sunnuntai 22. elokuuta 2021

Kuutosella

Uskomatonta, mutta totta. Matka kohti unelmaani on jo varsin pitkällä. Kaksi viikkoa sitten käynnistyi lääkiksen kuudes vuosi. Alkuun oli vaikea uskoa, että vuosikurssimme on nyt kaikista ylin, koska lääkisvuodet ovat kuluneet niin valtavan nopeasti. Aloittaessani lääkiksen pidin kuudennen kurssin setiä ja tätejä lähestulkoon valmiina lääkäreinä, joilla on paljon kokemusta ja taitoa potilaiden hoidosta. Nyt mielikuva on hieman erilainen, koska on kulkenut tämän saman polun fuksista kuutoskurssin tädiksi. Tähän asti kertyneen työkokemuksen perusteella on selvää, että vielä on paljon opittavaa ja kliinisiä jaksoja (onneksi) yhä useita käymättä. 

Klinikkaopiskeluun paluu tuntui opettavan kandikesän jälkeen helpolta, kun nyt koulussa on päässyt taas seurailemaan vierestä erikoislääkärien toimintaa ilman hoitovastuuta ja kiirettä. Syksyn ensimmäisenä jaksona alkoi neurologia, josta olen ollut kiinnostunut jo lääkiksen ensimmäisiltä vuosilta asti. Tätä erikoisalaa opiskellaan kolme viikkoa, jonka jälkeen on viikon mittainen neurokirurgian opetus. Aiempaan tapaan lukujärjestyksessä on osastokiertoja, kandien pitämää opetuspoliklinikkaa, ryhmäopetuksia ja seminaareja. Lähiopetuksia on pitkästä aikaa päästy ryhmissä pitämään Arvo-rakennuksessa, mikä on todella mukavaa vaihtelua puuduttaville Teams-luennoille. Etäopetusta on lähinnä enää koko kurssin kattavat maanantaiseminaarit, joissa juuri viime kerralla pääsin itsekin esittämään tapauksen kesätöissä kohtaamastani potilaasta. 

Jaksoon kuuluu lisäksi yhtenä iltana neurologian päivystys Acutassa, johon pääsin osallistumaan jo heti ensimmäisellä kouluviikolla. Kuudennen vuoden kandina ei ole enää tarkoituksenmukaista pelkästään seurata ja roikkua koko iltaa päivystäjän perässä, vaan kävin myös itsenäisesti tutkimassa potilaita sekä sanelin käyntitekstejä. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä akuuttien aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopolkua ensihoidosta pikaisen kuvantamisen kautta jatkohoitoon/osastolle. Päivystäjän puhelin soi illan aikana jatkuvasti, mistä voikin päätellä, että akuuttineurologille työtä kovasti riittää ja heiltä herkästi konsultaatioapua pyydetään. 

Vaikka koronatilanne ei merkittävästi vaikuta klinikkaopiskeluumme sairaalalla, on se varjostanut viimeistä vuotta opiskelijaelämää harmillisella tavalla tapahtumien peruuntumisella. Ensin peruttiin niin kovasti odottamani Toogat, ja myöhemmin paljon muitakin iloa tuottavia syksyn opiskelijatapahtumia. Toivo toogabileiden suhteen vielä elää syyskuun varapäivällä, mutta pahoin pelkään, että senkin suhteen joutuu jälleen pettymään. Kuutoskurssi on toogilla perinteisesti saanut valita kurssilleen oman tunnusvärin, joka erottuu muiden kurssien valkoisista lakanoista. On ikävää, jos nelosvuoden lakanabileet jäävät viimeisiksi laatuaan. Opiskelijatapahtumat ovat mielestäni kuitenkin tärkeä yhteenkuuluvuutta lisäävä tekijä ja ne auttavat jaksamaan sekä luomaan sosiaalisia kontakteja opiskeluarjen vastapainoksi. Kovasti toivoisin, että korona-aika antaisi vielä mahdollisuuden päästä erinäisistä tapahtumista nauttimaan, nyt kun on viimeistä vuotta enää opiskelijan roolissa. 

Opiskelun ohella syksy on tuonut mukanaan ns. kandiringin, jossa vuosikurssin kesken on jaettu erilaisia päivystyskohteita. Itse olen Finlan työterveysringissä, johon kuuluu erityisesti arki-iltojen lyhyitä päivystyksiä. Ensimmäisen päivystysvuoroni suoritin tällä viikolla ja vuorosta jäi hyvin positiivinen kokemus. Uuden potilastietojärjestelmän ja käytäntöjen oppiminen vievät toki aikaa, mutta olen tyytyväinen uuteen osa-aikaiseen työpaikkaani. Tarkoituksena kandiringeillä on kerätä hieman säästöjä kurssin valmistujaisjuhlia varten ja samalla tietystä saada kokemusta päivystystyöstä. Tämä järjestely sopii hyvin opintojen oheen ja vapaa-aikaa jää silti kivasti muihin harrasteisiin. 

Olen kuitenkin (koronasta huolimatta) onnellisen toiveikas. Opiskelut sujuvat ja yksityiselämässäkin tällä hetkellä kaikki hyvin. Toivon, että varsin pian koronatilanne hellittäisi ja saisimme jälleen viettää iloista opiskelijaelämää, nauttia loma-aikojen reissuista ja suunnitella tulevaa. Toivotan kaikille lukijoilleni aurinkoisia syyspäiviä ja tsemppiä opiskeluun!