tiistai 1. marraskuuta 2016

Nallesairaala - lääkärileikkejä ja nauravia lapsia

Lokakuu vaihtui marraskuuksi ja syksy on hiljalleen kääntymässä talveksi. Valoa tähän pimeään vuodenaikaan tuo onneksi lukuisat tapahtumat ja juhlat, uusi harjoitusohjelma peruskuntokauden toiselle osalle sekä vaihtelevat koulutyöt opintokäynteineen. Tämän päivän tekee erikoiseksi se, että aloitin päivälleen vuosi sitten valmentautumisen kevään 2016 lääketieteen valintakokeeseen. Välillä sitä miettii, kuinka paljon voikaan elämä muuttua vuoden aikana. Tässä tapauksessa kuitenkin positiiviseen suuntaan :)

Tänään pääsin ensimmäistä kertaa vetämään lääkärintakin ylleni ja "leikkimään" lääkäriä. Kyseessä oli nallesairaalakäynti, jossa jokainen ykkösvuosikurssin opiskelija meni päiväkotiin hoitamaan lasten nalleja, nukkeja, pehmoleluja tai mitä vain leluja päiväkotilapsella mukana olikaan. Käynnin tarkoituksena oli vähentää lasten lääkäripelkoa, mutta toisaalta myös lisätä opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja lasten kohtaamisessa. Heittäydyin leikkiin mukaan ja ilahduin siitä, kuinka alkuun jännittyneetkin lapset muuttuivat haastateltaessa ja tutkiessa reippaiksi ja avoimiksi. Kokemus oli ennen kaikkea opettavainen, ja yllätin myös itseni siinä, kuinka hyvin tulin toimeen pienten lasten kanssa.

Kipeälle nallelle/koiralle vähän nallelääkettä

Opiskeluun on tullut mukaan jo pitkään odottamani anatomia, jonka vaikeudesta alkuun peloteltiin kovasti. Itse koen anatomian opiskelun enemmänkin keventävän jakson taakkaa, sillä pelkkää raakaa lukemista on vähemmän. Lisääntyminen, kasvu ja kehitys-jakson (tuttavallisemmin LKK) aikana opiskelemme lantion alueen anatomiaa. Latinan oppiminen tuntuu mielestäni asiantuntevalta ja antoisalta, aivan kuten minkä tahansa uuden kielen oppiminenkin.

Tästä kirjasta on tullut yksi aarteistani

Viime viikonloppuna juhlittiin kandiseuramme TLK:n 44. vuosijuhlia, jossa toimin muiden nakkilaisten kanssa iltajuhlan narikassa ja juhlia edeltävästi juhlasalin yhtenä koristelijana. Työvuoro oli pitkä, mutta pääsimme seuraamaan juhlaa aitiopaikalta ja ihastelemaan kaunista iltapukuloistoa. Samalla pääsi ikään kuin haistelemaan ilmapiiriä tulevien vuosien vuosijuhlia varten sekä osaksi arvokasta akateemista juhlaa. Palkkioksi tästä pääsimme vieläpä vuosijuhlien jatkoille juhlimaan upeaan Näsilinnaan, jossa viihdyin lähes aamunkoittoon asti. Ilta oli kaikessa hienoudessaan kaiken työn arvoinen!

Juhlasali valmiina vastaanottamaan juhlavieraat

Kuvan  ottohetkellä en vielä tiennyt, kuinka upea ilta oli tulossa!

Kulunut syksy on pitänyt sisällään sellaisia asioita, joita en vuosi sitten tänä päivänä osannut kuvitellakaan. Jos Sinä olet vastaavassa tilanteessa kuin minä olin vuosi sitten, älä epäröi tarttua haasteeseen. Nyt lopuksi siteeraan Apulannan loistokasta ja itselleni hyvin tärkeää kappaletta Valot pimeyksien reunoilla-kappaletta sanoin "Kaikki loputon kauneus, kaikki järjettömyys, kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys, Ovat lopulta tarkoituksen palasia, osa arvoitusta". Nämä sanat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen kuullessani ne ensimmäistä kertaa, ja pääsykokeiden selättämisessä ne nousivat arvoon arvaamattomaan. Haluankin toivottaa valintakokeisiin valmistautuville lukijoilleni valtavasti tsemppiä, uskoa omiin kykyihin ja tahtoa toteuttaa unelmia! Vuosi elämässä on loppujen lopuksi tosi lyhyt aika, ja itse ainakin olen vuoden aikana saanut valtavan määrän elämänkokemusta matkalla kohti lääkäriyttä.

2 kommenttia:

  1. Hyvä, ajatuksia herättävä kirjoitus! Kiitos! :) Motivoivaa lukea sun blogia, jatka samaan malliin, täällä yksi lukija! ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ilahduttavasta kommentistasi! Mukavaa saada lisää lukijoita :)

      Poista