Nunnia ja kandeja

Tällä viikolla alkoi toisen lääkisvuoden viimeinen jakso eli Vanheneminen, joka on monella tavoin hyvin erilainen kuin edelliset opintojaksot. Suurimpana eroavaisuutena aiempiin on se, että jakso toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Vanheneminen on myös vaatimustasoltaan helpohko, sillä sen pääpaino on enemmän iäkkään ihmisen kohtaamisessa ja arvioinnissa kuin niinkään solutason mekanismeissa.

Iloinen vanhuus Kuubassa

Moniammatillinen yhteistyö tuo opetukseen uusia näkökulmia, mutta ainakin näin jakson alussa uuteen opetusmuotoon totuttelu on hieman vaatinut aikaa. Toki vanheneminen jo aiheenakin mahdollistaa laaja-alaisempaa keskustelua. Luennot, tutoristunnot ja tuleva simulaatio-opetus ovat yhteisiä lääkiksen ja ammattikorkeaopiskelijoiden kanssa, minkä lisäksi meillä on vielä joitakin omia ryhmätöitä. Tällä viikolla kävimme esimerkiksi tutustumiskäynnillä eräässä kuntoutus- ja hoitokeskuksessa, jossa meille esiteltiin sen toimintaa ja merkitystä vanhusten hyvinvoinnissa. Ensi viikolla on vuorossa lääkärintodistusten laadintaan perustuva ryhmäopetus, joka luonnollisesti on tarkoitettu vain lääketieteen opiskelijoille.

Tämän viikon tiistaina pidettiin yksi toisen opiskeluvuoden mieleenpainuvimmista ja odotetuimmista tapahtumista. Kyseessä oli tietenkin kandipotkiaiset, jossa ensimmäinen vuosikurssi ja muut halukkaat järjestivät kakkoskurssille perinteisen juhlan. Noin kuukauden päästä saamme käyttää itsestämme titteliä lääketieteen kandidaatti, kun siihen asti olemme lääketieteen ylioppilaita. Edellytyksenä tälle toki on, että kaikki kahden ensimmäisen opiskeluvuoden opintosuoritukset on hyväksytty. Tämä on kakkoskurssilaisille yksi isoimmista "edistysaskelista", minkä vuoksi sitä myös juhlitaan asiaan kuuluvilla traditioilla.

Kandipotkiaiset muistuttavat kovasti injektioita, joissa ryhmissä kierretään rasteja ja suoritetaan yhdessä annettuja tehtäviä. Koululle kokoonnuttiinkin valittuun teemaan pukeutuneena ja saimme aluksi nähdä fuksikurssin editoiman hauskan kandipotkiaisvideon. Tämän jälkeen siirryimme kierrättäjiemme kanssa koulun ulkopuolelle suorittamaan rastien tehtäviä. Oman kandipotkiaisporukkani kanssa olimme valinneet teemaksi nunnat, joita varten hankimme sopivat asut ja oheistarvikkeet. Pisteitä kandipotkiaisissa sai mm. asuista, tunnelmasta, rastien suorituksesta, sisääntulosta sekä lahjonnasta.

Kandipotkiaiset - Aamen

Koska kandipotkiaisiin kuuluu salaisuuden säilyttäminen tuleville vuosikursseille, en voi sen tarkemmin kertoa millaisia tehtäviä saimme toteutettaviksemme. Järjestäjät olivat onnistuneet kuitenkin todella hyvin, sillä ehdimme kiertää kaikki rastit ja emme joutuneet jonottamaan vuoroa kovinkaan pitkään. Kiertelyn jälkeen kokoonnuimme koulun tiloihin vannomaan kandivalaa, jonka jälkeen oli siirtyminen jatkoille.

Tykkäsin kandipotkiaisista todella paljon, jopa enemmän kuin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyn injektioista. Koko tapahtuma perustui vapaaehtoisuuteen ja me "potkittavat" saimme parhaimman mahdollisen huipennuksen toiselle opiskeluvuodelle. Tulossa on tietenkin vielä wappu, jonka vieton kandipotkiaiset eräällä tavalla aloittivat. Virallisesti LK-arvonimen saavuttamista juhlimme vielä kurssin kesken kandijuhlassa viimeisen tentin jälkeen toukokuussa, mutta kandipotkiaiset olivat hieno huomionosoitus kohta päättyvälle lukuvuodelle.