvin, sillä potilaita näki mukavan paljon ja sai itse sopivasti haastetta ja osallisuutta potilaiden hoitoon. Ainakin tonsillektomian käytännön asiat ja toipumisvaiheen selittäminen potilaalle kävi varsin vaivattomasti, kun on leikkauksesta itse omakohtaista kokemusta. </p><p>Se mistä erityisen paljon pidin tällä jaksolla oli se, että etäpäiviä oli hyvin vähän. Lähes joka aamu sai iloita siitä, että pääsee TAYS:iin näkemään potilaita ja usein myös itse heitä tutkimaan. Kertaalleen jaksolla oli myös tutustuminen korvaleikkuriin, jossa pääsin opetusmyönteisen kirurgin toimesta avustamaan itsekin tuumorin poistossa. Jakson aikana opiskelimme niin ikään foniatriaa, audiologiaa sekä yleislääkäritasoisesti suu- ja leukasairauksia. Yhtenä aamupäivänä olimme tutustumassa suu- ja leukasairauksien poliin, jossa vastassa oli erikoistuva hammaslääkäri potilainaan hyvin pitkälle suuhun painottuvista vaivoista kärsiviä. Yleissivistävää oli päästä ottamaan tuntumaa alalta, joka on aika lailla lääketieteen ja hammaslääketieteen rajapintaa. </p><p>Vaikka klinikkapäivät kuluivat lähes yksinomaa intoa täynnä ja rennolla asenteella, oli KNK-jakso joka tapauksessa kohtalaisen vaativa. Jakson läpäistäkseen on todella täytynyt omaksua jakson oppimistavoitteet. Tärkeimpien korva-nenä-kurkkusairauksien diagnostiikka ja hoito sekä lähettämisindikaatiot erikoissairaanhoitoon tuleekin hallita hyvin. Heti jakson ensimmäisenä päivänä vastassa oli aika hankala propedeuttinen monivalintatentti, joka testasi yksityiskohtaista tietoa anatomiasta, fysiologiasta ja histologiasta. Lääkiksen aikana en ole toistaiseksi joutunut mitään uusimaan, mutta tämän alkutentin osalta jännitin lopputulosta viimeiseen asti. Pitkäjänteisestä valmistautumisesta huolimatta tentti osasi silti yllättää ja kiireessä piti pitää pää kylmänä huolimattomuusvirheiden varalta. Hyväksytyn suorituksen jälkeen sai huokaista helpotuksesta, kunnes vuorossa oli jakson päättävä potilastentti. Siinä kaikki pääsivät ensin itsenäisesti tutkimaan potilaan ja tämän jälkeen näyttämään takarhinoskopian ja epäsuoran laryngoskopian suorituksen korvaproffan valvovien silmien alla. Tästäkin koko ryhmä suoriutui kunnialla, ja KNK-kurssi oli siten kiitettävästi taputeltu. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq9JJdyL1BnT9N2Mha0j-dVTBBNDmqtYFaNxhURs6F03VQz73tH_L1PHfKlfqkQU4fYbfNi_SRCOrch_1cUjPKHQZFA1dnpMldwqWZs5SBcc9ga3qfkuAbwMuhaAyHvikjpTC4QxS9aqo/s1024/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.47.35.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="498" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq9JJdyL1BnT9N2Mha0j-dVTBBNDmqtYFaNxhURs6F03VQz73tH_L1PHfKlfqkQU4fYbfNi_SRCOrch_1cUjPKHQZFA1dnpMldwqWZs5SBcc9ga3qfkuAbwMuhaAyHvikjpTC4QxS9aqo/s320/WhatsApp+Image+2021-10-01+at+18.47.35.jpeg" width="156" /></a></div><p>Lokakuu tuo tullessaan anestesiologian kliinisen jakson, mutta sitä ennen on ensi viikolla edessä simulaatiot Taitokeskuksessa. Näistä en osaa vielä sen enempää kertoa, koska simulaatioiden sisältö on osin myös salattua tietoa. Pienryhmissä on kuitenkin tarkoitus ratkoa yleislääketieteellisiä/sisätautisia sekä lastentautien potilastapauksia. Loppusyksystä opinnoissa on jäljellä enää onkologian sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian klinikkajaksot. Vähiin siis käy!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-90788413001663567402021-08-22T12:38:00.001+03:002021-08-22T12:38:53.809+03:00Kuutosella<p>Uskomatonta, mutta totta. Matka kohti unelmaani on jo varsin pitkällä. Kaksi viikkoa sitten käynnistyi lääkiksen kuudes vuosi. Alkuun oli vaikea uskoa, että vuosikurssimme on nyt kaikista ylin, koska lääkisvuodet ovat kuluneet niin valtavan nopeasti. Aloittaessani lääkiksen pidin kuudennen kurssin setiä ja tätejä lähestulkoon valmiina lääkäreinä, joilla on paljon kokemusta ja taitoa potilaiden hoidosta. Nyt mielikuva on hieman erilainen, koska on kulkenut tämän saman polun fuksista kuutoskurssin tädiksi. Tähän asti kertyneen työkokemuksen perusteella on selvää, että vielä on paljon opittavaa ja kliinisiä jaksoja (onneksi) yhä useita käymättä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRg_nWa6hti_kCV6ea9VZ3Y-zvKqklMRV0XRbm54FGOTvWo2a4sn2SFxu1AezG4Rh2VdrVWdhXnNTK1VEGV2Ge_Wvh-Svqteb_o53EBA54qdMqS8bVFe8xEXNdmf2MyJaH5XvyWrqMyNE/s2000/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.28.54.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRg_nWa6hti_kCV6ea9VZ3Y-zvKqklMRV0XRbm54FGOTvWo2a4sn2SFxu1AezG4Rh2VdrVWdhXnNTK1VEGV2Ge_Wvh-Svqteb_o53EBA54qdMqS8bVFe8xEXNdmf2MyJaH5XvyWrqMyNE/s320/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.28.54.jpeg" width="240" /></a></div><p>Klinikkaopiskeluun paluu tuntui opettavan kandikesän jälkeen helpolta, kun nyt koulussa on päässyt taas seurailemaan vierestä erikoislääkärien toimintaa ilman hoitovastuuta ja kiirettä. Syksyn ensimmäisenä jaksona alkoi neurologia, josta olen ollut kiinnostunut jo lääkiksen ensimmäisiltä vuosilta asti. Tätä erikoisalaa opiskellaan kolme viikkoa, jonka jälkeen on viikon mittainen neurokirurgian opetus. Aiempaan tapaan lukujärjestyksessä on osastokiertoja, kandien pitämää opetuspoliklinikkaa, ryhmäopetuksia ja seminaareja. Lähiopetuksia on pitkästä aikaa päästy ryhmissä pitämään Arvo-rakennuksessa, mikä on todella mukavaa vaihtelua puuduttaville Teams-luennoille. Etäopetusta on lähinnä enää koko kurssin kattavat maanantaiseminaarit, joissa juuri viime kerralla pääsin itsekin esittämään tapauksen kesätöissä kohtaamastani potilaasta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgym5Q7zYJ3Ry6Fchj0JbyBUBALLfB45Rg0fC0Y1bTfgKzDtAUa8vlSKBjNuQ5RKKkqcoFLJmu6Ryo2T5WXLDpyuZX_ipUFZctk4LsxL7PAO35J85lQ3P7vJnopmKzgEY4ws0zlKSivHg/s1024/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.16.58.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgym5Q7zYJ3Ry6Fchj0JbyBUBALLfB45Rg0fC0Y1bTfgKzDtAUa8vlSKBjNuQ5RKKkqcoFLJmu6Ryo2T5WXLDpyuZX_ipUFZctk4LsxL7PAO35J85lQ3P7vJnopmKzgEY4ws0zlKSivHg/s320/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.16.58.jpeg" width="240" /></a></div><p>Jaksoon kuuluu lisäksi yhtenä iltana neurologian päivystys Acutassa, johon pääsin osallistumaan jo heti ensimmäisellä kouluviikolla. Kuudennen vuoden kandina ei ole enää tarkoituksenmukaista pelkästään seurata ja roikkua koko iltaa päivystäjän perässä, vaan kävin myös itsenäisesti tutkimassa potilaita sekä sanelin käyntitekstejä. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä akuuttien aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopolkua ensihoidosta pikaisen kuvantamisen kautta jatkohoitoon/osastolle. Päivystäjän puhelin soi illan aikana jatkuvasti, mistä voikin päätellä, että akuuttineurologille työtä kovasti riittää ja heiltä herkästi konsultaatioapua pyydetään. </p><p>Vaikka koronatilanne ei merkittävästi vaikuta klinikkaopiskeluumme sairaalalla, on se varjostanut viimeistä vuotta opiskelijaelämää harmillisella tavalla tapahtumien peruuntumisella. Ensin peruttiin niin kovasti odottamani Toogat, ja myöhemmin paljon muitakin iloa tuottavia syksyn opiskelijatapahtumia. Toivo toogabileiden suhteen vielä elää syyskuun varapäivällä, mutta pahoin pelkään, että senkin suhteen joutuu jälleen pettymään. Kuutoskurssi on toogilla perinteisesti saanut valita kurssilleen oman tunnusvärin, joka erottuu muiden kurssien valkoisista lakanoista. On ikävää, jos nelosvuoden lakanabileet jäävät viimeisiksi laatuaan. Opiskelijatapahtumat ovat mielestäni kuitenkin tärkeä yhteenkuuluvuutta lisäävä tekijä ja ne auttavat jaksamaan sekä luomaan sosiaalisia kontakteja opiskeluarjen vastapainoksi. Kovasti toivoisin, että korona-aika antaisi vielä mahdollisuuden päästä erinäisistä tapahtumista nauttimaan, nyt kun on viimeistä vuotta enää opiskelijan roolissa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcj84ngkYBrnU1lwMalTjTdbu2hypsPQvLGtLnwu_gOYDW7Gy8CYG869EKGCPe6-n97JyB0Lj70mp43U6RVlHPgOXLEkYPIp88TsdE-p_nOG3762O4h-gg9leDSbrGEFYCidAhHkO_sY8/s2000/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.18.59.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcj84ngkYBrnU1lwMalTjTdbu2hypsPQvLGtLnwu_gOYDW7Gy8CYG869EKGCPe6-n97JyB0Lj70mp43U6RVlHPgOXLEkYPIp88TsdE-p_nOG3762O4h-gg9leDSbrGEFYCidAhHkO_sY8/s320/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.18.59.jpeg" width="240" /></a></div><p>Opiskelun ohella syksy on tuonut mukanaan ns. kandiringin, jossa vuosikurssin kesken on jaettu erilaisia päivystyskohteita. Itse olen Finlan työterveysringissä, johon kuuluu erityisesti arki-iltojen lyhyitä päivystyksiä. Ensimmäisen päivystysvuoroni suoritin tällä viikolla ja vuorosta jäi hyvin positiivinen kokemus. Uuden potilastietojärjestelmän ja käytäntöjen oppiminen vievät toki aikaa, mutta olen tyytyväinen uuteen osa-aikaiseen työpaikkaani. Tarkoituksena kandiringeillä on kerätä hieman säästöjä kurssin valmistujaisjuhlia varten ja samalla tietystä saada kokemusta päivystystyöstä. Tämä järjestely sopii hyvin opintojen oheen ja vapaa-aikaa jää silti kivasti muihin harrasteisiin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifq3L7r-oekYdBxKCU-0QCttay1Dp0pgENMe19hDIvcbp8GeVY8Y-nPbhrOJxYIjCpC6P3L54HqikxN_Zm6fdPCzrxrmLWJxyt62YYHEdkVuCsJIr017yUPaxE29YeYvpjXi2mOBK4qlg/s2000/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.23.39.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="2000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifq3L7r-oekYdBxKCU-0QCttay1Dp0pgENMe19hDIvcbp8GeVY8Y-nPbhrOJxYIjCpC6P3L54HqikxN_Zm6fdPCzrxrmLWJxyt62YYHEdkVuCsJIr017yUPaxE29YeYvpjXi2mOBK4qlg/s320/WhatsApp+Image+2021-08-22+at+12.23.39.jpeg" width="320" /></a></div><p>Olen kuitenkin (koronasta huolimatta) onnellisen toiveikas. Opiskelut sujuvat ja yksityiselämässäkin tällä hetkellä kaikki hyvin. Toivon, että varsin pian koronatilanne hellittäisi ja saisimme jälleen viettää iloista opiskelijaelämää, nauttia loma-aikojen reissuista ja suunnitella tulevaa. Toivotan kaikille lukijoilleni aurinkoisia syyspäiviä ja tsemppiä opiskeluun!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-19323990850321700962021-07-31T19:41:00.004+03:002021-08-01T07:31:50.335+03:00Kesäloman koittaessaKymmenen viikkoa terveyskeskusvastaanottotyötä on onnellisesti takana ja edessä viikon loma ennen koulunpenkille palaamista. Reiluun pariin kuukauteen mahtui paljon erilaisia potilaita ja vaivoja, mutta se juuri tekikin työstä niin monipuolista ja vaihtelevaa. Tässä ajassa ehti jonkin verran jo muodostamaan pidempiäkin hoitosuhteita kuin 30 min vastaanottoajalla on mahdollista. Toisinaan hämmästelin sitä kun potilas halusi ehdottomasti varata uuden ajan juuri minulle eli jatkuvuus hoitosuhteessa on potilaiden mielestä ensiarvoisen tärkeää. Kesätöiden lopussa tuntui jopa hieman haikealta, kun joutui katkaisemaan näitä hyviä vuorovaikutus- ja hoitosuhteita toisen lääkärin jatkettavaksi. Kesä opetti minulle paljon siitä, millaiseksi potilaat kokevat hyvän lääkärin. Näitä ominaisuuksia yritän pitää mielessä ja kehittää edelleen. <div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2PrqgSqJwRXu9KJVTAwFYiCBrBo5mwbPqkto3eWKmL-t_ctWFbaAFVA0MXrBro1srLBocdIFpVWsdyw_9-q7XpuA8oLa4_vh8I2idsmYEtWUB9KifWhyQBIdWOY2NDCgTDPgJj_Qy3m4/s2000/WhatsApp+Image+2021-07-17+at+17.12.20.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2PrqgSqJwRXu9KJVTAwFYiCBrBo5mwbPqkto3eWKmL-t_ctWFbaAFVA0MXrBro1srLBocdIFpVWsdyw_9-q7XpuA8oLa4_vh8I2idsmYEtWUB9KifWhyQBIdWOY2NDCgTDPgJj_Qy3m4/s320/WhatsApp+Image+2021-07-17+at+17.12.20.jpeg" width="240" /></a></div><div><div><br /></div><div>Terveyskeskuslääkärin työssä kohtaa kaikenikäisiä potilaita ja hyvin paljon hoidetaan kipua sekä sen kanssa pärjäämistä. Hoitopäätökset tuntuvat toisinaan hyvin suurilta etenkin päivystäessä, jolloin vaiva on akuutti ja nopeasti hoitoa vaativa. Vastuu onkin iso, mutta sitä on oppinut käsittelemään ja luottamaan omaan tietoon ja kokemukseen. Keskeistä on myös käsittää oma rajallisuus ja konsultoinnin merkitys silloin, kun itse epäröi. Pariin toimenpiteeseen pyysin kesän aikana seniorin paikan päälle neuvomaan, koska en ollut näitä toimenpiteitä ennen tehnyt. Jokaisen työpäivän jälkeen oli tunne siitä, että olisi aavistuksen kokeneempi ja parempi versio itsestään lääkärinä. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, että selvisin kaikista haasteista kunnialla. Välillä potilaiden joskus välinpitämätönkin asenne hoitoonsa turhautti, mutta tämäkin on osa tätä työtä hyvine ja huonoine hetkineen. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCvWNAF6G3eJqUp-PRLVnOlIaarIHPCbc3abSsilWc1U_gcbVVN9mFtr1LN-GudDeuVzVXAEVb3pLUiqo_wayNfkkNkvj7DU5D_m2uYk6hkOwjC469_YI1Vd8EUPrPq8YigcnjZ-oTnhI/s2000/WhatsApp+Image+2021-07-31+at+19.33.21.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCvWNAF6G3eJqUp-PRLVnOlIaarIHPCbc3abSsilWc1U_gcbVVN9mFtr1LN-GudDeuVzVXAEVb3pLUiqo_wayNfkkNkvj7DU5D_m2uYk6hkOwjC469_YI1Vd8EUPrPq8YigcnjZ-oTnhI/s320/WhatsApp+Image+2021-07-31+at+19.33.21.jpeg" width="240" /></a></div><div><div><br /></div><div>Vaikka kesä kului kokonaisuudessaan mukavasti ja töihin oli aamuisin aina mukava mennä, olen silti iloinen pienestä lomasta ilman ainuttakaan ajatusta lääketieteestä. Aloitin kesätyöt perehdytyksellä suoraan lukukauden päätyttyä ja oikeastaan lähes kaikkina päivinä mietin jollain tapaa lääketieteellisiä asioita, yleensä erotusdiagnostiikkaa tai kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Viikonloput pidin vapaina, mutta en ole kovin hyvä irtautumaan työstä vapaa-ajalla ellen harrasta liikuntaa tai lähde kotoa jonnekin toisiin maisemiin. Kesän strategiana oli hyvin pitkälle se, että monesti edellisenä iltana valmistauduin etukäteen hakien tietoa sairauksista potilaiden tulosyihin liittyen. Pitkällä tähtäimellä tämä kuitenkin voi osoittautua kuormittavaksi. Huomasinkin loppukesää kohti mentäessä, että en palautunut samalla tavalla työviikosta kuin alkukesällä. Lievä työstressikin ilmoitti itsestään viimeisillä viikoilla liian aikaisilla heräämisillä. Siinä minulla on vielä parannettavaa, että pystyisin paremmin irrottautumaan työstä vapaalla ollessa. