sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Hei taas kevät!

Kolmiviikkoinen ihotautien jakso kului yhdessä hujauksessa ja hyvin sujuneen tentin jälkeen pääsikin pääsiäisloman viettoon. Lomalla oli tänä vuonna erityinen merkitys, koska se oli opiskeluaikani viimeinen pääsiäisloma. Viimeinen opiskeluvuosi lääkiksessä onkin jo meneillään, vaikka tuntuu kuin juuri äskenhän opiskelut vasta alkoivat. Valmistuminen häämöttää enää alle vuoden päässä, mikä tuntuu jopa uskomattomattomaltakin ajatukselta. 

Ihotautien jakso oli mielestäni yksi klinikan tähän mennessä onnistuneimpia toteutuksia. Päivät kuluivat monipuolisesti mm. ihotautien opetuspoliklinikalla, toimenpideyksikössä, vuodeosastolla, allergiakeskuksessa sekä sukupuolitautien vastaanotolla. Opetuspoliklinikalla otimme itsenäisesti vastaan potilaan, laadimme heille vastaanoton lopuksi tarvittavat reseptit erikoislääkärin valvonnassa ja sitten sanelimme käyntitekstin. Jaksoon kuului myös joitakin itseopiskelupäiviä, mutta lähes jokaiseen iltapäivään sisältyi etäopetuksia keskeisimmistä ihosairauksista ja niiden hoidosta. Ihotaudit ovat varsin pitkälle hahmontunnistusta, ja sen vuoksi potilaiden näkemisen ohella oli hyvin opettavaista nähdä erilaisista sairauksista runsaasti valokuvia etäopetuksen hengessä. Tentti oli, kuten aina kuuluisikin olla, ensisijaisesti opetustilanne, mutta tällä jaksolla se oli sitä vielä enemmän. Kliiniset opettajat kävivät ryhmämme kanssa vielä tentin jälkeen yhdessä keskustellen läpi oikeat vastaukset, mikä oli minusta erittäin kehittävä tapa oppia tehdyistä virheistään. 

Pääsiäispäivänä suuntasimme autonnokan kohti Lappia ja Levin hiihtokeskusta. Tämä oli toinen kertani Levillä, joten olin jo varsin hyvin perillä siitä, mitä tulevan pitää. Edellinen Levin reissu tapahtui neljä vuotta sitten fuksivuotenani juurikin pääsiäisloman aikaan (voit lukea sen tästä linkistä). Tällä kertaa majoituimme Hotel Panoramassa hienolla näköalapaikalla laskettelurinteiden tuntumassa. Hotellilta kulki nopeasti ja kätevästi Gondoli-hissillä alas alppikylään, josta koronarajoitusten vuoksi sai haettua ruokaa take awayna paperipusseihin käärittyinä. Valitettavasti juuri Kittilän kunnassa ei saanut ruokailla paikan päällä ravintolassa, jonka vuoksi myös hotelliaamiaiset tuli nauttia omassa seurassa hotellihuoneessa. Laskettelupäivinä ehdin kiertää lähes kaikki punaiset rinteet sekä laskea Joulutarina-elokuvasta tutulle Santa´s cabinille, jonne piti kulkea hieman rinteiden ulkopuolelle. Kuten edellisellä Levin matkalla, niin myös tälläkin kertaa ihastelimme poroja Sammuntuvalla, hiihdimme Pikkuporo-latua, kiertelimme Levin keskustan viehättäviä katuja sekä nautimme hohtavista keväthangista. Upeimmat näkymät koimme kuitenkin hulppeita mökkejä ja lasi-igluja pursuavassa Utsuvaarassa, joka erityisesti auringonlaskun aikaan oli hyvin kaunis vierailukohde. Onnistuneeseen lomaan kuului myös retkipäivä Kolarin kuntaan kuuluvalle Ylläkselle, jossa hiihdimme Äkäslompolossa ja söimme illallisen Ravintola Rouheessa. Paluumatkalla poikkesimme vielä napapiirillä Joulupukin pajakylässä sekä yövyimme Oulun Edenissä. 

Ensi viikolla alkaa uutena keuhkosairauksien jakso, jossa on luultavimmin aiemmin opitun pohjalta jo varsin tuttuakin asiaa. Hieman loman aikana jo johdattelin itseäni aiheeseen kertaamalla tärkeimmät asiat astmasta, keuhkoahtaumataudista, sarkoidoosista ja tuberkuloosista. Kevään integroituun tenttiin on jäljellä myös enää noin kuukausi, joten kerrattavaa vielä riittää. Klinikassa on silti kiva päästä harjaannuttamaan diagnostista silmää pian lähestyvää kandikesää varten. Rentouttavan pääsiäisloman jälkeen on nyt hyvä palata palata arkeen. Tervetuloa ihana kevät!