Temppuillen taitavaksi

Taas ollaan sunnuntaissa ja täytyy jälleen todeta, että tämä viikko sujui aivan supernopeasti! Erityisen paljon aikaa kului kliinisiä taitoja harjoitellessa. Saman päivän aikana meillä on saattanut olla useampikin käytännön tekemiseen tähtäävä ryhmätyö. Näitä taitoja on opeteltu lähinnä fantomeilla, mutta myös "valepotilailla" eli potilaita näyttelevillä ihmisillä, tutussa ja turvallisessa Taitokeskuksessamme. Temppukorttiin saakin tämän jakson aikana paljon ryhmätyömerkintöjä, joita on aina hauska kerätä uusien taitojen opettelun tuloksena.

Ensimmäisenä uutena harjoitteena meillä tuli perifeerisen laskimokanyylin laittaminen ja nestehoidon aloitus. Tämä kuuluu olennaisena osana sairaanhoitajien työhön, mutta on myös tärkeä taito lääkärille. Jos nimittäin käy niin, ettei hoitaja onnistu saamaan kanyylia paikoilleen suoneen, tulee se viime kädessä lääkärin tehtäväksi. Aluksi kuitenkin harjoittelimme kanylointitekniikkaa tekokädellä ja vasta seuraavassa harjoituksessa lyhyen briiffauksen jälkeen laitoimme toisillemme kanyylin kämmenselkään. Ensimmäinen oikea kanylointi sujui ihan hyvin, mutta kokemattomuudesta johtuvaa pientä varovaisuutta ilmeni ainakin omalla kohdallani. Kanylointi vaatii harjoittelua, mutta näin se on kaiken uuden oppimisen kanssa: toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. 

Virtsateiden katetrointi ja suprapubisen kystofixin asetus fantomille osoittautuivat innostavaksi pieneksi näpertelyksi. Katetrointi ei tuntunut vaativan juuri erityisosaamista, mutta kystofixin asettamisen kanssa tuli olla huolellisempi. Oikeanlainen puudutustekniikka, aspirointi ja katetrin asettaminen yhdessä troakaarin kanssa vaatii tarkkaa keskittymistä ja rauhallista itsevarmuutta. Näiden taitojen avulla on potilaan mahdollista saada merkittävää helpotusta, minkä vuoksi niiden opettelu tuntui harjoitustyössä hyvin mielekkäältä.

Verenpaineen mittausta diureettityössä

Lääkärintaitoja on harjoiteltu anamneesin muodossa kokemuskouluttajien avustamana vuorovaikutusharjoituksessa. Esitietojen kysymisessä on huomannut kehittyneensä siinä mielessä, että osaa kysyä potilaan oireista/vaivasta luontevammin ja kokonaisvaltaisemmin. Vuorovaikutustaidot-työ oli etukäteen aika jännittävä tilanne, koska harjoituksessa videoitiin oma vastaanotto, jota sen jälkeen käytiin porukalla yhdessä läpi. Pääpainona oli potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen kehittäminen, eikä niinkään itse lääketiede ja täsmälleen oikea diagnosointi. Vastaanoton aloitus, kulku ja lopetus tuli toteuttaa niin kuin sen omaan tyyliin sopivasti ja asiallisesti tekisi, mutta potilaan tutkimisen sai tässä työssä jättää väliin. Videokameran unohti tilanteessa hyvin nopeasti ja minuutit kuluivat lopulta hyvin nopeasti oman lääkäriminän tutkiskellessa tunnelmaa tässä simuloidussa tilanteessa. Kun katsoo itseään videolta, oma kriittinen silmä löytää aina todella paljon huonoa ja kehitettävää, mutta tästä videosta löytyi onneksi runsaasti hyviäkin puolia. Huolellinen esitietojen kysyminen, selkeä kysymyksenasettelu ja ymmärrettävät jatko-ohjeet saivat osaltani kiitosta. Parannettavaa löysimme luonnollisesti jokaisen opiskelijan kohdalla.

Mitä teoriaan tulee, niin tällä jaksolla sitä on ollut käytännönläheisyydestä huolimatta paljon. Jakso on haastava ja luettavaa riittäisi enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja. Yhtenäkin päivänä opiskelin 9 h verran, kun en tahtonut millään jättää lukuja kesken. Pääsykoekokemusten perusteella näin pitkään lukeminen ei tietenkään ollut kovin hyvä idea, mutta itsepäisesti halusin päästä opiskeltavien aihepiirien kanssa ajan tasalle. Lääketieteessä vaan ei koskaan voi sanoa olevansa valmis, vaan aina voi lukea enemmän ja enemmän ja oppia lisää. Minun itseni on toisinaan hyvin vaikea lopettaa ja laittaa kirjat pois. Tämän takia joudunkin lähes päivittäin pakottamaan itseni tekemään treenin tai edes pienen juoksulenkin/kuntopiirin. Viikko sitten aloitin peruskuntokauden ja haluan kuitenkin noudattaa parhaani mukaan valmentajani minulle laatimaa ohjelmaa. Koska jatkan edelleen myös viikonlopputöissä vastaanottovirkailijana, ei vapaa-ajan ongelmia ole liiaksi ollut. On silti mukava kerätä vähän sukanvarteen ja syksyn pimeydessä haaveilla tulevista reissuista! Hyvää alkavaa viikkoa!