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWaBKsEqMdAwLnU_34YKq6h3yeo_SWlMKwdPq7GxhikB1J8oagycX2mDmPLfQeHnhJI3fSrXF3CRtFL24xacHMroiKaefDv8NKNvpehQaR29SnUU6yq3w3Nez4zdDTT-1PaoZJGinW0qo/s2000/WhatsApp+Image+2021-07-31+at+19.34.11.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2000" data-original-width="1500" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWaBKsEqMdAwLnU_34YKq6h3yeo_SWlMKwdPq7GxhikB1J8oagycX2mDmPLfQeHnhJI3fSrXF3CRtFL24xacHMroiKaefDv8NKNvpehQaR29SnUU6yq3w3Nez4zdDTT-1PaoZJGinW0qo/s320/WhatsApp+Image+2021-07-31+at+19.34.11.jpeg" width="240" /></a></div><div><br /></div><div>Kesä oli antoisa ja erittäin opettavainen, mutta on silti ihana palata vielä viimeistä kertaa kesälomalta opiskeluiden pariin. Lääkiksessä oppii paljon teoriaa ja käytäntöä, mutta vasta työelämässä todella muodostuu se rutiini ja kokemus, jota tässä työssä vaaditaan erityisen paljon. Ensimmäisenä kliinisenä jaksona minulla alkaa neurologian jakso, jota odotan kyllä kovasti. Lähes yhtä paljon odotan KNK-jaksoa, sillä nyt kesällä korvakipuisiin törmäsi hyvin usein ajanvarausvastaanotolla sekä hengitystieinfektiopoliklinikalla. Lääkiksen viimeistä (vajaata) vuotta odotan innolla, mutta pieni loma tulee todella tarpeeseen. Lomasuunnitelmiini kuuluu paljon liikuntaa, ystävien tapaamista hyvän ruuan äärellä sekä mahdollisesti pieni irtiotto pääkaupunkiseudulle. Vielä on kesää jäljellä. Nautitaan siitä!</div></div></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-34418408995154613052021-06-24T20:48:00.000+03:002021-06-24T20:48:00.331+03:00Kandi kesäduunissaKesätyöt ovat saavuttaneet puolivälinsä, ja onkin korkea aika jakaa kokemuksiani ensimmäisestä viidestä viikosta terveyskeskuslääkärin sijaisena. Viidennen vuoden kandin oikeuksilla on mahdollista tehdä hyvin laaja-alaisesti lääkärintyötä ja sen nämä kuluneet viikot ovat osoittaneet. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, mikä tekeekin työstä mielenkiintoista, mutta etenkin uran alkuvaiheessa olevalle lääkärille haastavaa. Terveyskeskuslääkärin työssä kohtaa paljon monisairaita iäkkäitä vuosikontrolleissa, mutta myös varsin epämääräistenkin oireiden kanssa vastaanotolle hakeutuvia nuorempia potilaita. Työhön kuuluu normaalin ajanvarausvastaanoton ohella päivystämistä ja äitiys- sekä lastenneuvolaneuvolatyötä, joihin kaikkiin olen saanut kesän aikana jo kosketuspintaa. Juuri monipuolisuus tekeekin tästä työstä kiinnostavaa. Tiedon soveltaminen käytäntöön saa työn tuntumaan niin ikään merkitykselliseltä. <div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJGZag8vnRrN1S_xZphrLb6g5klJTBe2uNJ14l4kcdMUiVOhD1bx6nhdBa7SnAOSd8WGjSsme8KlHItTds2AkyKZvtP_j2wlPM_ykwxj4OHrVtY-T5op9J7qQjgjhSCOGEAHlt-t2tjmA/s1600/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.28.47.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJGZag8vnRrN1S_xZphrLb6g5klJTBe2uNJ14l4kcdMUiVOhD1bx6nhdBa7SnAOSd8WGjSsme8KlHItTds2AkyKZvtP_j2wlPM_ykwxj4OHrVtY-T5op9J7qQjgjhSCOGEAHlt-t2tjmA/s320/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.28.47.jpeg" width="320" /></a></div><div><div><br /></div><div>Haasteelliseksi työn tekee se, että sairaudet tai vaivat eivät läheskään aina ole oppikirjaesimerkkejä ja niiden perusteelliseen selvittelyyn on varattu usein aika tiukka aikataulu. Potilaan ilmoittama tulosyy ei välttämättä ole ainoa tekijä, johon vastaanotolle saapuva hakee vastauksia ja hoitoa. Joskus potilailla on mukanaan paperille koottu lista, joihin he ovat keränneet kaikki terveyshuolensa pitkällä tähtäimellä. Lääkärinä sitä haluaisi kohdata potilaan kokonaisvaltaisesti, mutta valitettavan usein kuitenkin joutuu sanomaan, ettei kaikkiin asioihin ikävä kyllä tällä vastaanotolla ehditä paneutumaan. Vastaanotolle pääsyä on toki voinut joutua odottamaan pitkään ja seuraava vapaa aika saattaa järjestyä vasta parin kuukauden päähän. Tällöin on ymmärrettävästi tarve saada asioita ja vaivoja hoidettua kerralla kuntoon. Onneksi kuitenkin monia asioita voidaan hoitaa myös soittoajoilla, joita lääkärin työlistalle on yleensä päivittäin varattu. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNiB15tHWphupEFPXNg5QbFHt9YO8AVa9sAqUFrQy8Qp_mpH1nrlkyeNPXPDTam1mzBoo1lN6QGuDR5AyOBLOXhw0uNJQXL1bHYQBWvd5qh3uUE-5Ce3-vi36rBftrBWc-BeTvQUbl2mI/s1600/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.29.22.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNiB15tHWphupEFPXNg5QbFHt9YO8AVa9sAqUFrQy8Qp_mpH1nrlkyeNPXPDTam1mzBoo1lN6QGuDR5AyOBLOXhw0uNJQXL1bHYQBWvd5qh3uUE-5Ce3-vi36rBftrBWc-BeTvQUbl2mI/s320/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.29.22.jpeg" /></a></div><br /><div>Haasteen tällaiselle nuorelle lääkärinalulle asettaa myös se, että kaikkia kliinisiä kursseja ei ole vielä opiskeluissa ehtinyt käymään. Minulle on esimerkiksi tullut vastaan paljon korva-nenä-kurkkutautipotilaita, joiden hoitamiseen olen tarvinnut kokeneemman kollegan ja Terveysportin apua. Tämän kesän työkokemuksilla oikein innolla odottaa, että pääsee vielä opinnoissa syventymään näihin itselle vieraampiin erikoisaloihin. Terveyskeskuslääkärin työhön kuuluu myös paljon muitakin sellaisia asioita, joita opinnoissa ei ole käyty vaan niihin kohtaa vasta työelämässä. Tähänkin työhön päteekin se, että tekemällä oppii. Vastaanoton pitäminen voi joskus tuntua yksinäiseltäkin, mutta on ollut tärkeä muistaa, että konsultoimalla ei jää epäselvien asioiden kanssa yksin. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL54lUxF6BFyxcp7R4ZgrZC5uQNKi5TqcM_gJZ6Il8dCTUgo-u_sKLdaO_NktmLEbQ_eO1peH7yp1ibHhiYQSjhLAuDsAxmvJXZCbqleeaLW7oVd1EHUWGHBBJdGYkQMwCucndw86rnVI/s1600/WhatsApp+Image+2021-06-05+at+13.17.06.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL54lUxF6BFyxcp7R4ZgrZC5uQNKi5TqcM_gJZ6Il8dCTUgo-u_sKLdaO_NktmLEbQ_eO1peH7yp1ibHhiYQSjhLAuDsAxmvJXZCbqleeaLW7oVd1EHUWGHBBJdGYkQMwCucndw86rnVI/s320/WhatsApp+Image+2021-06-05+at+13.17.06.jpeg" /></a></div><br /><div>Lyhyessä kesävirassa potilaisiin ei ole vielä ehtinyt muodostua pitkää hoitosuhdetta ja siksi taustoihin on tarvinnut perehtyä huolella ennen vastaanoton alkamista. Työtä helpottaa, kun kirjallisuudesta voi tarvittaessa etukäteen etsiä tietoa oirekuvaan tai sairauteen liittyen. Työpaikallani on päivittäin nimetty puhelinkonsultti, jonka apuun voi turvautua niin lääketieteellisissä kysymyksissä kuin käytännönkin tilanteissakin. Työpäiviin on varattu toimistoaikaa, jolloin ehtii sanelemaan/kirjoittamaan käyntitekstit, ellei niitä ole heti vastaanoton jälkeen ehtinyt tehdä. Terveyskeskuslääkärin työhön kuuluu varsin paljon paperitöitä, joita kyllä tykkään tehdä. Sairaalahoitoon lähettämisen sijasta terveyskeskuksessani suositaan palveluseteleiden tekemistä yksityisille palveluntuottajille. Palvelusetelit ovat minulle tuttu konsepti aikoinaan työskennellessäni vastaanottovirkailijana Mehiläisessä, jossa hoidin paljon näiden laskutuksia. Nyt työnkuvaani kuuluu lähetteiden laatiminen sekä erikoislääkäriltä saamani ohjeistuksen avulla jatkohoidon ja -seurannan järjestäminen. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw9XIa3U-xIIGWYnQTG91tdOg1Wy0h4HyeSVin-yUVBWPsTFVqg9GPxnI3aBtM4s7ji8g4dj_NGA_GXGmCqiCbndASPkXy1m00bgr-4rGVogC0dh1AFZOTYwHJJOwrQM-QXIUuSHRQANM/s1600/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.30.27.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw9XIa3U-xIIGWYnQTG91tdOg1Wy0h4HyeSVin-yUVBWPsTFVqg9GPxnI3aBtM4s7ji8g4dj_NGA_GXGmCqiCbndASPkXy1m00bgr-4rGVogC0dh1AFZOTYwHJJOwrQM-QXIUuSHRQANM/s320/WhatsApp+Image+2021-06-24+at+20.30.27.jpeg" /></a></div><br /><div>Työpäivät kuluvat nopeasti ja olen viihtynyt hyvin töissä. Jokaisen päivän jälkeen on oppinut aina vähän lisää ja se on hyvin motivoivaa. Lääkärinä sitä ei koskaan ole valmis vaan jatkuvasti voi kehittää tietojaan ja taitojaan paremmiksi. Aina ei ole ollut töissä helppoa, mutta toistaiseksi kaikesta on selvitty hyväntahtoisen asenteen, auttamisenhalun ja seniorituen avulla. Työpäivien jälkeen olen ollut monesti aika väsynyt, kun pyrin antamaan kaikkeni potilaan auttamiseksi. Lääkärintyö vaatii paljon aivotyöskentelyä ja asioiden puntarointia, mikä tekee työstä toisinaan kuormittavaa. Tämä on kuitenkin se työ, josta olen pitkään haaveillut ja sitä varten ahkerasti opiskellut. Silti on ollut helpottavaa, kun viikonloput saa pitää täysin vapaina. Koulussa olen tottunut siihen, että viikonloput tarjoavat hyvää opiskelu- ja kertausaikaa. Liikunnan harrastaminen golfin, tenniksen, pyöräilyn tai uinnin kautta on auttanut aivoja palautumaan työviikon rasitteista. Kivojen työpäivien jälkeen on ollut myös hyvää aikaa nauttia kesästä ja lämpimistä ilmoista. Hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni!</div></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-61513345219323405662021-05-21T19:07:00.003+03:002021-05-21T19:07:58.055+03:00Vitosen oikeuksia odotellessa<p>Viides vuosi lääkiksessä päättyi silmätautien kliiniseen jaksoon. Edessä on varmasti opettavainen kandikesä terveyskeskuksen vastaanotossa. Odotan kesältä paljon uusia kokemuksia ja oivalluksia, mutta ennen kaikkea kasvamista lääkärinä. Rutiinin luomiseen sekä epävarmuuden sietämiseen vaaditaan lukuisia toistoja, ja niitä kertyy kohtaamalla eri ikäisiä ja elämäntilanteissa olevia potilaita. Terveyskeskuksessa lääkärin työ on monipuolista ja toivoakseni myös palkitsevaa. Kesän aikana ehtii tulla vastaan runsaasti sairauksia tai vaivoja, joita ei ole vielä lainkaan opinnoissa ehditty käsitellä. Tämänkin vuoksi konsultoinnin merkitys on tällaiselle lääkärinraakileelle välttämätöntä myös työssäjaksamisen kannalta. Aloitan maanantaina kesälääkärin työt odottavaisin mielin, mutta kyllähän toki vähän jännittää ottaa ensimmäiset askeleet ihan oikeana lääkärinä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdWoJnGUo3zgqkPFMGWg9jTjZi-elVfBkCnZZ9j_UKzP_v2L3bfmKMgC2u65pUtU-w_PsIl-q8Ss7oXp7pyPyey-UQFrhQf6SCpZ4SEThUtImaeLHXEDPjWIxyAagh3fX67jmycjYovT4/s1024/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.47.31.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdWoJnGUo3zgqkPFMGWg9jTjZi-elVfBkCnZZ9j_UKzP_v2L3bfmKMgC2u65pUtU-w_PsIl-q8Ss7oXp7pyPyey-UQFrhQf6SCpZ4SEThUtImaeLHXEDPjWIxyAagh3fX67jmycjYovT4/s320/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.47.31.jpeg" /></a></div><p>Tänään pidetyn silmätautien suullisen tentin jälkeen sai huokaista helpotuksesta, sillä kaikki kevään opinnot on nyt hyväksytysti suoritettu. Toukokuun aikana pidettiin integroitu tentti, jossa oli kysymyksiä lähes koko kevätlukukauden opiskelluista aiheista. Sen lisäksi olen hieman kertaillut sisätautien ja kirurgian keskeisiä aihepiirejä lähinnä kesätöihin valmistautumista ajatellen. Kuitenkin työt ovat lopulta se paikka, jossa parhaiten oppii ja sisäistää oppimaansa. Etenkin juuri terveyskeskuksessa tulee vastaan hyvin laidasta laitaan tapauksia eri lääketieteen osa-alueilta. Kaikkea ei niin ikään voi omaksua kirjoista lukemalla. Esimerkiksi potilaiden kohtaaminen ja tutkiminen sekä toimenpiteiden suorittaminen edellyttävät taitoja, jotka kehittyvät käytännössä koko työuran aikana. </p><p>Silmätautien ensimmäisellä viikolla harjoittelimme toisillamme silmien tutkimista. Paljon oli onneksi jo ennalta tuttua asiaa kuten visuksen arviointi näkötaululla, silmänliikkeiden tutkiminen H-kaaviolla sekä oftalmoskoopin käyttö. Silmänpohjaan katsominen oftalmoskoopilla helpottuu, kun mustuaiset laajentaa tropikamidi-silmätipoilla, joten tätä myös hyödynsimme käytännön harjoituksissa. Uutena opimme muun muassa kääntämään luomen ja mittaamaan silmänpaineen. Keskustelimme opetusten ohella taittovirheistä, ja tämä aihe tuntui minusta erityisen kiinnostavalta, koska olen itse käynyt taittovirheen korjausleikkauksessa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0CvafLJ3QBM4Ar1bK-TSDzw3Cv5wsXCViOk_NvLN6rlpryHz_EjESft3D-vGHUaaPOAy-5f58ug3QFy4eG-9rG-THZtUhWK6QfE9U6Q1Xl-8RgZuTopV_V1CG2cRlFpSjrImZywBH69c/s1024/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.47.39.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0CvafLJ3QBM4Ar1bK-TSDzw3Cv5wsXCViOk_NvLN6rlpryHz_EjESft3D-vGHUaaPOAy-5f58ug3QFy4eG-9rG-THZtUhWK6QfE9U6Q1Xl-8RgZuTopV_V1CG2cRlFpSjrImZywBH69c/s320/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.47.39.jpeg" /></a></div><p>Seuraavalla kahdella klinikkaviikolla seurasimme poliklinikoilla silmälääkärien työtä ja otimme opetuspoliklinikalla pareittain vastaan potilaita. Hieman pääsin myös poleilla kurkistamaan silmämikroskoopin okulaareihin. Iltapäivisin oli usein luentotyyppistä opetusta mm. kaihista, glaukoomasta ja silmävammoista. Silmätaudeilla huomasi, kuinka suuresta potilasjoukosta onkaan kyse. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska oikeastaan kaikille tulee jossain vaiheessa kaihimuutoksia ja näön heikkeneminen aiheuttaa kenelle tahansa huolta ja haittaa päivittäistoiminnoissa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmHVGG-evLFKXhePdU63BBW-FsSX6AeqRje8qopbryUqIP-yEc5F9xf4YKw8LoM0zLmnhpd1_cm2i0cFaraghVPsSMkUoqxxowpC_6Gr7MLaYRdzS70bDTgk1xcL91ZuDGxaz83spT6J8/s1024/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.48.03.