Syyslukukauden toisena opintojaksona käynnissä on ollut naistentaudit ja synnytykset, jonka suhteen on alkamassa jo viimeiset viikot ennen tenttiä. Gynen jakso on kuuden viikon mittainen ja ensimmäinen viikko toteutetaan ns. propeviikkona, jolloin ei vielä pyöritä sairaalan klinikassa. Propeviikolla opiskellaan sen sijaan luentotyyppisesti teoriaa sekä harjoitellaan mm. kierukan ja ehkäisykapselin laittoa fantomeille. Loput viisi viikkoa kiertelemme TAYS:n eri poliklinikoita ja osastoja sekä olemme kätilöiden mukana synnytyssalissa.
Naistentaudit ja synnytykset on hyvin käytännönläheinen ala, jota ei voi vain oppia kirjoja lukemalla. Jakso on onneksi järjestetty niin, että potilaita tutkittaessa ohjaavat lääkärit opastavat lähes kädestä pitäen kandia oikean tutkimustekniikan kanssa. On eri asia tehdä gynekologinen tutkimus oikeasti potilaalle kuin fantomille, jolta kohdunnapukka voi näkyä metrienkin päähän. Kandina onkin hyvin kiitollinen jokaiselle opetuspotilaaksi suostuvalle, koska tätä alaa ei opi kuin itse harjoittelemalla.
Gynen jakso alkoi omalla pienryhmälläni obstetriikan eli synnytysopin puolelta ja ensimmäisen klinikkaviikon vietimme raskaus- ja päivystysyksikössä. Heti klinikkaviikkojen alkaessa minulla oli vuorossa iltapäivystyksen seuranta, jossa pääsin näkemään paljon raskaana olevia mutta myös vastikään synnyttäneitä äitejä. Vaikka päivystysvuoroon ei varsinaisesti kuulunut synnytyksiin osallistumista, iltapäivystäjän puhelin soi muutamaan otteeseen synnytysalista, jossa illan aikana käväisimme synnytyslääkärin kanssa. Sattumoisin pääsinkin näkemään toimenpidesynnytyksen, joten gynekologian ja obstetriikan jakso alkoi varsin mieleenpainuvasti.
Lokakuun aikana olen vieraillut synnyttäneiden osastolla vastasyntyneitä tutkimassa, ollut äitiysultrassa seuraamassa obstetrikon toimintaa sekä lapsettomuuspoliklinikalla näkemässä infertiliteettitoimenpiteitä. Meillä lääkiksessä ei varsinaisesti syyslomaa ollut, mutta juuri sopivasti lokakuun puolivälin paikkeille osui oman ryhmäni synnytyssaliviikko, joka mahdollisti pienen tauon lähiopetuksesta. Kandeille kuuluu synnärissä kolme vuoroa, jotka suositellaan suoritettavaksi kahtena päivänä siten, että toinen päivistä on pitkä vuoro (7.15-22) ja toinen joko aamu- tai iltavuoro. Koska klinikkapäivät ovat tiistaista perjantaihin, jäi tästä viikon aikana pari vapaapäivää käytettäväksi itsenäiseen opiskeluun. Synnärissä pääsin kätilön johdolla seuraamaan synnytyksen kulkua ja hieman myös osallistumaan itse hoitotoimenpiteisiin. Hienointa oli tietenkin päästä todistamaan niinkin tärkeää hetkeä kuin lapsen tuloa maailmaan. Sain lisäksi avustaa gynekologia sektiossa, joten tästäkin synnytystavasta minulle tuli varsin hyvä kokonaiskuva. Synnytykset kuuluvat kuitenkin vahvasti erikoissairaanhoitoon, joten nämä kaksi päivää olivat aivan ainutlaatuisia tilaisuuksia kandille.
Erikoisalana naistentaudit ja synnytykset ei minua kiinnosta, vaikka se kovin monipuolinen ja palkitseva ala onkin. Olen silti ilahtunut siitä, kuinka paljon tämän jakson aikana olen oppinut terveyskeskustyötä varten. Erityisesti kandeille suunnatut opetuspoliklinikat ovat tarjonneet valmiuksia raskaana olevien ja yleisestikin gynekologisten potilaiden tutkimisesta. Näissä kandit pääsevät osallistumaan tutkimiseen mm. sisätutkimusta tekemällä ja ultraäänianturia liikutellen. Harmillisesti, mutta toisaalta ymmärrettävästäkin syystä, tämän jakson aikana on tullut vastaan potilaita, jotka eivät ole halunneet opiskelijan osallistuvan vastaanotolle tai tutkimiseen. Onneksi teoriaopetukset ovat olleet hyviä ja kompensoineet niitä osa-alueita, jotka käytännön puolella ovat jääneet vähemmälle. Vielä ennen tenttiä on kuitenkin vielä kaksi viikkoa jaksoa jäljellä ja siten aikaa kehittää taitojaan. Tänä aikana on tulossa mm. implantaatin sekä kierukan asetus potilaalle, lisää opetuspoliklinikkaharjoittelua sekä hyvänä kertauksena toimiva kandimeeting raskausasioista.
Syksy on vaihtumassa vähitellen talveksi, puuhaa riittää niin koulutöissä kuin pihassakin. Lehtiä haravoidessa tunnen saavani ajatukset hetkeksi toisaalle. Taas jaksaa pakertaa! Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoilleni!
