sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pohdiskelua Poikkeusoloissa

Nyt pääsiäislomalla halusin taas aktivoitua täällä blogissa ja jakaa lääketieteen opiskelijan näkemyksiä korona-arjen keskellä. Opiskelukuvioihini epidemia vaikuttaa hyvin monella tapaa, vaikka meidän 4. kurssin kandien onkin lupa osallistua harjoitteluun sairaalalla. Menossa oleva kirurgian jakso on vallitsevasta tilanteesta johtuen hyvin supistettu. Elektiivinen leikkaustoiminta on pitkälti tältä keväältä ajettu alas. Vain välttämätön kiireellinen toiminta, kuten syöpäkirurgia jatkuu ennallaan. Monet poliklinikka-ajat on myös muutettu soittoajoiksi, joten potilaita kaiken kaikkiaan tapaa enää kovin vähän.


Huoli tarvittavien tietojen ja taitojen riittävästä omaksumisesta ennen kesätöitä on lähes päivittäistä. Sisätautijakson ehdin käydä lähes kokonaan ilman koronan aiheuttamia rajoituksia, mutta kirurgian osuus onkin oma lukunsa. Kymmenen hengen kokoontumiskielto tulee usein sairaalan tiloissa vastaan, ja esimerkiksi meeting-toiminta on kandeilta peruttu loppukevään ajan. Leikkaussaleihin ei ole aina päästetty sisään, ja tämä hankaloittaakin vaadittavien assisteerausmerkintöjen hankinnassa. Temppukortti suoritusmerkintöjen osalta uhkaa jäädä vajaaksi, enkä tiedä miten tulisi toimia jos näin lopulta käy.

Pehmytkirurgian leikkaussalipäivystys
Olen silti kiitollinen, että saamme olla läsnä kierroilla ja muussa sairaalan toiminnassa tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. On melkein erityisasemassa, kun aamuisin saa poistua kotoaan muuallekin kuin ulkoilemaan tai kauppaan. Siitä huolimatta jännitän usein sairaalalle menoa, koska ei voi olla varma, tapaako sinä päivänä edes potilaita. Kaikissa sijoituksissa ei aina ole toimintaa, ja toisinaan on täytynyt erityisen aktiivisesti etsiä muualta paikkaa, jossa voi seurata lääkärien työtä. Tähän mennessä olen ollut gastrokirurgian, urologian ja verisuonikirurgian sijoituksissa. Olen tykännyt näistä aloista, mutta koronan takia on ollut vaikeaa saada hyvää kokonaiskuvaa. Joitakin toimenpiteitä onkin joutunut etsimään YouTubesta, kun niitä ei ole kirurgian viikkojen aikana harmillisesti päässyt näkemään.


Meille on onneksi järjestetty jonkin verran korvaavaa opetusta. Esimerkiksi Seinäjoen kevään toinen hajautus (eli omalla kohdallani kirurgian osuus) peruttiin kokonaan. Tämä alkuun harmitti, koska ainakin sisätautiviikoilla siellä tuntui oppivan enemmän kuin Taysissa. Seinäjoen tilalle saatiin kuitenkin järjestettyä viikko verisuonikirurgialla. Toinen viikko pääsiäisen jälkeen tulee olemaan yleiskirurgiaa Hatanpään sairaalassa. Moodleen on lisätty myös joitakin oppimista tukevia virtuaalipotilaita, joiden avulla on voinut harjoitella. Ryhmätyöt ja seminaarit toteutetaan etänä Teamsin tai Zoomin kautta. En itse opi näiden digitaalisten apuvälineiden kautta yhtä hyvin kuin paikan päällä luentosalissa tai ryhmätyöhuoneessa, mutta paljon tärkeitä pointteja olisi ilman näitä etätoteutuksia jäänyt väliin. Meidän kandien eteen nähdään joka tapauksessa paljon vaivaa, että saamme oikeudet kesätöitä varten. Sille ei tietysti opetushenkilöstö voi oikein mitään, että osa potilaista kieltäytyy kandin läsnäolosta. 


Kauan odottamani pääsiäislomamatka Amsterdamiin luonnollisesti myös peruuntui koronan tieltä. Tulppaanipellot, Anne Frankin talo ja kanavaristeily jäivätkin tällä erää haaveiksi. Pääsiäisloman olenkin käyttänyt lähinnä metsässä kävellen, pyöräillen ja leipoen. Päätin pitää muutaman päivän täystaukoa opiskeluista, koska nyt kevään mittaan en ole oikein malttanut antaa aivojen kunnolla levätä. Kotona on toisinaan vaikea keksiä jatkuvasti tekemistä, mutta lautapelien pelailu perheen kanssa on minusta mukavaa ajanvietettä. Tätä on paljon mediassakin toisteltu, mutta yhdessä tästä poikkeustilanteesta kyllä selvitään. Fyysinen etäisyys ja henkinen yhteys, siinä taikasanat keväälle 2020.