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmHVGG-evLFKXhePdU63BBW-FsSX6AeqRje8qopbryUqIP-yEc5F9xf4YKw8LoM0zLmnhpd1_cm2i0cFaraghVPsSMkUoqxxowpC_6Gr7MLaYRdzS70bDTgk1xcL91ZuDGxaz83spT6J8/s320/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.48.03.jpeg" /></a></div><p>Viimeisen kokonaisen lääkisvuoden päättymistä juhlistimme klinikkaryhmäni kanssa hienossa ravintolassa kolmen ruokalajin menulla. Nyt on lääkistaipaleella jälleen yksi etappi saavutettu, kun viidennen vuoden oikeudet kilahtavat pian rekisteriin. Tämä viikonloppu kuluu rennosti ilman erityisiä velvollisuuksia ja maanantaina sitten kohti uusia haasteita terveyskeskustyössä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-R2jSm_cWUT5W8VkrqE82omDrbawDQM6BG16uiKIil8MgD5a0zOf7DrSDqUqqTY2CGwH3rktUY95CQI24ADHugZNB8TSj_z7QjbTo2N4QuxHuBUBuXDrTsnB-yKBAr8CNaSgZX6EkK3w/s1024/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.48.08.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-R2jSm_cWUT5W8VkrqE82omDrbawDQM6BG16uiKIil8MgD5a0zOf7DrSDqUqqTY2CGwH3rktUY95CQI24ADHugZNB8TSj_z7QjbTo2N4QuxHuBUBuXDrTsnB-yKBAr8CNaSgZX6EkK3w/s320/WhatsApp+Image+2021-05-21+at+18.48.08.jpeg" /></a></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-61306903008005944302021-05-02T09:57:00.000+03:002021-05-02T09:57:10.036+03:00Toukokuu on täällä<p>Keuhkosairauksien kliininen jakso päättyi juuri sopivasti ennen viimeistä opiskelijavappua, jota vietettiin ajan henkeen sopivissa pienissä porukoissa. Etävapusta huolimatta hauskaa vappuohjelmaa oli tänäkin vuonna järjestetty ainejärjestömme TLK:n toimesta, kun saimme munkin ja siman äärellä seurata viihdyttävää Vappustreamiä. Ylimpää vuosikurssia on perinteisesti kutsuttu tädeiksi ja sediksi, ja siinä roolissa saikin pukea pitkästä aikaa Burana-haalarit päälle ja skoolata kuohuviinilasien äärellä pian päättyvää opiskelukevättä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8DMR2rItp5d8N3_f5QVdD_m8Hz4jUz3ZLNCQuMU94B1_aR4ALra8FnHOJdizNDR7oxFEKSP1gQScy2urI4zspOXYCLigcSZ3T4tP2Sg4N0huw75bmaAVb4uTOeMpFslJpbPMfXf3D2-g/s1136/WhatsApp+Image+2021-05-02+at+09.49.38.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1136" data-original-width="640" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8DMR2rItp5d8N3_f5QVdD_m8Hz4jUz3ZLNCQuMU94B1_aR4ALra8FnHOJdizNDR7oxFEKSP1gQScy2urI4zspOXYCLigcSZ3T4tP2Sg4N0huw75bmaAVb4uTOeMpFslJpbPMfXf3D2-g/s320/WhatsApp+Image+2021-05-02+at+09.49.38.jpeg" /></a></div><p>Keuhkotautien kolmiviikkoisella jaksolla oppi hoitamaan keskeisimpiä perusterveydenhuollossa esiintyviä keuhkosairauksia kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia ja pneumoniaa. Keskeisinä oppimistavoitteina oli niin ikään oppia tulkitsemaan spirometriaa ja PEF-seurantaa sekä tunnistamaan erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita (mm. keuhkosyöpäepäilyt, tuberkuloosi, sarkoidoosi ja keuhkoparenkyymisairaudet). Jaksolla osallistuttiin osastokierroille, avustettiin bronkoskopioissa (keuhkoputkien tähystys), haastateltiin ja tutkittiin opetuspoliklinikkapotilaita sekä kuunneltiin röntgenmeetingejä. Kandeille enemmän tai vähemmän mieluisa "temppukortti" teki myös tällä jaksolla paluun. Sen vuoksi sairaalalla saikin kierrellä pyytämässä allekirjoituksia keuhkolääkäreiltä itsenäisesti tutkituista osastopotilaista ja osallistumisesta opetukseen. </p><p>Keuhkotaudit oli edelliseen ihotautien jaksoon verrattuna selvästi itsenäisempi, sillä ryhmäopetuksia oli selvästi vähemmän ja omaehtoinen opiskelu oli siten keskeisemmässä roolissa. Tähän vaikuttaa varmasti se, että preklinikka-aikana on jo jonkin verran käsitelty keuhkosairausoppia. Tampereen lääkiksen opetussuunnitelmassa opinnot ovatkin hyvin pitkälle integroitu, minkä vuoksi esimerkiksi spirometrian tulkinnan perusteisiin päästään käsiksi jo fuksivuoden keväällä Hapen saanti -jaksolla. Tällöin klinikassa voidaan keskittyä aihealueen kertaamiseen ja syventämiseen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtOT225Zw__kf17H8FC0zmDyrZkdGSmdKnbc-5BjBEi1CTLJjJls6ktGIRna3D1-LcTLs52cZhxjQUkePMipFhEs6SIDrs3JCVMy4G9lJUZhcWXVWeXA7H9SmNVfcMSw5ty_tnIACFxts/s1600/WhatsApp+Image+2021-05-02+at+09.50.58.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtOT225Zw__kf17H8FC0zmDyrZkdGSmdKnbc-5BjBEi1CTLJjJls6ktGIRna3D1-LcTLs52cZhxjQUkePMipFhEs6SIDrs3JCVMy4G9lJUZhcWXVWeXA7H9SmNVfcMSw5ty_tnIACFxts/s320/WhatsApp+Image+2021-05-02+at+09.50.58.jpeg" /></a></div><p>Jakson lopulla suoritettiin lyhyt tentti Moodlessa ja kuvayhteydellä Teamsin kautta. Tentin purkutilaisuudessa käytiin tentin oikeat vastaukset läpi ja ilahduttavasti koko klinikkaryhmäni oli läpäissyt tentin. Tässä kohtaa kevättä sitä pyrkii entistä kovemmin varmistamaan, ettei jää yhtään opintosuorituksia tai jaksopalautteita antamatta, sillä vaakakupissa on viidennen vuoden kesätyöoikeudet. </p><p>Vielä ennen lukuvuoden päättymistä on silmätautien jakso, jonka aikana pidetään kovasti kuumotusta aiheuttava integroitu tentti. Siinä testataan lähes kaikki kevään aikana opetetut asiat (ihotaudit, keuhkotaudit, silmätaudit, geriatria, työterveyshuolto ja oikeuslääketiede). Lisäksi viimeisenä opiskelupäivänä on silmätaudeista suullinen tentti, joten kerrattavaa näin ollen vielä riittää. Vaikka en ole juuri koskaan kokenut hyötyväni erinäisistä muistisäännöistä, silti ilokseni huomasin, että spirometrian tulkinnassa on hieman yhtäläisyyttä sudokujen ratkaisemiseen: taulukon vaaka- ja pystyriveiltä katsotaan numeroita ja niiden perusteella tehdään päätelmiä. Ei siis ihme, että kovana sudoku-fanina se osoittautui keuhkojaksolla suosikkihommakseni. Nyt siis innolla odotan, mikä oppi silmätaudeilla minuun eniten vetoaa. Tsemppiä teille blogini lukijoille kevään viimeisiin koitoksiin!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmjotfSAO2PYGn_p-4jNHxmlt5lzk6GlzoC4-HjfvNYggdyzOe0F5XLbh-ehTkqXf3LecvY7xa-l8eF8V1znFe6gSatv84fcB_yQWa8sfq1P1TnkaDMBDPfLBZgd9j7GY7pYgL1r6iUwc/s1600/Vappu.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmjotfSAO2PYGn_p-4jNHxmlt5lzk6GlzoC4-HjfvNYggdyzOe0F5XLbh-ehTkqXf3LecvY7xa-l8eF8V1znFe6gSatv84fcB_yQWa8sfq1P1TnkaDMBDPfLBZgd9j7GY7pYgL1r6iUwc/s320/Vappu.jpeg" /></a></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-83058011451946679742021-04-11T12:09:00.002+03:002021-04-11T18:16:35.056+03:00Hei taas kevät!<p>Kolmiviikkoinen ihotautien jakso kului yhdessä hujauksessa ja hyvin sujuneen tentin jälkeen pääsikin pääsiäisloman viettoon. Lomalla oli tänä vuonna erityinen merkitys, koska se oli opiskeluaikani viimeinen pääsiäisloma. Viimeinen opiskeluvuosi lääkiksessä onkin jo meneillään, vaikka tuntuu kuin juuri äskenhän opiskelut vasta alkoivat. Valmistuminen häämöttää enää alle vuoden päässä, mikä tuntuu jopa uskomattomattomaltakin ajatukselta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVoMquQhyphenhyphenPmk_5tnwoRuZmWLkXVrfBI2dSwVnOHoCS7j7o08k2_-dbBNai0tHpcoX_HfskuX-ILZScGilH7zZdT4WsvpWlu4KMxnUMphhagQ5D904scLQojjFFxdT8GNHXqxygejuX4VA/s2048/IMG_0533.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVoMquQhyphenhyphenPmk_5tnwoRuZmWLkXVrfBI2dSwVnOHoCS7j7o08k2_-dbBNai0tHpcoX_HfskuX-ILZScGilH7zZdT4WsvpWlu4KMxnUMphhagQ5D904scLQojjFFxdT8GNHXqxygejuX4VA/s320/IMG_0533.JPG" /></a></div><p>Ihotautien jakso oli mielestäni yksi klinikan tähän mennessä onnistuneimpia toteutuksia. Päivät kuluivat monipuolisesti mm. ihotautien opetuspoliklinikalla, toimenpideyksikössä, vuodeosastolla, allergiakeskuksessa sekä sukupuolitautien vastaanotolla. Opetuspoliklinikalla otimme itsenäisesti vastaan potilaan, laadimme heille vastaanoton lopuksi tarvittavat reseptit erikoislääkärin valvonnassa ja sitten sanelimme käyntitekstin. Jaksoon kuului myös joitakin itseopiskelupäiviä, mutta lähes jokaiseen iltapäivään sisältyi etäopetuksia keskeisimmistä ihosairauksista ja niiden hoidosta. Ihotaudit ovat varsin pitkälle hahmontunnistusta, ja sen vuoksi potilaiden näkemisen ohella oli hyvin opettavaista nähdä erilaisista sairauksista runsaasti valokuvia etäopetuksen hengessä. Tentti oli, kuten aina kuuluisikin olla, ensisijaisesti opetustilanne, mutta tällä jaksolla se oli sitä vielä enemmän. Kliiniset opettajat kävivät ryhmämme kanssa vielä tentin jälkeen yhdessä keskustellen läpi oikeat vastaukset, mikä oli minusta erittäin kehittävä tapa oppia tehdyistä virheistään. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3pSxSCl5iRoKHlV-wqWHKDErWvMEf-zzLZ92iIbrHFroipL7qcZob0UyEzXadh73YoOga5sOuPhIkjm8kP777avHoI8W-_IT_cBFVS2jI-V41Pphc8W38v4UnSJP4xDgBykd1HS1pWLM/s1600/IWJH6640.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3pSxSCl5iRoKHlV-wqWHKDErWvMEf-zzLZ92iIbrHFroipL7qcZob0UyEzXadh73YoOga5sOuPhIkjm8kP777avHoI8W-_IT_cBFVS2jI-V41Pphc8W38v4UnSJP4xDgBykd1HS1pWLM/s320/IWJH6640.JPG" /></a></div><p>Pääsiäispäivänä suuntasimme autonnokan kohti Lappia ja Levin hiihtokeskusta. Tämä oli toinen kertani Levillä, joten olin jo varsin hyvin perillä siitä, mitä tulevan pitää. Edellinen Levin reissu tapahtui neljä vuotta sitten fuksivuotenani juurikin pääsiäisloman aikaan (voit lukea sen tästä <a href="https://followingmystar.blogspot.com/2017/04/levilla-kevathangilla.html" target="_blank">linkistä</a>). Tällä kertaa majoituimme Hotel Panoramassa hienolla näköalapaikalla laskettelurinteiden tuntumassa. Hotellilta kulki nopeasti ja kätevästi Gondoli-hissillä alas alppikylään, josta koronarajoitusten vuoksi sai haettua ruokaa take awayna paperipusseihin käärittyinä. Valitettavasti juuri Kittilän kunnassa ei saanut ruokailla paikan päällä ravintolassa, jonka vuoksi myös hotelliaamiaiset tuli nauttia omassa seurassa hotellihuoneessa. Laskettelupäivinä ehdin kiertää lähes kaikki punaiset rinteet sekä laskea Joulutarina-elokuvasta tutulle Santa´s cabinille, jonne piti kulkea hieman rinteiden ulkopuolelle. Kuten edellisellä Levin matkalla, niin myös tälläkin kertaa ihastelimme poroja Sammuntuvalla, hiihdimme Pikkuporo-latua, kiertelimme Levin keskustan viehättäviä katuja sekä nautimme hohtavista keväthangista. Upeimmat näkymät koimme kuitenkin hulppeita mökkejä ja lasi-igluja pursuavassa Utsuvaarassa, joka erityisesti auringonlaskun aikaan oli hyvin kaunis vierailukohde. Onnistuneeseen lomaan kuului myös retkipäivä Kolarin kuntaan kuuluvalle Ylläkselle, jossa hiihdimme Äkäslompolossa ja söimme illallisen Ravintola Rouheessa. Paluumatkalla poikkesimme vielä napapiirillä Joulupukin pajakylässä sekä yövyimme Oulun Edenissä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5RwPOXJ2eN69dEF71xgk5rsnT9agg48WPREVpn-JXBKqEj-XurghGZe_tn59zPEdHQOhHASmTWCcKRQGW9l5mt6GuA8mU6quq3sZ6ZXetX_pzRur2tqvVOnL3ucjzz3BVVW2vBAFnqU/s2048/IMG_0472.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5RwPOXJ2eN69dEF71xgk5rsnT9agg48WPREVpn-JXBKqEj-XurghGZe_tn59zPEdHQOhHASmTWCcKRQGW9l5mt6GuA8mU6quq3sZ6ZXetX_pzRur2tqvVOnL3ucjzz3BVVW2vBAFnqU/s320/IMG_0472.JPG" /></a></div><p>Ensi viikolla alkaa uutena keuhkosairauksien jakso, jossa on luultavimmin aiemmin opitun pohjalta jo varsin tuttuakin asiaa. Hieman loman aikana jo johdattelin itseäni aiheeseen kertaamalla tärkeimmät asiat astmasta, keuhkoahtaumataudista, sarkoidoosista ja tuberkuloosista. Kevään integroituun tenttiin on jäljellä myös enää noin kuukausi, joten kerrattavaa vielä riittää. Klinikassa on silti kiva päästä harjaannuttamaan diagnostista silmää pian lähestyvää kandikesää varten. Rentouttavan pääsiäisloman jälkeen on nyt hyvä palata palata arkeen. Tervetuloa ihana kevät!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcraDHTfQTx4zA7SOlSVh5BfUdPpNAk4xmMx5a4N70XgroiVllqWZiRo7saixV_hpge1PxLqSC85f-VSmP7s4Ob4Lgs0n6ksxh5lWWfWImERjTySBalpZ8bnsNuEmH0Xh-Rav_BFXTegE/s1600/WhatsApp+Image+2021-04-05+at+10.18.32.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcraDHTfQTx4zA7SOlSVh5BfUdPpNAk4xmMx5a4N70XgroiVllqWZiRo7saixV_hpge1PxLqSC85f-VSmP7s4Ob4Lgs0n6ksxh5lWWfWImERjTySBalpZ8bnsNuEmH0Xh-Rav_BFXTegE/s320/WhatsApp+Image+2021-04-05+at+10.18.32.jpeg" /></a></div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-79370806881157937102021-03-12T20:16:00.001+02:002021-03-12T20:16:31.024+02:00Puhutteleva PTH<p>Kevätlukukauden startannut perusterveydenhuollon 9-viikkoinen opintojakso tuli päätökseensä tällä viikolla. Mielenkiintoisinta ja samalla opettavaisinta jaksolla oli helmikuun loppupuolelle ajoittunut kahden viikon terveyskeskusharjoittelu, jossa pääsi seuraamaan kokeneen yleislääketieteen erikoislääkärin työtä. Terveyskeskustyössä korostuu yleislääkärin valikoimaton potilasjoukko ja erityisesti sen haasteellisuus sekä monipuolisuus. Tulosyy ei ole aina varsinainen vastaanotolle hakeutumisen syy, ja potilaan vaivan takaa voikin löytyä lukuisia käsittelemättömiä haasteita. Näitä ei aina ehdi yhdellä vastaanottokäynnillä ratkaista, vaikka perusterveydenhuollossa tulisi panostaa kokonaisvaltaiseen hoitoon sekä terveyden edistämiseen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJeQCI5XZu2R4sIKRkLsMollZj354Ix8jVNseboDAxCFgRxPJbKCv3CWQOg-KJhDv3hVPCOToAtQpkWDCbGGfNmU-cA42rai_Z3tEulXgJfmJ5AEE6Pm2tmLFD0qiRYDH9Qv1vQAFR6c/s2048/IMG_0246.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJeQCI5XZu2R4sIKRkLsMollZj354Ix8jVNseboDAxCFgRxPJbKCv3CWQOg-KJhDv3hVPCOToAtQpkWDCbGGfNmU-cA42rai_Z3tEulXgJfmJ5AEE6Pm2tmLFD0qiRYDH9Qv1vQAFR6c/s320/IMG_0246.JPG" /></a></div><p>Pääsin sattumoisin harjoitteluun juuri samaan terveyskeskukseen, jonne olen myös kesällä menossa töihin kesäkandiksi. Samalla kun opin käytännön kautta yleislääkärin työnkuvaa, sain perehtyä paikallisiin käytänteisiin ja toimintatapoihin. Pitkään terveyskeskustyötä tehneen lääkärin kokemuspohjalta sai paljon uusia vinkkejä sellaisiinkin asioihin, joita lääkärin peruskoulutuksessa ei niin paljoa ehditä käsitellä. Hoidon jatkuvuus ja moniammatillinen yhteistyö tuli niin ikään hyvin esille pitkäaikaisissa hoitosuhteissa. Itseluottamusta ensi kesän terveyskeskusvastaanottotyöhön kasvatti erityisesti se, että olisi itse toiminut samoin kuin ohjaava lääkäri, jos siis olisi ollut yksinään vastaanottoa pitävä lääkäri. Tähän "onnistumisen" kokemukseen lukeutui paitsi tavallisia terveyskeskuslääkärin kohtaamia terveysongelmia kuten nivelrikon sekä verenpainetaudin hoitoa, niin myös mutkikkaampia potilastapauksia. </p><p>Heti ensimmäisenä tk-päivänä pääsin kuvaamaan itse pitämäni vastaanoton neurologisesta vaivasta kärsivästä potilaasta. Tämä vastaanottotapahtuman videointi kuului PTH-jakson suoritusvaatimuksiin ja siihen tuli sisällyttää kokonaisuudessaan potilaan haastattelu, tutkiminen sekä hoitosuunnitelman tekeminen. Oli ilahduttavaa huomata, että suoriutui vastaanoton pitämisestä varsin mukavasti, vaikkei kyseistä kliinistä kurssia ole vielä opinnoissa ehtinyt käymään. Lääkärinä toimimista en jännittänyt, mutta totta puhuen jännitys kohdistui siihen, osaisinko käyttää videokameraa oikein. Teknisiä haasteita ei onneksi ilmennyt, enkä oikeastaan edes muistanut koko kameran olemassaoloa pian alkusanojen jälkeen. Kyseessä oli todella opettavainen harjoitus, josta sai rakentavaa palautetta vielä jälkikäteenkin lääkärinä toimimiseen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNLWh20xCaP878iceIFKIthzcfh0fstlVzMbiBv6Kteb-Sc3KeNicTHdSltZM6Y83AtW6h0_eW7x9X3CZoJL3a5Fb4dxkd2e-Zk1Wn5ddwDDmtDj1OdKq40OXpLAKY9SJgh92Webo56hY/s1024/WhatsApp+Image+2021-03-12+at+18.17.03.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNLWh20xCaP878iceIFKIthzcfh0fstlVzMbiBv6Kteb-Sc3KeNicTHdSltZM6Y83AtW6h0_eW7x9X3CZoJL3a5Fb4dxkd2e-Zk1Wn5ddwDDmtDj1OdKq40OXpLAKY9SJgh92Webo56hY/s320/WhatsApp+Image+2021-03-12+at+18.17.03.jpeg" width="320" /></a></div><p>Tavanomaisen ajanvarausvastaanoton lisäksi pääsin parina päivänä seuraamaan päivystystä. Kun vuosikontrolleissa tapasi selvästi iäkkäämpään väestöön kuuluvia henkilöitä, näki päivystysvastaanotolla kaikenikäisiä potilaita. Nyt korona-aikana hengitystieoireiset olivat pääsääntöisesti ohjattu toisaalle, mutta päivystyksessä kohtasi paljon esimerkiksi traumoja, rintakipua, sekä hengenahdistusta. Terveyskeskusharjoittelu oli hyvin pitkälle seuraamista, mutta päivystyksessä pääsin myös hieman potilaita tutkimaankin. Parina päivänä pääsin niin ikään mukaan lasten- ja äitiysneuvolaan näkemään keskeistä ennaltaehkäisevää työtä. Koko harjoittelujakson aikana tuli laatia oppimispäiväkirjaa ja sitä iltaisin kirjoittaessani tuntui kummasti siltä kuin olisi tehnyt päivittäin uuden blogipostauksen. Hyvällä pohtivaan sävyyn tehdyllä oppimispäiväkirjalla oli mahdollista saada lisäpisteitä tenttiin, mutta ensisijaisesti pyrin kirjoittamalla syventämään oppimaani ja hahmottamaan terveyskeskuslääkärin laaja-alaista työkenttää. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7QJTx1WfEvA13-wO0bgsTIycbgvdSMHRY4bZC-n8p5ZcR_OLiNxnfS02roFhy7IE0_sc7SijDtzUxq1rWd2szsyK5or1us3GNv7MCEnkl-t5V60Ayjw3hewe3xZUdnDI7ofDqT1wZojc/s1416/WhatsApp+Image+2021-03-04+at+10.53.40.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7QJTx1WfEvA13-wO0bgsTIycbgvdSMHRY4bZC-n8p5ZcR_OLiNxnfS02roFhy7IE0_sc7SijDtzUxq1rWd2szsyK5or1us3GNv7MCEnkl-t5V60Ayjw3hewe3xZUdnDI7ofDqT1wZojc/s320/WhatsApp+Image+2021-03-04+at+10.53.40.jpeg" /></a></div><p>Yhdeksän viikon PTH-jakson pääasiallinen opetusmuoto eli etäopiskelu tarjosi etunsa. Pääsin kolmen vuoden tauon jälkeen viettämään hiihtolomaa minulle vuosien varrella niin tutuksi tulleeseen Vuokatin Katinkultaan. Päivät istuin lomamökissä Zoomin ääressä kuulokkeet korvilla, mutta iltapäivisin opetuksen päätyttyä lähdin oitis ulos nauttimaan auringonpaisteesta ja hohtavista hangista. Lomaan kuului entiseen tapaan sulkapallon ja tenniksen peluuta, hiihtämistä, lenkkeilyä sekä laskettelua. Ehdinpä pikaisesti savusaunassa ja paljussakin piipahtaa. Nämä pystyi toteuttamaan koronaturvallisesti, sillä lomailijoita oli aiempia vuosia vähemmän ja tilaa harrastaa oli riittävästi. Yhtenä kohokohtana näin ensimmäistä kertaa elämässäni revontulet, ja vastoin odotuksiani uskaltauduin neljästi avantoon, kun edellisestä kerrasta oli jo vierähtänyt yli 10 vuotta. Monipuolisten aktiviteettien sekä maisemanvaihdoksen vuoksi sain etäopetusviikon tuntumaan oikeasti lomalta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnMAPKxtlQqHtECVFb4zN1yYU8RtFHOnjb-1pYm-gLNzyaYpwqMvvabPpDiDglfKQQUSh3V4-4nWz1yoaGlGqe3mlXoNNHq7uDpYTsWVQyJ39Hvs82WYVkyUFlJLBxiF5rjMhytveYLFc/s1416/VOMJ2793.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnMAPKxtlQqHtECVFb4zN1yYU8RtFHOnjb-1pYm-gLNzyaYpwqMvvabPpDiDglfKQQUSh3V4-4nWz1yoaGlGqe3mlXoNNHq7uDpYTsWVQyJ39Hvs82WYVkyUFlJLBxiF5rjMhytveYLFc/s320/VOMJ2793.JPG" /></a></div><p>Ensi viikolla alkaa ihotautien jakso, jonka parissa kuluu seuraavat kolme viikkoa. Jakso tulee kulumaan varmasti nopeasti erilaisia ihomuutoksia ja ihottumia ihmetellessä. On myös mukavaa päästä taas pitkästä aikaa TAYS:iin ihmisten ilmoille, vaikkakin etäopiskelua myös tuohon jaksoon sisältyy. Pidän ihotauteja keskeisenä lääketieteen alana, sillä arviolta 20-25 % terveyskeskuslääkärin kohtaamista potilastapauksista koskettaa jotakin iho-ongelmaan liittyvää. Opiskelumotivaatio on siten korkealla ja viihtyisän Katinkullan irtioton jälkeen jaksaa taas hyvin ahkeroida. Tsemppiä kaikille lukijoilleni kevään haasteisiin - pääsiäisloma tulee nopeammin kuin huomaakaan!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-33977639208651622202021-01-30T13:21:00.000+02:002021-01-30T13:21:18.067+02:00Etäilyä ja Etelä-Pohjanmaata<p>Kevätlukukauden opiskelua on takana kolme viikkoa ja menossa on kaiken kaikkiaan yhdeksän viikkoa kestävä perusterveydenhuollon jakso (lyhyesti PTH). Opintokokonaisuus valmistaa oikeastaan koko lääkisajan yhteen tärkeimmistä tavoitteista: terveyskeskuslääkärinä toimimiseen. Ensi kesänä olenkin menossa ensimmäistä kertaa terveyskeskuksen vastaanottotyöhön. Vuodeosastotyöstä minulta löytyy jo jonkin verran kokemusta viime kesältä sekä joululomalta. Työnkuva näiden kahden välillä poikkeaa kuitenkin aika paljon toisistaan. Haastavassa vastaanottotyössä potilaiden vaihtuvuus on suuri, vaivat moninaisia ja potilasjoukko vaihtelee vauvasta vaariin. </p><p>Kuten vuosi sitten isojen ja pienien klinikoiden kohdalla, vuosikurssimme on jälleen jaettu kahtia osiota 1 sekä 2 suorittaviksi ryhmiksi. Erona edellisvuoteen on kuitenkin se, että tällä kertaa osiolla ei ole vaikutusta kesätyömahdollisuuksiin vaan opinnot asianmukaisesti suorittamalla saa kesäksi viidennen vuoden lääketieteen kandidaatin työoikeudet. Suorittamaani osioon 1 kuuluu PTH, iho-, keuhko- ja silmätaudit, joista uskon olevan kovasti hyötyä ensi kesänä. PTH-jakso käsittää edelleen yleislääketieteen, geriatrian, työterveyshuollon, sosiaalipsykiatrian ja oikeuslääketieteen opetuskokonaisuudet. Kuudennen vuoden syksylle jää näin ollen vielä anestesiologia, neurologia, onkologia, KNK sekä lasten- ja nuorisopsykiatria. Näistä erityisesti KNK (korva-, nenä- ja kurkkutaudit) minua hieman harmittaa, koska sitä ei vielä tänä keväänä ohjelmassa ole. Jaksosta olisi varmasti ollut todella paljon hyötyä terveyskeskustyötä ajatellen. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että saan ensin suorittaa toivomani osion 1. Maanantaiseminaareissa käsitellään kevään aikana joka tapauksessa myös osion 2 aihealueita, joten aivan vieraiksi nämä erikoisalat eivät teoriaopetuksen vuoksi jää. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCDuPXpBuT1zSBunmTA8MRK83gsFmPvya0CgLgdU0L4-e2HTSFnDCctNVF6o41ivhUcpmRoUpUAvsdwa5DFSoS-QOqVLeVBjvXRkkc-SsITAetcs1NhyZeUgC1nvBMcOjwy6vZ8qkxNNs/s1024/WhatsApp+Image+2021-01-21+at+18.16.41.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCDuPXpBuT1zSBunmTA8MRK83gsFmPvya0CgLgdU0L4-e2HTSFnDCctNVF6o41ivhUcpmRoUpUAvsdwa5DFSoS-QOqVLeVBjvXRkkc-SsITAetcs1NhyZeUgC1nvBMcOjwy6vZ8qkxNNs/s320/WhatsApp+Image+2021-01-21+at+18.16.41.jpeg" /></a></div><p>PTH-jaksolla koronarajoituksista johtuen olen päässyt kokemaan etäopiskelun hyvät ja huonot puolet. Tähän mennessä koronatilanne on varsin vähän vaikuttanut opintoihini, sillä lääketieteen kandit ovat kaikesta huolimatta päässeet TAYS:n tiloihin potilaita näkemään. Nyt PTH-jaksolla erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa opetusta ei luonnollisesti ole eikä Arvo-rakennukselle saa ryhmittäin kokoontua. Keskeistä teoriaopetusta toteutetaankin etäyhteyksin, mutta onneksi pari terveyskeskusharjoittelua kuuluu jakson kattavaan opetusohjelmaan. Näistä ensimmäiseksi olimme ryhmäni kanssa tutustumassa Etelä-Pohjanmaalla terveyskeskustyöhön moniammatillisissa merkeissä. Majoitus tapahtui viime kevään SIS-KIR-hajautuksen tapaan Seinäjoen kanditornissa, joista jakauduimme lähikuntien terveyskeskuksiin. Painotus Etelä-Pohjanmaalla oli moniammatillisuudessa, ja pääsinkin näkemään mm. sairaanhoitajan, laboratorio- ja röntgenhoitajan sekä kotihoidon toimintaa lääkärin työn lisäksi. Viikko oli opettavainen, vaikkakin varsin ymmärrettävästäkin syystä viihdyin parhaiten lääkärin vastaanotolla, jossa seuraamisen lisäksi sain osallistua potilaiden tutkimiseen ja hoitoon. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUID4WK3CkOIvyHYUfYzVdEIy8H1TI8_QmzXc_fnBWC8f0fHeMOfgwqgaiMEmWcXcwMlTh1LlVdnihUFo_buYxbgWgCSmW68QsNmyr2JMyyTAB9BY5CwNlhISFnnBVaDrZ-jgKGIZEeOI/s1416/WhatsApp+Image+2021-01-22+at+14.27.08.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUID4WK3CkOIvyHYUfYzVdEIy8H1TI8_QmzXc_fnBWC8f0fHeMOfgwqgaiMEmWcXcwMlTh1LlVdnihUFo_buYxbgWgCSmW68QsNmyr2JMyyTAB9BY5CwNlhISFnnBVaDrZ-jgKGIZEeOI/s320/WhatsApp+Image+2021-01-22+at+14.27.08.jpeg" /></a></div><p>Terveyskeskusjakson jälkeen oli toisaalta mukava palata kotiin, mutta etäopiskelun pariin palaaminen hieman turhautti. Etäopinnoissa osaa arvostaa sitä aikaa, kun pääsee oppimaan lähiopetuksen kautta käytännössä. Opetukset ovat toki olleet etätoteutuksenakin laadukkaita, mutta aamuisin kotiin jääminen kirjoituspöydän ääreen tuntuu edelleen hieman vieraalta ajatukselta. Vähäisemmästä käytännön harjoittelusta johtuen jaksoon kuuluu tavanomaista enemmän ennakkotehtävien tekoa ja ryhmätöitä. Itsenäinen työskentely onkin lukujärjestyksen säännöllisistä etäopetuksista huolimatta korostunut. Vastapainona kotona vietettyyn opiskeluaikaan olenkin ottanut tavaksi käydä päivittäin ulkoilemassa. Onneksi edessä on vielä kahden viikon terveyskeskusjakso sekä loppukeväällä TAYS:ssa iho-, keuhko- ja silmäsairauksien kliiniset jaksot, jolloin pääsee jälleen osallistumaan potilastyöhön. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk0kmd5YmQt8OnclorjxHOMwEHyIa3eKBRhOJAPYlbGdXUGiU3VYrXLrtorbeHYl4HRC1EKI2pKOih4xY0JW7WDd2alrmo84COZO7fS1vULUj9hG1TgzCp19ix8unu1cZpLgohnVgiTdg/s1416/WhatsApp+Image+2021-01-09+at+13.59.25.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjk0kmd5YmQt8OnclorjxHOMwEHyIa3eKBRhOJAPYlbGdXUGiU3VYrXLrtorbeHYl4HRC1EKI2pKOih4xY0JW7WDd2alrmo84COZO7fS1vULUj9hG1TgzCp19ix8unu1cZpLgohnVgiTdg/s320/WhatsApp+Image+2021-01-09+at+13.59.25.jpeg" /></a></div><p>Ilahduttavaa opintojen tässä vaiheessa on ollut huomata, kuinka paljon etenkin klinikkavaiheessa on jo asioita oppinut. Varsinkin nyt PTH-jaksolla asiat kertautuvat ja näkökulma on erilainen kuin sairaalamaailmassa. Perusterveydenhuollon tasolla keskiössä on potilaslähtöinen, kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä hoidon jatkuvuus. Vaikka lääketieteen opinnot antavat hyvin valmiuksia lääkärinä toimimiseen, todellinen oppiminen tapahtuu oikeastaan työelämässä. Nyt kuitenkin on aika vaihtaa hetkeksi vapaalle ja nauttia hetki ihanasta suomalaisesta talvisäästä. Reipasta viikonloppua teille lukijat!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-8475314406239587872020-12-11T18:13:00.000+02:002020-12-11T18:13:37.376+02:00Syksy paketissa (pikkuklinikat)<p>Syyslukukausi vierähti jälleen vauhdilla ja samalla vuoden viimeisimpänä ollut psykiatrian kliininen jakso. Edellisestä postauksesta onkin kulunut jo ihan liian paljon aikaa. Lokakuun lopun naistentautien suullisen Teams -tentin jälkeen alkoi marraskuun alussa psykiatrian opiskelu. Tähän kuului ensin sairaalajakso Pitkäniemessä ja tämän jälkeen avohoitojakso Tampereen mielenterveyspalveluissa. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTt4zRl23kmQHvRZko0VXUsTDBv4wpFSQoZg-3oVDgLK0f9x0Y0y_rcTTZ_pSUFp4xUHN1xgsOaPy0lOFQ2HXFs_fagaMbTI2lMI8NsDP5mAED2cf7FKjxcH67cshGJlG0zWJSEnFDOHo/s1024/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.58.53.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTt4zRl23kmQHvRZko0VXUsTDBv4wpFSQoZg-3oVDgLK0f9x0Y0y_rcTTZ_pSUFp4xUHN1xgsOaPy0lOFQ2HXFs_fagaMbTI2lMI8NsDP5mAED2cf7FKjxcH67cshGJlG0zWJSEnFDOHo/s320/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.58.53.jpeg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pitkäniemen sairaala</td></tr></tbody></table><p>Psykiatrian ala on monella tapaa hyvin paljon erilainen muihin lääketieteen aloihin verrattuna. Jo potilaan kohtaaminen voi asettaa ensimmäiset haasteensa vuorovaikutukselle, sillä vastassa voi olla paitsi vakavasti masentunut, niin myös levoton, uhkaava, aggressiivinen tai harhainenkin. Hoito kohdistuu mielen toimintoihin mm. aivojen hermovälittäjäaineiden välityksellä eikä somaattiseen terveydentilaan kuten perinteisesti lääketieteessä. Tutkimiseen käytetään usein enemmän aikaa kuin esimerkiksi sisätaudeilla tai erityisesti operatiivisilla aloilla. Kuitenkin kliininen status on hyvin pitkälle havainnointia mm. eleiden, psykomotoriikan, asenteiden sekä mielialan suhteen. Sen sijaan esitiedot käydään läpi hyvin kattavasti ja pyritään luomaan luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutustilanne. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht2FGi70fLD42sYhlpFfB-au-KRgZKJiJOFk9AaK8sKD6RD-LdG_Qo0PvWLSSSs5TcqMCIC1v5-BBaPChOdoOwAAQGsF0VTtKvlJ8Mggwa87nkaiCTqRVD6lcAASXQn3jlpzAruZPpZ34/s1416/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.52.38.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht2FGi70fLD42sYhlpFfB-au-KRgZKJiJOFk9AaK8sKD6RD-LdG_Qo0PvWLSSSs5TcqMCIC1v5-BBaPChOdoOwAAQGsF0VTtKvlJ8Mggwa87nkaiCTqRVD6lcAASXQn3jlpzAruZPpZ34/s320/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.52.38.jpeg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tampereen Joulutori</td></tr></tbody></table><p>Psykiatrisessa sairaalahoidossa pääsin näkemään kovin erilaisissa elämäntilanteissa olevia potilaita ja toisinaan varsin surullisiakin kohtaloita. Varsinkin psykoosisairauksien osalta konkretisoitui se tosiasia, että potilaat saattavat olla hyvinkin sairaudentunnottomia eli eivät tiedosta sairauttaan. Omaan turvallisuuteen tuli osastoilla kiinnittää tavallista enemmän huomiota, koska aggressiivisia tai muulla tavoin uhkaavia potilaita saattoi joutua yllättäenkin kohtaamaan. Jo tämänkin takia psykiatrisia potilaita ei yleensä haastatella yksin vaan hoitohenkilökunta toimii yhteistyössä tietoa jakaen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe4weURok8SCwM0ZslotWDAhyphenhyphenWCjp4tLl7fCv1CMrDh8wAAkro_7t0lQkU69UKcgOSybnCl3PXeVvhRCC2NgFjFH0YknYURwExo_xkokT3MJabObm8NNDznxu7mOxIYGP8fnRmVp8vk6A/s1416/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.53.16.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe4weURok8SCwM0ZslotWDAhyphenhyphenWCjp4tLl7fCv1CMrDh8wAAkro_7t0lQkU69UKcgOSybnCl3PXeVvhRCC2NgFjFH0YknYURwExo_xkokT3MJabObm8NNDznxu7mOxIYGP8fnRmVp8vk6A/s320/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+17.53.16.jpeg" /></a></div><p>Käytännön harjoittelun ohella jakso sisälsi työn kannalta tarpeellisia teoriaopintoja seminaarien ja pienempien ryhmäopetusten muodossa. Keskeisimpinä olivat esimerkiksi psykoosipotilaan akuuttilääkitseminen ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen mielenterveyslakiin nojaten. Monet asiat (kuten M1:n eli tarkkailulähetteen tekeminen) olivat tuttuja jo preklinikasta Jaksaminen -jaksolta, mutta nyt varsinaisella kliinisellä jaksolla niihin vielä syvennyttiin. Jakso antoi hyvin valmiuksia kohdata mielenterveyshäiriöistä kärsiviä erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa näitä potilaita myös tapaa varsin paljon. </p><p>Sairaalajakson jälkeen alkoi mielestäni vähemmän mielenkiintoinen avohoitojakso. Paikka, jossa vietin suurimman osan ajasta, oli mukava ja kandiystävällinen, mutta harmillisesti toimintaa (lähinnä potilastapaamisia ja vastaanottoja) yksikössä oli varsin vähän. Toisinaan kävi vähän turhauttavaksikin, kun vastaanottoja joutui odottelemaan varsin kauan. Psykiatreista tuntui olevan niin ikään pulaa. Avohoito on yleensä aina se ensisijainen vaihtoehto psykiatrisille potilaille, mutta vapaat ajat saattavat ajoittua pitkänkin ajan päähän. Sairaalajakson jälkeen huomasi, kuinka tiiviin avohoidon toteutuminen on hyvin keskeistä pahenemisvaiheiden tai uusien psykoosijaksojen ehkäisemiseksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtHXsqzK97I1oowB0iqbSURHR0ILOAZBdTWPe5KKDmxrdbl80TvlEzq-wTGr01vNtiBXE1cJbOsRcA9Z50_P3dIo0mSNUKu6V15MCI8hwZRmAoUQJtFgenl-nUF63Qar2ZryKu819qd3s/s1416/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+16.02.09.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtHXsqzK97I1oowB0iqbSURHR0ILOAZBdTWPe5KKDmxrdbl80TvlEzq-wTGr01vNtiBXE1cJbOsRcA9Z50_P3dIo0mSNUKu6V15MCI8hwZRmAoUQJtFgenl-nUF63Qar2ZryKu819qd3s/s320/WhatsApp+Image+2020-12-11+at+16.02.09.jpeg" /></a></div><p>Psykiatrian jakso päättyi monivalintatenttiin, jonka tuloksen sai tietää välittömästi sen jälkeen. Hyväksytyn tentin ja pikkuklinikoiden suorittamisen jälkeen sai iloita kuukauden mittaisen joululoman alkamisesta. Tästä ensimmäiset pari viikkoa jouluun saakka vietän lääkärintöissä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Minusta on mukava päästä jälleen sijaisena harjoittamaan tulevaa ammattiani, mutta kieltämättä odotan kovasti lomaa rankan opiskelusyksyn jälkeen. Klinikkaa on nyt takana vuosi ja saman verran on (onneksi) vielä edessä. Keväällä opinnot jatkuvat perusterveydenhuollon (PTH), iho-, keuhko- ja silmätautien jaksolla, mutta näistä kerron sitten enemmän kun ne ovat ajankohtaisia. Iloa ja valoa teille lukijat!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com2Suomi61.924109999999992 25.748151133.613876163821146 -9.4080988999999988 90 60.9044011tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-8216184045354299752020-10-18T11:48:00.000+03:002020-10-18T11:48:14.800+03:00Syksyä ja synnytyksiä<p>Syyslukukauden toisena opintojaksona käynnissä on ollut naistentaudit ja synnytykset, jonka suhteen on alkamassa jo viimeiset viikot ennen tenttiä. Gynen jakso on kuuden viikon mittainen ja ensimmäinen viikko toteutetaan ns. propeviikkona, jolloin ei vielä pyöritä sairaalan klinikassa. Propeviikolla opiskellaan sen sijaan luentotyyppisesti teoriaa sekä harjoitellaan mm. kierukan ja ehkäisykapselin laittoa fantomeille. Loput viisi viikkoa kiertelemme TAYS:n eri poliklinikoita ja osastoja sekä olemme kätilöiden mukana synnytyssalissa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBPZ-FY3POY9xt6JeqGzqlj6J9wF4u4VitJ8u299FFGdc9TGXHjZsZhO4FP_xI4AN10IyX8tx_EVETNKWdWupDJwRwFuMDwKj1xvAxHJaKxtQIWclvNTPJ9mm8oVz-G3LFezKOYyw63oU/s1416/WhatsApp+Image+2020-10-01+at+09.46.56.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBPZ-FY3POY9xt6JeqGzqlj6J9wF4u4VitJ8u299FFGdc9TGXHjZsZhO4FP_xI4AN10IyX8tx_EVETNKWdWupDJwRwFuMDwKj1xvAxHJaKxtQIWclvNTPJ9mm8oVz-G3LFezKOYyw63oU/s320/WhatsApp+Image+2020-10-01+at+09.46.56.jpeg" /></a></div><p>Naistentaudit ja synnytykset on hyvin käytännönläheinen ala, jota ei voi vain oppia kirjoja lukemalla. Jakso on onneksi järjestetty niin, että potilaita tutkittaessa ohjaavat lääkärit opastavat lähes kädestä pitäen kandia oikean tutkimustekniikan kanssa. On eri asia tehdä gynekologinen tutkimus oikeasti potilaalle kuin fantomille, jolta kohdunnapukka voi näkyä metrienkin päähän. Kandina onkin hyvin kiitollinen jokaiselle opetuspotilaaksi suostuvalle, koska tätä alaa ei opi kuin itse harjoittelemalla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJxg87Cun7IWd8pVp6eu6_xlLs5o-t3ob-CWe312PH4oVch77j_L2RMe1cu8metoH4yIriEnx0z_Ud0VT1QmDc1InYmsVfQtCPX7fZc5aOxDXgnvO837l4iV7pwAa7oHPhI7hNPQX0_V8/s1600/WhatsApp+Image+2020-10-17+at+15.19.59.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJxg87Cun7IWd8pVp6eu6_xlLs5o-t3ob-CWe312PH4oVch77j_L2RMe1cu8metoH4yIriEnx0z_Ud0VT1QmDc1InYmsVfQtCPX7fZc5aOxDXgnvO837l4iV7pwAa7oHPhI7hNPQX0_V8/s320/WhatsApp+Image+2020-10-17+at+15.19.59.jpeg" /></a></div><p>Gynen jakso alkoi omalla pienryhmälläni obstetriikan eli synnytysopin puolelta ja ensimmäisen klinikkaviikon vietimme raskaus- ja päivystysyksikössä. Heti klinikkaviikkojen alkaessa minulla oli vuorossa iltapäivystyksen seuranta, jossa pääsin näkemään paljon raskaana olevia mutta myös vastikään synnyttäneitä äitejä. Vaikka päivystysvuoroon ei varsinaisesti kuulunut synnytyksiin osallistumista, iltapäivystäjän puhelin soi muutamaan otteeseen synnytysalista, jossa illan aikana käväisimme synnytyslääkärin kanssa. Sattumoisin pääsinkin näkemään toimenpidesynnytyksen, joten gynekologian ja obstetriikan jakso alkoi varsin mieleenpainuvasti. </p><p>Lokakuun aikana olen vieraillut synnyttäneiden osastolla vastasyntyneitä tutkimassa, ollut äitiysultrassa seuraamassa obstetrikon toimintaa sekä lapsettomuuspoliklinikalla näkemässä infertiliteettitoimenpiteitä. Meillä lääkiksessä ei varsinaisesti syyslomaa ollut, mutta juuri sopivasti lokakuun puolivälin paikkeille osui oman ryhmäni synnytyssaliviikko, joka mahdollisti pienen tauon lähiopetuksesta. Kandeille kuuluu synnärissä kolme vuoroa, jotka suositellaan suoritettavaksi kahtena päivänä siten, että toinen päivistä on pitkä vuoro (7.15-22) ja toinen joko aamu- tai iltavuoro. Koska klinikkapäivät ovat tiistaista perjantaihin, jäi tästä viikon aikana pari vapaapäivää käytettäväksi itsenäiseen opiskeluun. Synnärissä pääsin kätilön johdolla seuraamaan synnytyksen kulkua ja hieman myös osallistumaan itse hoitotoimenpiteisiin. Hienointa oli tietenkin päästä todistamaan niinkin tärkeää hetkeä kuin lapsen tuloa maailmaan. Sain lisäksi avustaa gynekologia sektiossa, joten tästäkin synnytystavasta minulle tuli varsin hyvä kokonaiskuva. Synnytykset kuuluvat kuitenkin vahvasti erikoissairaanhoitoon, joten nämä kaksi päivää olivat aivan ainutlaatuisia tilaisuuksia kandille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjntiwvcbQiGZdRUm6AnTmCvHWIWCSbIgH2nZOCOi4H9QUfxw0VwHC9DYnHdhevprpNvLDuu0jrhZrZuy0rHtYrqtYc7PhOean4sdpCBrXg6uWs53wJfpzTUhs2xgeBWj8J6PxM1lV4V_g/s1416/WhatsApp+Image+2020-10-17+at+15.10.35.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjntiwvcbQiGZdRUm6AnTmCvHWIWCSbIgH2nZOCOi4H9QUfxw0VwHC9DYnHdhevprpNvLDuu0jrhZrZuy0rHtYrqtYc7PhOean4sdpCBrXg6uWs53wJfpzTUhs2xgeBWj8J6PxM1lV4V_g/s320/WhatsApp+Image+2020-10-17+at+15.10.35.jpeg" /></a></div><p>Erikoisalana naistentaudit ja synnytykset ei minua kiinnosta, vaikka se kovin monipuolinen ja palkitseva ala onkin. Olen silti ilahtunut siitä, kuinka paljon tämän jakson aikana olen oppinut terveyskeskustyötä varten. Erityisesti kandeille suunnatut opetuspoliklinikat ovat tarjonneet valmiuksia raskaana olevien ja yleisestikin gynekologisten potilaiden tutkimisesta. Näissä kandit pääsevät osallistumaan tutkimiseen mm. sisätutkimusta tekemällä ja ultraäänianturia liikutellen. Harmillisesti, mutta toisaalta ymmärrettävästäkin syystä, tämän jakson aikana on tullut vastaan potilaita, jotka eivät ole halunneet opiskelijan osallistuvan vastaanotolle tai tutkimiseen. Onneksi teoriaopetukset ovat olleet hyviä ja kompensoineet niitä osa-alueita, jotka käytännön puolella ovat jääneet vähemmälle. Vielä ennen tenttiä on kuitenkin vielä kaksi viikkoa jaksoa jäljellä ja siten aikaa kehittää taitojaan. Tänä aikana on tulossa mm. implantaatin sekä kierukan asetus potilaalle, lisää opetuspoliklinikkaharjoittelua sekä hyvänä kertauksena toimiva kandimeeting raskausasioista. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv1Xl6fwJq9X__4FZVAokiv4tARd2TqCWuXSO7ScklCMGk0eTglzUMHYpgL_GXhnCbBSO1-gwDbXcKlgO3-UJ1k7iP9XwEHtgoNb_G5H36nznj9Tg4UF9IhCOqpMsEWjyMMy21NSckaDg/s1416/WhatsApp+Image+2020-10-10+at+15.30.44.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv1Xl6fwJq9X__4FZVAokiv4tARd2TqCWuXSO7ScklCMGk0eTglzUMHYpgL_GXhnCbBSO1-gwDbXcKlgO3-UJ1k7iP9XwEHtgoNb_G5H36nznj9Tg4UF9IhCOqpMsEWjyMMy21NSckaDg/s320/WhatsApp+Image+2020-10-10+at+15.30.44.jpeg" /></a></div><p>Syksy on vaihtumassa vähitellen talveksi, puuhaa riittää niin koulutöissä kuin pihassakin. Lehtiä haravoidessa tunnen saavani ajatukset hetkeksi toisaalle. Taas jaksaa pakertaa! Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoilleni!</p>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-6047026064102638342020-09-01T17:19:00.000+03:002020-09-01T17:19:29.203+03:00Viitosella<div>Viides vuosi lääkiksessä käynnistyi muutama viikko sitten lastentautien jaksolla. Tuntuu aika uskomattomalta, että tämä on jo toiseksi viimeinen opiskeluvuosi ennen valmistumista. Lääkiksessä aika todella lentää. Ensimmäisen kandikesän jälkeen oli erityisen mukava päästä takaisin opintojen pariin. Kesätöissä hoitamieni pääosin geriatristen potilaiden jälkeen lapsipotilaiden kohtaaminen on tuntunut palkitsevalta. Kaiken kaikkiaan lastentaudit on yllättänyt hyvin positiivisesti, vaikka minulla ei lapsista aiemmin juurikaan kokemuksia ole ollut. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgR1k0UoQxaCxZSMFTn90X6CSJqRI5_oCeOj5EJ6MmT7E4tPXonFBr9fJS0PCRtE9sVNBQPsrhJ-Kix1XBiysWKRSelTMGiANbVIU57bAuMHjgtxPJoOA7LoDeEoIRNNH7jUlPnBaV6YyU/s1416/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+17.00.56.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgR1k0UoQxaCxZSMFTn90X6CSJqRI5_oCeOj5EJ6MmT7E4tPXonFBr9fJS0PCRtE9sVNBQPsrhJ-Kix1XBiysWKRSelTMGiANbVIU57bAuMHjgtxPJoOA7LoDeEoIRNNH7jUlPnBaV6YyU/s640/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+17.00.56.jpeg" /></a></div><br /><div>Keväällä suorittamieni isojen klinikoiden (sisätaudit ja kirurgia) jälkeen tänä syksynä on vuorossa ns. pienet klinikat, joihin lukeutuu lastentaudit, gynekologia ja psykiatria. Kutakin alaa opiskellaan ensin kuusi viikkoa ja tämän päätteeksi ne tentitään. Näiden lisäksi pikkuklinikoiden hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan integroidun tentin läpäisy. Viime kevään ryhmillä integroitua tenttiä tosin ei poikkeuksellisesti koronan vuoksi pidetty, mutta luultavasti meille se kuitenkin järjestetään. Toisella lastentautien viikolla pidettiin myös propedeuttinen tentti, joka toimi eräänlaisena sisäänpääsytenttinä jaksolle. Tentin avulla haluttiin varmistaa, että kandeilla on riittävät pohjatiedot jakson läpäisemiseksi. Prope-tentti olikin koronakevään jälkeen minulla ensimmäinen kynällä ja paperilla tehtävä suoritus pitkään aikaan.</div><div><br /></div><div>Lastentautien jaksolle on sisällytetty myös lastenneurologian ja lastenkirurgian osuudet. Syksy alkoi omalla pienryhmälläni lastenneurologialta, joka ainakin Taysissa lähinnä on polikliinista toimintaa. Viikon aikana oppi paljon kuumekouristuksista, epilepsiasta sekä yleisesti lasten kehityksestä. Toisen opiskeluviikon käynnisti ilta lastentautien päivystyksessä, jossa tutuksi tulivat lapsille varsin tavalliset taudit hengitystieinfektioista gastroenteriittiin. Myöhemmin päivystysosastolla pääsi seuraamaan osin samojenkin potilaiden hoidon kulkua. Koronarajoitukset eivät onneksi pahasti ole tällä jaksolla vaikuttaneet potilaskontakteihin, mutta jonkin verran potilaita on jäänyt näkemättä peruutusten sekä huonekohtaisten henkilömäärärajoitteiden vuoksi.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq-RQ-0h3MZNhnoRfSjdNpx1YyG-SI5ToC3R0oAX1fcyYXP6ny1VVInT2eNEJRZQ-6u19EKWzBAowcO4qF4srB5OIcVl6oE6W32jdB3Ix8mheT5Be6Pg-E3WPjm-rqUqY0xOHx-gBFURo/s1600/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+16.57.56.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq-RQ-0h3MZNhnoRfSjdNpx1YyG-SI5ToC3R0oAX1fcyYXP6ny1VVInT2eNEJRZQ-6u19EKWzBAowcO4qF4srB5OIcVl6oE6W32jdB3Ix8mheT5Be6Pg-E3WPjm-rqUqY0xOHx-gBFURo/s640/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+16.57.56.jpeg" /></a></div><br /><div>Viimeistään lasten opetuspoliklinikkaviikolla sitä huomasi, kuinka kandiystävällisesti lastentautijakso on koottu. Opetuspolilla kandit ottavat itsenäisesti vastaan potilaita haastatellen ja tutkien. Tämän jälkeen käydään kliinisen opettajan kanssa yhdessä läpi potilaan jatkosuunnitelmaa ja lisätutkimuksien tarvetta. Lähetteet niin ikään arvioidaan erikoislääkärin kanssa ja mietitään mm. sitä, miltä osin voidaan potilasta tutkia perusterveydenhuollossa vs. erikoissairaanhoidossa. Lopuksi potilas saattajineen kutsutaan uudelleen vastaanotolle kuulemaan johtopäätökset. Näiden pohjalta kandi sanelee myöhemmin käyntitekstin opettajalle tarkastettavaksi. Konseptina opetuspoli on toki tuttu SIS-KIR-jaksoltakin, mutta mielestäni lastentaudeilla teorian soveltaminen käytäntöön on toiminut erityisen hyvin. </div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4R9c6BF11xU8QxZ9BHu5elcfkz9GGq2EvQ5fKnmfh5vA3tBAhhPFvC4mEYD-DmvxkPnTk5F1eTiyhjxzDS3z6DmzAchuQMpjWp5kuxIa2lN-NU7eH-rofQinNLyGS_S5cnwDz-_S1JdU/s1600/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+17.12.00.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4R9c6BF11xU8QxZ9BHu5elcfkz9GGq2EvQ5fKnmfh5vA3tBAhhPFvC4mEYD-DmvxkPnTk5F1eTiyhjxzDS3z6DmzAchuQMpjWp5kuxIa2lN-NU7eH-rofQinNLyGS_S5cnwDz-_S1JdU/s640/WhatsApp+Image+2020-09-01+at+17.12.00.jpeg" /></a></div><br /><div>Pienet klinikat on kandille siinä mielessä isoja klinikoita helpompi jakso, että opetus on paljon strukturoidumpaa. Isoissa klinikoissa vaatii selvästi enemmän oma-aloitteisuutta löytää oma sijoituskohteensa ja ylipäänsä päästä osalliseksi potilastyöhön. Nyt lastentautien jaksolla on toisinaan jopa tuntunut, että kanditkin ovat pediatreille kuin lapsia, mikä on isojen klinikoiden jälkeen aika huvittavaa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun eri lastenlääkärit ovat tarkkaan huolehtineet kandien ruoka- ja kahvitauoista. Opetus onkin ollut hyvin koulumaista ja jäsenneltyä, mutta olen myös tykännyt siitä. On ollut helppoa tehdä ero terveyskeskuslääkärin tasoiseen tietämykseen, kun sitä on erikseen painotettu. </div><div><br /></div><div>Nyt lastentautien jakso on jo yli puolenvälin. Jäljellä on enää viikko opetuspoliklinikkaa ja lastenkirurgiaa, osasto-opetusta lasten sisätaudeista sekä harjoitusta vastasyntyneiden tutkimisesta. Opiskelu on innostavaa ja syksyn tehdessä tuloaan aion nauttia siitä kunnolla vielä kun voin!</div>Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-3817352783221274052020-07-25T20:05:00.000+03:002020-07-25T20:05:09.244+03:00Kandin kesäloma KatinkullassaKandikesä on kulunut todella nopsaan ja viikolla 30 koitti lomaviikkoni. Vietin sen tänä vuonna Vuokatin Katinkullassa, joka paikkana on tuttu minulle jo lapsesta lähtien. Tällä kertaa suurin osa ajasta kului uuden harrastukseni golfin parissa. Koronakevään aikana minulle heräsi ajatus oppia jotakin täysin uutta ja kävinkin golf-kurssin jo alkukesästä. Golf osoittautui oivalliseksi tavaksi saada arki-iltoina työasiat pois mielestä. Lähdinkin usein kesäkuun kauniina kesäiltoina rangelle hiomaan swingejä, chippejä ja putteja. Katinkullassa harjoittelu jatkui ja pääsin myös ensimmäistä kertaa kehittämään taitojani pelikierroksilla Jokamieskentällä. Tämä 9-väyläinen Par 3 Vuokatti-kenttä sopii hyvin aloittelevalle golffarille, sillä se ei vielä vaadi pelatakseen Green cardia. Katinkullassa on myös kaksi muuta golfkenttää, Tenetti ja Nuas, joista jälkimmäinen on täysimittainen Championship-rata.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRnMBJapElxA5dS29g8dOK1bL3mWp-kIkS6WJCGzjxAZMk2q-EyB-3HDni16bIwX0UgZmE_91sEPonSODJLWQUaJUrj0FTowvLePmMitQNxPIzsGaTO14Md-x0bsV2oI1WBt_6AhjCnI4/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-24+at+16.01.28.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRnMBJapElxA5dS29g8dOK1bL3mWp-kIkS6WJCGzjxAZMk2q-EyB-3HDni16bIwX0UgZmE_91sEPonSODJLWQUaJUrj0FTowvLePmMitQNxPIzsGaTO14Md-x0bsV2oI1WBt_6AhjCnI4/s320/WhatsApp+Image+2020-07-24+at+16.01.28.jpeg" width="155" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWkxNZTQ9daRYzWiRGVkczn5q1eTV2rFHnGqyvRWHBFi0e0Ofvowu_-A9nBYDgmcGCXNG9p_GSQtCHyuAcrbIBH5BrYON4jSOXOvqOpiHIUXut3X1Ej677CYAOcB-v7lYsVpGdIjuV92s/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-19+at+16.34.51.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWkxNZTQ9daRYzWiRGVkczn5q1eTV2rFHnGqyvRWHBFi0e0Ofvowu_-A9nBYDgmcGCXNG9p_GSQtCHyuAcrbIBH5BrYON4jSOXOvqOpiHIUXut3X1Ej677CYAOcB-v7lYsVpGdIjuV92s/s320/WhatsApp+Image+2020-07-19+at+16.34.51.jpeg" width="155" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgul4nXtsc-PZUlxqgariJroNlRdX9T-pFBTW9nZMq-VQfN0Kyf_MJrruoutxGPKMENeAPJejz32aDdF9IMF0Hy2SrtlQFoJL-zHx0oMT16yCzyZt4FBe681Dn7giag8pesd4rq6YWfokc/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+09.38.48.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgul4nXtsc-PZUlxqgariJroNlRdX9T-pFBTW9nZMq-VQfN0Kyf_MJrruoutxGPKMENeAPJejz32aDdF9IMF0Hy2SrtlQFoJL-zHx0oMT16yCzyZt4FBe681Dn7giag8pesd4rq6YWfokc/s320/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+09.38.48.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Toinen suosikkiharrastukseni on kesän aikana ollut pyöräily ja siitäkin saatoin Vuokatin kauniissa vaaramaisemissa nauttia. Tällä kertaa tyydyin lomaosakkeeseen kuuluvaan "mummopyörään", mutta mahdollista olisi ollut myös vuokrata Fatbike. Jo ensimmäisenä lomapäivänä polkaisin Sotkamon kirkonkylään Hiukan uimarannalle ja takaisin. Katinkullan alueella pyörät olivat myös oiva kulkuneuvo aktiviteetista toiseen siirryttäessä. Vaaroilla vaelsimme myös lyhyen matkan ja sattumalta löysimme kuvankauniita maisemia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVR6qr2EGKzZkFRDxwjHTC1KHuvBv5Eo42VYHfX1_2wTL2i9QlYVl8DODIFX_1Uz6Pe_FW2PfqOnMco2JMvwfJ6CE-tKJDgCMCULZVA_TDNM64iev3-LGc6UTevhkPnuaJqsb6M2Fr5vY/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.10.42.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVR6qr2EGKzZkFRDxwjHTC1KHuvBv5Eo42VYHfX1_2wTL2i9QlYVl8DODIFX_1Uz6Pe_FW2PfqOnMco2JMvwfJ6CE-tKJDgCMCULZVA_TDNM64iev3-LGc6UTevhkPnuaJqsb6M2Fr5vY/s320/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.10.42.jpeg" width="155" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiV1uvmJRaxzsSGclDa0X2f2BQx3h_kwvlcE1Eok3hH3_OElAjEAJdz5Ea0XaWCQ-MEv8WlOCcNN-GgqOaPXuty7Nc447VYj_lfK6hin8LgA90BrQTOk2zDzl_KrSvTT5uGbo7Y2gpBduM/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+12.51.53.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiV1uvmJRaxzsSGclDa0X2f2BQx3h_kwvlcE1Eok3hH3_OElAjEAJdz5Ea0XaWCQ-MEv8WlOCcNN-GgqOaPXuty7Nc447VYj_lfK6hin8LgA90BrQTOk2zDzl_KrSvTT5uGbo7Y2gpBduM/s320/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+12.51.53.jpeg" width="155" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihyzOK2sLO275tee73Us7yEdbHbKp4mtJWYS-9xZnQKIhKdscFlZVXMOoXwwFRPIXCGhl9ZyC9QXwOCjZ7bV2ZUC6FDgXEX8COqolY6AyCECv8JVY1WCrlcH2AfQ1141mgq8iO5tW7uHE/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-24+at+16.00.51.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihyzOK2sLO275tee73Us7yEdbHbKp4mtJWYS-9xZnQKIhKdscFlZVXMOoXwwFRPIXCGhl9ZyC9QXwOCjZ7bV2ZUC6FDgXEX8COqolY6AyCECv8JVY1WCrlcH2AfQ1141mgq8iO5tW7uHE/s320/WhatsApp+Image+2020-07-24+at+16.00.51.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Katinkullassa lomailuun kuuluu aina oleellisena osana kylpylässä käynti. Itse viihdyn kuitenkin parhaiten kuntoaltaassa ja tavoitteenani on usein noin kilometrin uinti päivän päätteeksi. Tällä kertaa innostuin kuitenkin minulle uudesta virtuaalivesijumpasta, jonka vuoksi matkauinti jäi vähemmälle. Vesijumpassa kehon lihaksia sai hyvin harjoitettua niin hyppelyillä, kauhomisilla kuin potkuillakin. Jumpan jälkeen oli mukava palautella savusaunan ja paljun lämmössä.<br />
<br />
Mailapeleistä olen nauttinut jo lapsesta lähtien ja siihenkin Katinkulta tarjoaa hyvät puitteet. Sisätenniskenttävuoroja oli hyvin vapaana ja sain muutaman vuoden pelitauon jälkeen taas lyöntitekniikkaani hiottua. Sulkapallo on hyvin suosittu harrastus lomalaisilla ja saadakseen pelivuoron piti herätä vähän aikaisemmin. Se kuitenkin kannatti, sillä tunnin läiskimisen jälkeen olo oli heti aamusta mukavan energinen. Olin ottanut myös frisbeegolf-kiekkoja matkaan mukaan. Loma-asuntomme edestä lähtikin 9-väyläinen frisbeegolfrata. Se oli koko perheelle sopiva metsärata, joka ei levittäytynyt kovinkaan laajalle alueelle. Myös Vuokatin urheiluopiston ympäristössä on tämän lajin harrastamiseen mahdollisuus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcuxGGqBQJFzitpqsz5lMXhUXwS1-6WGV5RDr3uXz8H3NJ8YFTLtGPD6TNfsp1vGMBiDMRCO1cC7IXeIDSlTIJqS90v2X-SyNHHRRuAvecJKCCW3lXkZfwcx99ZGAQwzZolVpfpKvUNuo/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+09.08.40.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcuxGGqBQJFzitpqsz5lMXhUXwS1-6WGV5RDr3uXz8H3NJ8YFTLtGPD6TNfsp1vGMBiDMRCO1cC7IXeIDSlTIJqS90v2X-SyNHHRRuAvecJKCCW3lXkZfwcx99ZGAQwzZolVpfpKvUNuo/s320/WhatsApp+Image+2020-07-20+at+09.08.40.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Säät suosivat alkulomasta ja saimme nauttia jopa muutamasta hellepäivästä. Koska kuitenkin Suomessa ollaan, lomaan mahtuu pakostakin aina huonompiakin säitä. Sadepäivänä lähdimmekin autolla Kajaanin Paltaniemeen, jossa tutustuimme vaikuttavaan vuonna 1726 rakennettuun kuvakirkkoon sekä Eino Leinon taloon. Molemmat näistä tutustumisen arvoisia kulttuurikohteita.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT7TTei25HnY3RbuTxsoG-5uVNlzPL0og-ja0kbTzxsJlN4wHRsKoLJ92TiDw9_jm8bPTK5Vvgoef9rQg1dDUME56e_3m3nM2HQS2OyFca8oeit6LGbg7tb_FkU0yV6juxmYgDXm4C230/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-22+at+13.33.08.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="778" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT7TTei25HnY3RbuTxsoG-5uVNlzPL0og-ja0kbTzxsJlN4wHRsKoLJ92TiDw9_jm8bPTK5Vvgoef9rQg1dDUME56e_3m3nM2HQS2OyFca8oeit6LGbg7tb_FkU0yV6juxmYgDXm4C230/s320/WhatsApp+Image+2020-07-22+at+13.33.08.jpeg" width="155" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVNs3wAiDA5etHB2rIFcXmsTQXpv7cj70MXRHg5hJ1kA9PWx3J8a7jug7AGKUCDNADAZqsLPlwl3LMopF4MANzhjMkZbE91DPOTt7Lj8syV__bN52U3xev9an3FOPeE2NBWCs9sDOnUOQ/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.09.08.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="778" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVNs3wAiDA5etHB2rIFcXmsTQXpv7cj70MXRHg5hJ1kA9PWx3J8a7jug7AGKUCDNADAZqsLPlwl3LMopF4MANzhjMkZbE91DPOTt7Lj8syV__bN52U3xev9an3FOPeE2NBWCs9sDOnUOQ/s320/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.09.08.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl56q9QdedGNyQ1vcPM1sutK7xYzQB_buMpJVQ3NPSQNWEHZT5J-rIas9Xvi0DFpUJrv70NYniv99Ng_H7FjpEwonolh7ocEdpj241Rd0uiUXX_-7Z_fHmFIhAjsqWOeDeWzkdxGY8qKY/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.11.11.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl56q9QdedGNyQ1vcPM1sutK7xYzQB_buMpJVQ3NPSQNWEHZT5J-rIas9Xvi0DFpUJrv70NYniv99Ng_H7FjpEwonolh7ocEdpj241Rd0uiUXX_-7Z_fHmFIhAjsqWOeDeWzkdxGY8qKY/s320/WhatsApp+Image+2020-07-25+at+19.11.11.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Loma teki tehtävänsä ja ainakin tämä kesäkandi saattoi viikon ajan kunnolla relata. Alkuun ajattelin, etten oikein pystyisi työasioita kotimaan lomalla unohtamaan, mutta onneksi olin väärässä. Harrasteaktiviteetit pitivät kiireisenä ja uni maittoi. Hyvä ruoka paikallisissa ravintoloissa maistui mökkikokkailujen ohella. Nyt palaan vielä kahdeksi viikoksi kesätyöhöni kunnes lääkiksen viides vuosikurssi pääsee alkuun. Taas on kesän aikana otettu pieni askel kohti unelman toteutumista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgexwiCobWkD4dimUS1E2W916zqTJp3x10KQhMGulhzRMBHiD7eMInm16itDKYqLMN8_1qRncUXDXAj7vb3mEbhlyZMuadDbLm_luw406jvGawGPhBdgB3zVTj_mEKUJ6lIQMs68DmzqY4/s1600/WhatsApp+Image+2020-07-19+at+17.15.28.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgexwiCobWkD4dimUS1E2W916zqTJp3x10KQhMGulhzRMBHiD7eMInm16itDKYqLMN8_1qRncUXDXAj7vb3mEbhlyZMuadDbLm_luw406jvGawGPhBdgB3zVTj_mEKUJ6lIQMs68DmzqY4/s320/WhatsApp+Image+2020-07-19+at+17.15.28.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-53853901350725899452020-07-03T18:27:00.001+03:002020-07-03T18:27:43.753+03:00Kesälääkärinä vuodeosastolla<div>
Ensimmäiset kuusi viikkoa kesälääkärinä terveyskeskuksen vuodeosastolla on onnellisesti takanapäin. Perehdytysviikon jälkeen olemme hoitaneet kurssikaverini kanssa kuntoutusosastoa puoliksi siten, että kummallakin on kerrallaan ollut noin 8-10 osastopotilasta. Tähän asti olen pärjännyt osaavan seniorituen avulla hyvin, mutta helpoksi lääkärin rooliin astumista ei voi kuvailla. Vastuu tuntui alussa todella suurelta, mutta siihen on pikkuhiljaa tottunut ja tukea on saanut muilta osastonlääkäreiltä. Joka päivä olen oppinut uutta ja töihin on ollut aina mukava mennä. Viikot ovat kuluneet hurjan nopeasti ja itseluottamus on kasvanut koko ajan. Kesän lopussa sitä luultavasti tuntee itsensä kuin eri ihmiseksi, kun on vihdoin saanut tehdä työtä, josta todella pitää. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkGUDnPqjJCQZEszMHIUZBg0XVrgGavfDtaAqRD1Npsn3ieul4jkLWWqTno695h9DxYRfhFBq64Qf04ZE4YvPkV-IJMDuQtZauErsrkcYqWhxbVYIXP4GCyBEhuYyL8vtBXmlQtv7_nA4/s1600/WhatsApp+Image+2020-06-13+at+18.00.20.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkGUDnPqjJCQZEszMHIUZBg0XVrgGavfDtaAqRD1Npsn3ieul4jkLWWqTno695h9DxYRfhFBq64Qf04ZE4YvPkV-IJMDuQtZauErsrkcYqWhxbVYIXP4GCyBEhuYyL8vtBXmlQtv7_nA4/s320/WhatsApp+Image+2020-06-13+at+18.00.20.jpeg" width="155" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Osastotyössä yksi parhaita puolia on se, että on lähes aina aikaa konsultoida. Harvoin tilanteet ovat niin kiireellisiä, ettei ennen hoitopäätöstä ehtisi tutkia esimerkiksi Terveysporttia tai Lääketietokantaa. Ei pelkästään kandina vaan aina lääkärin työssä joutuu sietämään epävarmuutta. Tähän on auttanut se, että on kysynyt toisen (jo valmistuneen) lääkärin mielipidettä asiaan. Osastollamme on ollut helppoa lähestyä toisia lääkäreitä ja tarvittaessa on voinut soittaa erikoislääkärikonsultille. Lisäksi apuna paperitöissä on ollut innokkaita amanuensseja, joille on ollut mukava jakaa kokemuksia omilta amanuenssuuriajoilta. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAKxQz1r9fmCI4bnm8aThw4NfyfSamKrbfas0Q4vyAiyUR2GobJgwa_UHO9STE9vt0vHgxZ0g8WQlfqgNlcl2ItH6D10zoOUjLnsJUv4K_LZz4k2Wc38AKSAxvkruUf7FHTDJXgU0bBCE/s1600/WhatsApp+Image+2020-06-21+at+10.58.53.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAKxQz1r9fmCI4bnm8aThw4NfyfSamKrbfas0Q4vyAiyUR2GobJgwa_UHO9STE9vt0vHgxZ0g8WQlfqgNlcl2ItH6D10zoOUjLnsJUv4K_LZz4k2Wc38AKSAxvkruUf7FHTDJXgU0bBCE/s320/WhatsApp+Image+2020-06-21+at+10.58.53.jpeg" width="155" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lääkärin kierrot ovat osastollamme kahdesti viikossa ja näinä päivinä käymme tapaamassa kaikki potilaat hoitajan kanssa. Muina päivinä hoidamme kaikkia juoksevia asioita, katsomme labrakoevastauksia sekä teemme reseptejä, epikriiseja, lausuntoja ja muitakin paperihommia. Uudet potilaat käydään toki tutkimassa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tykkään sanella tuloarviot, ESH-lähetteet sekä loppulausunnot kuten jo amanuenssina harjoittelin tekemään. Lyhyemmät tekstit kuten väliarviot sen sijaan kirjoitan käsin. Vaikka kesäkandina toimin lääkärin viransijaisena, neljännen vuoden lääkärin oikeudet ovat kuitenkin vielä rajalliset. Reseptejä ei saa vielä tehdä kuin omille potilaille, joiden kanssa on hoitosuhteessa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Terveyskeskuksen vuodeosastolla tapaakin hyvin monenlaisia potilastapauksia ja ongelmat saattavat olla joskus kaukanakin lääketieteestä. Yhteisenä tekijänä osastopotilailla on yleisesti varsin korkea ikä, monisairastuvuus sekä pitkä lääkelista. Kuntoutusosastolla monet viipyvät varsin pitkiäkin aikoja, jolloin potilaat ehtivät tulla hyvin tutuiksi. Pitkäaikaispaikkojen hakeminen vie aina aikaa ja tämän ajan potilaat odottavat osastoilla. Myös esimerkiksi reisiluun kaulan murtumat vaativat pitkähköä osastojaksoa, kunnes kotikuntoisuus ja kotona pärjääminen on varmistettu. Hoidettavana on ollut kuitenkin myös mm. pyelonefriittejä, ruusuja, sepsiksiä ja ripulitauteja, jotka yleensä hoituvat selvästi lyhyemmässä ajassa. Eniten olen tykännyt hoitaa juuri näitä akuutimpia infektiotapauksia, koska niissä lääkärin rooli on isompi. Kaikki lääkärin työ vaatii joka tapauksessa paljon kokemusta, jota neljännen vuoden opinnot suorittaneella kandilla luonnollisesti on varsin vähän.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOuBxXiWGGowXhYHuUKZy2vcacImwoG6Je_DHPwz5GT4gOE26P_oPAk68We_aW7C_bQxsaHfcHX4jU3bkx_975iuiuP5fZKkBHPPFQFuM7TQxC9K3OblZHDLL82KIvwzITdORxK_Z1VBM/s1600/WhatsApp+Image+2020-06-06+at+13.23.09.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOuBxXiWGGowXhYHuUKZy2vcacImwoG6Je_DHPwz5GT4gOE26P_oPAk68We_aW7C_bQxsaHfcHX4jU3bkx_975iuiuP5fZKkBHPPFQFuM7TQxC9K3OblZHDLL82KIvwzITdORxK_Z1VBM/s320/WhatsApp+Image+2020-06-06+at+13.23.09.jpeg" width="155" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tk-vuodeosastolla työ on monipuolista, mutta lukuisten sosiaalisten ongelmien vuoksi edellyttää yhteistyötä monien muidenkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Näihin toisinaan lääketieteen osaamisalueen ylittäviin ongelmiin tarvitaan apuun niin sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijää kuin kotiutushoitajaakin. Viikottain pidämme kuntoutuspalavereja ja hoitoneuvotteluja, joissa pohditaan potilaan kotiutumista ja mahdollisia lisäavun tarpeita. Kesän aikana on tullut käsiteltäväksi paljon sellaisia asioita, joita opinnoissa ei käydä läpi. Usein potilaiden tulosyynä on ollut omaisten huoli kotona pärjäämättömyydestä, joka vuodeosastolla käynnistää arvion kotihoidon tai laitoshoidon tarpeesta. Jos jalat eivät osastolle tullessa kanna, pyritään potilasta mobilisoimaan kunnes toimintakyky yltää kotiutumista vastaavalle tasolle. Aina kuntoutuminen ei kuitenkaan ole näin yksiselitteistä. Toisinaan muodostuu kierre, jossa potilas kotiutumisen jälkeen päätyy pian uudelleen päivystyksen kautta osastolle. Tällöin on taas aika moniammatillisesti istua yhdessä pöydän ääreen ja pohtia pidemmälle tähtäävää ratkaisua. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMBxBSCM3-5n0SudzHFpbVh6e8CEgrXMwN1BDSv13iSeMZTvWxe6mIFJ1VmCJtEh1kiWGAOtpicffq5Yr_3Z16WQRH4JZU5i1I22YrVdVSb0Qa-c5QUnYqLzqiFNMdkIsB2Q4UZIevLkc/s1600/WhatsApp+Image+2020-06-18+at+16.58.18.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMBxBSCM3-5n0SudzHFpbVh6e8CEgrXMwN1BDSv13iSeMZTvWxe6mIFJ1VmCJtEh1kiWGAOtpicffq5Yr_3Z16WQRH4JZU5i1I22YrVdVSb0Qa-c5QUnYqLzqiFNMdkIsB2Q4UZIevLkc/s320/WhatsApp+Image+2020-06-18+at+16.58.18.jpeg" width="155" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kahden viikon kuluttua pidän viikon loman, jolloin lähden kotimaan suosikkikohteeseeni Katinkultaan. Siellä on tarkoituksena rentoutua liikkuen, tennistä pelaten ja vaeltaen Vuokatin kauniissa vaaramaisemissa. Tänä kesänä olen myös hurahtanut uuteen kesälajiin, golfiin, jonka parissa tulen varmasti viettämään tunnin jos toisenkin. Lomaviikon jälkeen palaan vielä kahdeksi viikoksi osastotyöhön ennen paluuta opintojen pariin. Syyslukukaudella minulla on tulossa lastentautien, naistentautien sekä psykiatrian kliiniset kurssit eli ns. "pikkuklinikat". Nyt on kuitenkin aika nauttia kesästä ja vapaista viikonlopuista. Toivottavasti aurinkoisia ja lämpimiä ilmoja on vielä luvassa!</div>
Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-57672456481846128742020-05-20T13:46:00.000+03:002020-05-20T15:35:52.295+03:00Kohta kesälääkäriKevät on kulunut nopeasti kirurgian klinikkaopetuksissa pyörien sekä sisätautien ja kirurgian integroituun tenttiin valmistautuen. Blogia en ole työn tiimellyksessä ehtinyt päivittää, vaikka se usein mielessä onkin ollut. Opinnot ovat joka tapauksessa nyt siinä pisteessä, että viimeistä kouluviikkoa viedään ja ensi viikolla on tarkoitus aloittaa kesätyöt lääkärin sijaisena terveyskeskuksen vuodeosastolla. Klinikkaopintoni tähän asti ovat sisältäneet laidasta laitaan eri tunnetiloja, onnistumisen sekä epäonnistumisen kokemuksia, epävarmuuden sietoa, mutta myös uuden oppimisen intoa ja iloa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbkjrfvPSw40_mBwb60pnJAAbecnRhEOAOOfZJfaxz9RAV4q4mEgltbeqrO8LyBEnwSLB98MoR8fLzjCEXqOizEzHOvMQh4biJRpdJBa2LzEppTVgyiAUgdDxxWt3DRHoDuc4BGDcUV1E/s1600/WhatsApp+Image+2020-05-17+at+11.23.53.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1599" data-original-width="1280" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbkjrfvPSw40_mBwb60pnJAAbecnRhEOAOOfZJfaxz9RAV4q4mEgltbeqrO8LyBEnwSLB98MoR8fLzjCEXqOizEzHOvMQh4biJRpdJBa2LzEppTVgyiAUgdDxxWt3DRHoDuc4BGDcUV1E/s320/WhatsApp+Image+2020-05-17+at+11.23.53.jpeg" width="256" /></a></div>
<br />
Ennen kaikkea klinikka on vaatinut aiempiin jaksoihin verrattuna huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta. Lähes jatkuvasti on ollut tarpeen kysellä paitsi itseä kiinnostavia medisiinaan liittyviä kysymyksiä niin myös ihan käytännön asioita. Näistä käytetyimpiä mm. saako tulla mukaan seuraamaan polivastaanottoa, pääseekö tähän leikkaukseen, voinko tutkia potilaan tai mistä löydän lääkärien kanslian. Harvemmin sitä sairaalan tiloissa tullaan neuvomaan eksyksissä olevaa kandia. Kaikista eniten klinikasta saa irti kun rohkeasti kysyy, vaikka toisinaan se voi tuntua henkisesti raskaaltakin. Välttämättä aina saatu vastaus ei ole yhtä toivottu, mutta niistä ei kandin pidä ottaa itseensä.<br />
<br />
Viimeiset viikot ennen intregroitua tenttiä olivat varsin hektisiä. Vaikka koronan takia potilaita näki vähemmän, tämän menetetyn ajan koki tärkeäksi korvata itseopiskelulla. Tammikuussa klinikan alettua sitä kunnianhimoisena ajatteli, että toukokuuhun mennessä ehtii saamaan todella hyvän kuvan kaikista sisätautien ja kirurgian alaan kuuluvista vaivoista. On kuitenkin aika pitkälle tuurista kiinni, millaisia potilaita osastoilla ja poliklinikoilla tapaa. Aika, jonka ehti viettää eri erikoisalojen sijoituksissa oli lyhyt, jolloin väkisin jäi näkemättä joitakin sairauksia. Tämä vaatiikin itseltä paljon itsenäistä tiedonhakua ja aktiivista paneutumista aiheeseen. Tarkoituksena kuitenkin on omata riittävät valmiudet hoitaa sellaisiakin vaivoja tai sairauksia, joista ei koulussa ole puhuttu.<br />
<br />
Klinikka-aika on opettanut luottamaan omaan osaamiseen, mutta myös hyväksymään sen, että kaikkea ei voi sisätaudeista tai kirurgiasta osata/hallita. Pitääkin tiedostaa, milloin omat neuvot eivät enää riitä vaan on tarpeellista konsultoida kokeneempia. Jakson aikana oli priorisoitava lukeminen oman työn kannalta keskeisimpien sairauksiin. Osa erikoislääkäreistä saattaa esittää omasta erikoisalastaan todella pikkutarkkojakin kysymyksiä, joista kandilla ei välttämättä ole mitään hajua. Näistä joskus nöyryyttäviltäkin tuntuvista tilanteista on kuitenkin mahdollisuus oppia ja kehittää osaamistaan. Onhan lääkärin työ joka tapauksessa elinikäistä oppimista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjI2esFUPLwArGNCtIhuMxlo7aHcE39bzKYGdATmH8gtPTMlzf3wBZ22TwOIYyTWzf0dUMmxbDpx1D5aZJCJPaFwh39hX9I6nZc8pLI5p8uVgVZxFA6uZfnvJWV-WU93wOt3QleRAF1PE/s1600/WhatsApp+Image+2020-01-15+at+15.23.02.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjI2esFUPLwArGNCtIhuMxlo7aHcE39bzKYGdATmH8gtPTMlzf3wBZ22TwOIYyTWzf0dUMmxbDpx1D5aZJCJPaFwh39hX9I6nZc8pLI5p8uVgVZxFA6uZfnvJWV-WU93wOt3QleRAF1PE/s320/WhatsApp+Image+2020-01-15+at+15.23.02.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Integroitu tentti tietyllä tavalla tiivisti kaiken sen työmäärän, jonka oli tehnyt oppimisen eteen tammikuusta toukokuuhun. Klinikassa (tai lääkiksessä yleensäkään) ei toki lueta itse tenttiä, vaan tulevaa ammattia varten, mutta paineet erityisesti tämän tentin läpipääsyyn ovat kaikesta huolimatta aika isot. Panoksena on 4. vuoden kandin oikeuksien saaminen Valviralta eli toisin sanoen se tulee läpäistä kesätöihin päästäkseen. Tällä kertaa tentti toteutettiin poikkeustilanteesta johtuen etänä Formsissa. Suoritus oli jaettu kahdelle eri päivälle ja kumpanakin tenttikerralla eteen annettiin neljä potilastapausta. Tiukka aikaraja kussakin kysymyksessä toi mieleen lääkiksen pääsykokeen, joka vaatii stressinsietokykyä ja oikeata vastaustekniikkaa. Sitä tehdessä ei myöskään ehtinyt jäädä arpomaan vastauksia pitkäksi aikaa eikä varsinkaan saanut alkaa panikoimaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdzfg5MInLrcQxDeLgX9SDCtiA-uhvwv9cPWR9QnGfBYI0ONEOre-TyYew_8B-qxhTZN2dXxtYl_HtRbNNz4JL0a5tVNpvY7OkllV9XQPOuEj0TNKmfs8Gqq12EOro5QjPFKA0CJmfDKM/s1600/WhatsApp+Image+2020-04-14+at+20.44.47.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdzfg5MInLrcQxDeLgX9SDCtiA-uhvwv9cPWR9QnGfBYI0ONEOre-TyYew_8B-qxhTZN2dXxtYl_HtRbNNz4JL0a5tVNpvY7OkllV9XQPOuEj0TNKmfs8Gqq12EOro5QjPFKA0CJmfDKM/s320/WhatsApp+Image+2020-04-14+at+20.44.47.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
Neljännen vuoden opinnot alkavat olemaan voiton puolella. Nyt viimeisellä kouluviikolla ohjelmassa on ollut kesätöihin valmistava seminaari, integroidun tentin toinen osa sekä oma vuoroni osallistua TULES-kirurgian leikkaussalipäivystykseen. Ihan vielä ei ole saanut opintosuoritusten puolesta huokaista helpotuksesta, sillä tenttituloksesta ei vielä ole tietoa. Jos kaikki menee hyvin, aloitan kesätyöt vuodeosastolla toiveikkain mielin, mutta on kieltämättä aika jännittävää ottaa ensimmäiset oikeat askeleet lääkärinä.Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-31184666509304976042020-04-12T17:41:00.002+03:002020-04-12T17:41:31.538+03:00Pohdiskelua Poikkeusoloissa<div>
Nyt pääsiäislomalla halusin taas aktivoitua täällä blogissa ja jakaa lääketieteen opiskelijan näkemyksiä korona-arjen keskellä. Opiskelukuvioihini epidemia vaikuttaa hyvin monella tapaa, vaikka meidän 4. kurssin kandien onkin lupa osallistua harjoitteluun sairaalalla. Menossa oleva kirurgian jakso on vallitsevasta tilanteesta johtuen hyvin supistettu. Elektiivinen leikkaustoiminta on pitkälti tältä keväältä ajettu alas. Vain välttämätön kiireellinen toiminta, kuten syöpäkirurgia jatkuu ennallaan. Monet poliklinikka-ajat on myös muutettu soittoajoiksi, joten potilaita kaiken kaikkiaan tapaa enää kovin vähän.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLRchDWyURgkOeN28A1Y6QfKsj6tLwyb_9gOXhanCroGtkhKzzr-D2ev1KscdNDTDxibe4JwBvRXrP3mSJRwbP5Cl-KyqCDA4GsTaFnve-zX341TSKscRmMCTyXgYK5icdR3pxu_BfwAA/s1600/WhatsApp+Image+2020-04-12+at+17.30.17.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLRchDWyURgkOeN28A1Y6QfKsj6tLwyb_9gOXhanCroGtkhKzzr-D2ev1KscdNDTDxibe4JwBvRXrP3mSJRwbP5Cl-KyqCDA4GsTaFnve-zX341TSKscRmMCTyXgYK5icdR3pxu_BfwAA/s320/WhatsApp+Image+2020-04-12+at+17.30.17.jpeg" width="155" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Huoli tarvittavien tietojen ja taitojen riittävästä omaksumisesta ennen kesätöitä on lähes päivittäistä. Sisätautijakson ehdin käydä lähes kokonaan ilman koronan aiheuttamia rajoituksia, mutta kirurgian osuus onkin oma lukunsa. Kymmenen hengen kokoontumiskielto tulee usein sairaalan tiloissa vastaan, ja esimerkiksi meeting-toiminta on kandeilta peruttu loppukevään ajan. Leikkaussaleihin ei ole aina päästetty sisään, ja tämä hankaloittaakin vaadittavien assisteerausmerkintöjen hankinnassa. Temppukortti suoritusmerkintöjen osalta uhkaa jäädä vajaaksi, enkä tiedä miten tulisi toimia jos näin lopulta käy.</div>
<div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC396LzMY6df4_v4nQr8y9nsdRv3KUwH-XtGN8Kp05gJLHpTzZCufasj5y3f9DtQ_WHGAVsAZ1mBNg8QPS8jej9mel_bYYFyj-mv15VPMaNJjBVCnjRQvdiVtuIws2Fz_Ve2gkGKoMDJU/s1600/WhatsApp+Image+2020-03-25+at+19.29.49.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC396LzMY6df4_v4nQr8y9nsdRv3KUwH-XtGN8Kp05gJLHpTzZCufasj5y3f9DtQ_WHGAVsAZ1mBNg8QPS8jej9mel_bYYFyj-mv15VPMaNJjBVCnjRQvdiVtuIws2Fz_Ve2gkGKoMDJU/s320/WhatsApp+Image+2020-03-25+at+19.29.49.jpeg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pehmytkirurgian leikkaussalipäivystys</td></tr>
</tbody></table>
Olen silti kiitollinen, että saamme olla läsnä kierroilla ja muussa sairaalan toiminnassa tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. On melkein erityisasemassa, kun aamuisin saa poistua kotoaan muuallekin kuin ulkoilemaan tai kauppaan. Siitä huolimatta jännitän usein sairaalalle menoa, koska ei voi olla varma, tapaako sinä päivänä edes potilaita. Kaikissa sijoituksissa ei aina ole toimintaa, ja toisinaan on täytynyt erityisen aktiivisesti etsiä muualta paikkaa, jossa voi seurata lääkärien työtä. Tähän mennessä olen ollut gastrokirurgian, urologian ja verisuonikirurgian sijoituksissa. Olen tykännyt näistä aloista, mutta koronan takia on ollut vaikeaa saada hyvää kokonaiskuvaa. Joitakin toimenpiteitä onkin joutunut etsimään YouTubesta, kun niitä ei ole kirurgian viikkojen aikana harmillisesti päässyt näkemään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijcRHBqzmOBXZFuQ9GvkSLkAixRHG6pidFpaMGQKVsD-P5HW2U2_QYJHs_sBHxrLrSNbn0WHWvi3p2Ze8O-4Angdl5FNiFKe-7Av8TGMl4agLVCvTs-m4FkTLHhzNw3SKUR_ADGKektck/s1600/WhatsApp+Image+2020-04-09+at+09.00.13.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijcRHBqzmOBXZFuQ9GvkSLkAixRHG6pidFpaMGQKVsD-P5HW2U2_QYJHs_sBHxrLrSNbn0WHWvi3p2Ze8O-4Angdl5FNiFKe-7Av8TGMl4agLVCvTs-m4FkTLHhzNw3SKUR_ADGKektck/s320/WhatsApp+Image+2020-04-09+at+09.00.13.jpeg" width="240" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Meille on onneksi järjestetty jonkin verran korvaavaa opetusta. Esimerkiksi Seinäjoen kevään toinen hajautus (eli omalla kohdallani kirurgian osuus) peruttiin kokonaan. Tämä alkuun harmitti, koska ainakin sisätautiviikoilla siellä tuntui oppivan enemmän kuin Taysissa. Seinäjoen tilalle saatiin kuitenkin järjestettyä viikko verisuonikirurgialla. Toinen viikko pääsiäisen jälkeen tulee olemaan yleiskirurgiaa Hatanpään sairaalassa. Moodleen on lisätty myös joitakin oppimista tukevia virtuaalipotilaita, joiden avulla on voinut harjoitella. Ryhmätyöt ja seminaarit toteutetaan etänä Teamsin tai Zoomin kautta. En itse opi näiden digitaalisten apuvälineiden kautta yhtä hyvin kuin paikan päällä luentosalissa tai ryhmätyöhuoneessa, mutta paljon tärkeitä pointteja olisi ilman näitä etätoteutuksia jäänyt väliin. Meidän kandien eteen nähdään joka tapauksessa paljon vaivaa, että saamme oikeudet kesätöitä varten. Sille ei tietysti opetushenkilöstö voi oikein mitään, että osa potilaista kieltäytyy kandin läsnäolosta. </div>
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjUJLfmDBM-4fevOBY9Z6NBxK8jDeG9p7MOQMG1yqKvj7PWsUiQvj5rwf0HV5I2EAOeXtdPyWkYfLkwjLvit5CSVP5DVncKuB5kS8gwbPYRqlnhggyl1tP3skjsYQ1q56WvIe9A9lNn5Y/s1600/WhatsApp+Image+2020-04-07+at+16.23.51.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjUJLfmDBM-4fevOBY9Z6NBxK8jDeG9p7MOQMG1yqKvj7PWsUiQvj5rwf0HV5I2EAOeXtdPyWkYfLkwjLvit5CSVP5DVncKuB5kS8gwbPYRqlnhggyl1tP3skjsYQ1q56WvIe9A9lNn5Y/s320/WhatsApp+Image+2020-04-07+at+16.23.51.jpeg" width="155" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Kauan odottamani pääsiäislomamatka Amsterdamiin luonnollisesti myös peruuntui koronan tieltä. Tulppaanipellot, Anne Frankin talo ja kanavaristeily jäivätkin tällä erää haaveiksi. Pääsiäisloman olenkin käyttänyt lähinnä metsässä kävellen, pyöräillen ja leipoen. Päätin pitää muutaman päivän täystaukoa opiskeluista, koska nyt kevään mittaan en ole oikein malttanut antaa aivojen kunnolla levätä. Kotona on toisinaan vaikea keksiä jatkuvasti tekemistä, mutta lautapelien pelailu perheen kanssa on minusta mukavaa ajanvietettä. Tätä on paljon mediassakin toisteltu, mutta yhdessä tästä poikkeustilanteesta kyllä selvitään. Fyysinen etäisyys ja henkinen yhteys, siinä taikasanat keväälle 2020. </div>
Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1872870177566467326.post-52119134320177692112020-03-14T15:52:00.000+02:002020-03-14T15:52:01.500+02:00Kevättä ja korunaliaaSisätautien ja kirurgian kliininen jakso on kaiken koronahässäkän keskellä saavuttanut puolivälin rajapyykin. Ensimmäiset 9 viikkoa klinikkakeväästä on tullut opiskeltua ahkerasti sisätautien eri aloja: endokrinologiaa, nefrologiaa, infektiotauteja, hematologiaa, kardiologiaa ja reumatologiaa. Seuraavaksi on siirtyminen konservatiiviselta linjalta operatiiviseen, kun kirurgian osuus alkaa ensi viikolla gastroviikoilla. Näiden kahden viikon yhteyteen on integroitu sisätautinen gastroenterologian opetus. Kirurgian jaksoon kuuluu luonnollisesti leikkaussalityöskentely, joka on minulle ihan uusi maailma. Saliin olen päässyt aiemmin pari kertaa seurailemaan, mutta koskaan en ole itse avustanut leikkauksissa. Sydänviikoilla näin etäältä yhden vaativan sydänoperaation, joka oli kokemuksena varsin ainutkertainen. Kirurgian jakson alkaminen onkin mielenkiintoista, kun sisätautien harkitsevasta lähestymistavasta siirrytään enemmän toiminnan pariin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilDJIPNArBd8Xb7TFdfid0bkdhhpgGj58tWxkaBvvKKJmqK_4m8wcUb3M1bn1gYfgAKhuhEd5Y8tyrlSOiabWcursFoIcCa72vpSRdPtA3pyw3E7_f6y6bbnvbOcBp_os7fgeE_WAZCP4/s1600/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+15.18.37.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilDJIPNArBd8Xb7TFdfid0bkdhhpgGj58tWxkaBvvKKJmqK_4m8wcUb3M1bn1gYfgAKhuhEd5Y8tyrlSOiabWcursFoIcCa72vpSRdPtA3pyw3E7_f6y6bbnvbOcBp_os7fgeE_WAZCP4/s320/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+15.18.37.jpeg" width="240" /></a></div>
<br />
SIS-KIR -jakson taitteessa ei ole välitenttiä, vaan kevään lopussa on yhteinen integroitu lopputentti. Sisätautien päätösviikolla pidettiin kuitenkin potilaan tutkimisen evaluaatio. Se toteutettiin opetuspoliklinikkana, jossa ideana on, että kandi haastattelee ja tutkii potilaan ensin itsenäisesti miettien samalla diagnoosia/jatkohoitoa. Vastaanotolle onkin varattu aikaa enemmän kuin tavalliselle polikäynnille. Tämän jälkeen tapaus käydään läpi erikoislääkärin ja muun kandiryhmän kesken. Lopuksi potilas kutsutaan uudelleen vastaanottohuoneeseen, jossa määrätään soveltuva hoito ja seuranta. Kandille opetuspolit ovat todella opettavaisia tilanteita, koska tapaukset ovat usein aika haastavia ja itsellä on siinä niin aktiivinen rooli. Ne edellyttävät myös huolellista valmistautumista aiheeseen, jotta kykenee suuntaamaan kysymykset ja statuksen teon oikein. Päivän päätteeksi pääsee vielä sanelemaan käyntitekstin. Potilaan kannalta opetuspolien etuna on se, että hoitoon voidaan paneutua kokonaisvaltaisemmin kuin normaaleilla vastaanottokäynneillä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJ3yZFbdZES3KxtoFqPH0RBero7GfQtJb0F9Hx0xzBJB_RYX55uMBzrX8x_cK1XYMflqw_LG8QR5ewp_gm756Qa5yEZJtJlwlTx5zRRGpzYHdxraaxl4prCgy7Hv5pBmQyODBAnznnRoo/s1600/WhatsApp+Image+2020-02-28+at+13.01.27.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJ3yZFbdZES3KxtoFqPH0RBero7GfQtJb0F9Hx0xzBJB_RYX55uMBzrX8x_cK1XYMflqw_LG8QR5ewp_gm756Qa5yEZJtJlwlTx5zRRGpzYHdxraaxl4prCgy7Hv5pBmQyODBAnznnRoo/s320/WhatsApp+Image+2020-02-28+at+13.01.27.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
Evaluaatiossa pääsin pitämään vastaanoton nefrologiselle potilaalle, joka saapui lähetteellä erikoislääkärin arvioon. Kandilla ei tietenkään ole lähellekään sitä osaamistasoa kuin erikoislääkärillä, vaikka olisi kuinka valmistautunut vastaanoton pitämiseen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta lukien. Onneksi voi lohduttautua sillä, että meiltä ei vaadita täydellisiä hoitoratkaisuja erikoissairaanhoidon potilaille. Lääkis lähtökohtaisesti valmentaa toimimaan perusterveydenhuollon lääkärinä ja tunnistamaan isosta potilasjoukosta ne, jotka tulee lähettää erikoislääkärin arvioon.<br />
<br />
Sisätautiviikkojen päätyttyä tulisi nyt osata kaikki tarvittava tästä laajasta alasta kinkkisiäkin potilaskeissejä. Tammikuun puolesta välistä alkanut päivittäinen opiskelu on kuitenkin vaatinut veronsa. Opiskelu on ollut aika rankkaa ja tahti hyvin kovaa. Vaikka klinikka-aika kivaa, on toisinaan päiviä, kun ei vain jaksaisi roikkua ylimääräisenä riesana lääkärien kintereillä. Lääkäreilläkin on joskus huonoja päiviä, mikä täytyy klinikassa vain hyväksyä. Joka päivä klinikasta ei jää käteen valtavaa määrää oppia, koska vaatimustaso usein huomattavasti ylittää yleislääkäritason. Esimerkiksi meetingtoiminnassa on esillä paljon sellaista tietoa, joka on kandille pitkälti yleissivistävää. Ohjaavaksi lääkäriksi ei valitettavasti aina osu niin opetusmyönteistä persoonaa, jolla olisi kaiken kiireen keskellä aikaa opettaa päivästä toiseen tiedonjanoisia kandeja. Onneksi päiviä rytmittää usein iltapäivisin erilaiset ryhmätyöt, jotka ovat olleet hyvin laadukkaita.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjy3neJm3tkuLBpHIzqHZdoQnFmTmK_VpPP9XYzvZ7LVrDhHbqn480VAHHPPrrbwwrqq6Yu2-_hV8Ter1tQ-ytdWEzpLkApdfCiiCNnDfUgqFMoE0oOS5hM-1UBXNuOqT4vxwGnz_W2LEg/s1600/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+15.18.28.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="768" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjy3neJm3tkuLBpHIzqHZdoQnFmTmK_VpPP9XYzvZ7LVrDhHbqn480VAHHPPrrbwwrqq6Yu2-_hV8Ter1tQ-ytdWEzpLkApdfCiiCNnDfUgqFMoE0oOS5hM-1UBXNuOqT4vxwGnz_W2LEg/s320/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+15.18.28.jpeg" width="240" /></a></div>
<br />
Ryhmätöiden lisäksi olen tykännyt kovasti maanantaiseminaareista, joissa on aina viikottain vaihtuva aihe. Klinikkaopiskeluna nämä seminaaripäivät ovat helppoa ja rentoa aikaa. Niissä ei tarvitse huolehtia siitä, onko varmasti löytänyt aamun tiimellyksessä sairaalan mutkaisilla käytävillä oikeaan paikkaan. Viikot ovat lähteneet aina mukavasti liikkeelle maanantaiseminaareissa kavereiden kanssa. Ikävä kyllä tähän tulee ensi maanantaista alkaen muutos. Koronan aiheuttamien uusien toimintatapojen myötä seminaareja toteutetaan jatkossa etäyhteydellä. Muita muutoksia klinikkaopiskelussa ei ainakaan toistaiseksi ole tehty, mutta tilanteet etenevät nopeasti eikä tulevia viikkoja pysty ennustamaan. Harmillisesti, mutta ymmärrettävästi Tampereen Lääkäripäivät ja monet muutkin mukavat kevätajan tapahtumat kuitenkin peruuntuvat koronan tieltä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMF0blyUvDy6YmVcdjfBLDY9vRHR5TVLVexwOIXDRVATSn_lVDUYdI4x_2_bYdwNoWEd8cGm50jKiGXfYHULvtrWeHU353TULD-K-ZHdHlIf8llhIyvs7zLQuh4b_zG3kLu_RzRFtsVlY/s1600/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+12.02.09.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMF0blyUvDy6YmVcdjfBLDY9vRHR5TVLVexwOIXDRVATSn_lVDUYdI4x_2_bYdwNoWEd8cGm50jKiGXfYHULvtrWeHU353TULD-K-ZHdHlIf8llhIyvs7zLQuh4b_zG3kLu_RzRFtsVlY/s320/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+12.02.09.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />
En itse ole koronasta juurikaan huolissani. Yhtenä koulupäivänä infektiolääkäri tuli kertomaan mielipiteensä koronaepidemiasta (tai nykyään pandemiasta). Hän korosti sitä, että Covid-19 on lähes verrattavissa influenssavirukseen ja suurella osalla taudinkuva jää lieväksi. Tämän kuultuani ei mielestäni ole syytä paniikkiin. Tärkeää on osata tunnistaa, jos omassa terveydentilassa tapahtuu muutoksia ja pyrkiä ehkäisemään infektioiden leviämistä välttämällä tarpeettomia kontakteja. Hyvä käsihygienia ja oikeaoppinen yskiminen ovat jo iso askel. Liikkeellä on koronan lisäksi myös tavallisia ylempien hengitysteiden infektioita sekä influenssaa, joten erityistä varovaisuutta on tarpeen pitää mm. vanhusten ja pitkäaikaissairaiden lähettyvillä. Jäädään seuraamaan tilannetta.<br />
<br />
Tänään aurinkoisen päivän kunniaksi vaelsin vuoden retkikohteessa 2020 Kintulammella Tampereen Teiskossa. Siellä oli tosin muutama muukin ja parkkipaikat ruuhkautuivatkin tosi pahasti. Koronasta taitaa kuitenkin koitua jotain hyvääkin. Ainakin useat perheet lapsineen viettivät yhdessä retkipäivää liikkuen, auringosta nauttien ja makkaraa paistaen. Ajatellaan siis postiivisesti, 2020 kevättä ja sen korunaliaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRMxua5jCHeohQGC_VIz0_Bh0ZjLPG5YZonzHIZ9Me2Z_5sZombeAMfe5fH9YvyXAcTui5YAE7Fz4NDQrUa9expWtEjDdkNTSV8K80beG64CWN9UQHllVtixBfodMsH1scRIbeh7sjfz4/s1600/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+11.45.45.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1416" data-original-width="688" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRMxua5jCHeohQGC_VIz0_Bh0ZjLPG5YZonzHIZ9Me2Z_5sZombeAMfe5fH9YvyXAcTui5YAE7Fz4NDQrUa9expWtEjDdkNTSV8K80beG64CWN9UQHllVtixBfodMsH1scRIbeh7sjfz4/s320/WhatsApp+Image+2020-03-14+at+11.45.45.jpeg" width="155" /></a></div>
<br />Merikahttp://www.blogger.com/profile/16968693955935679298noreply@blogger.com0