Haaveista totta - Kroatia

Palasin äskettäin lomamatkalta Kroatiasta eli maasta, jossa en ole ennen käynyt. Reissu oli odotettu, koska Suomen viileä ja sateinen kesä alkoi jo minunlaistani lämpöä sekä auringonottoa ihannoivaa matkailijatarta aavistuksen tympiä. Irtiotto arjesta yhdistettynä helteeseen, rantaelämään ja lukuisiin nähtävyyksiin oli juuri sitä, mitä reissulta hain.

Matka alkoi lennolla Splitiin, josta lentokenttäbussin ja lautan kuljettamina suuntasin ensiksi Brac-saarelle Supetarin kaupunginosaan. Majoituin Supetarissa noin kahden kilometrin päässä lauttasatamasta viehättävässä hotellissa puolihoidolla. Hotellin oma ranta oli lähellä ja se suorastaan kutsui heti pulahtamaan kirkkaisiin Välimeren aaltoihin. Koska olin kuullut puhuttavan, että Kroatiassa voi meressä olla merisiilejä, hankin heti matkapäivänä katukauppiaalta uimatossut uintireissuja varten. Kivikkoisilla rannoilla niistä oli myös se etu, ettei jalkoihin sattunut terävien ja kookkaiden kivien iskut. Ensimmäinen päivä kuluikin hotelliin ja sen ympäristöön tutustuen, rannalla aurinkoa palvoen ja hotellin illallisella maukkaita kalaruokia maistellen. Edes auringon laskiessa ei tarvinnut palella, sillä ilma oli iltaisinkin helteinen.

Lämpimään Välimereen kastautumassa

Toisena päivänä aamiaisen jälkeen päätin kokea uusia elämyksiä ja yhdistinkin rantapäivän pieniin vesiaktiviteetteihin. Lähdin tunniksi melomaan vuokrakanootilla rantaviivaa pitkin kohti lauttasatamaa. Vaikka melonnan tekniikka ei minulla täysin hallussa ollut, sovelsin muutaman vuoden takaista suppailukokeiluani ja matka alkoikin edetä tasaiseen tahtiin. Supetarin keskustan liepeillä kanootissa istuessani huomasin hauskalta näyttävän vesiurheiluradan, jonne kokeilunhaluisena suuntasin seuraavaksi kanootin palautettuani. Radalla tunnin kiipeiltyäni, tasapainoteltuani, pompittuani ja muutamaan otteeseen veteen mätkähdettyäni oli aika ottaa kevyemmin. Monipuolisen liikuntapäivän jälkeen rannalla loikoilu ja kroatialaisten ruokien nauttiminen auttoivat palautumaan seuraavaan päivään.

Kuvittelin olevani Selviytyjien kuvauksissa tällä vesiradalla

Kolmantena päivänä lähdin bussiretkelle Brac-saaren eteläosaan Bol-nimiseen pikkukaupunkiin, jossa pääkohteena oli erikoisen muotoinen Zlatni Rat-uimaranta. Harmikseni aurinko pysytteli aamupäivän pilvessä, mutta esiin palatessaan päivä paljastuikin ehkä koko matkan kuumimmaksi. Satama-alue oli jälleen kerran kaunis ja täynnä pieniä ravintoloita, kuppiloita ja jäätelökioskeja. Supetarista edestakaisen matkan ostettuani sain valita, millä paluukuljetuksella tulen ja alkuillan ruuhkaiseen bussivuoroon ahtautuikin iso joukko turisteja eri kansalaisuuksilla.

Zlatni Ratissa ranta oli molemmin puoleinen

Neljäntenä lomapäivänä oli aika jättää Brac-saari taakse ja palata mantereelle Splitin kaupunkiin. Split on täynnä vuokrattavia huoneistoja kun taas hotelleja on kaupungissa vähemmän. Oma majapaikkani sijaitsi hyvällä sijainnilla lähellä satamaa, Riva-kävelykatua ja vanhaa kaupunkia. Pilviverhojen hieman haitatessa auringonsäteiden kulkua päätin kuluttaa päivän kierrellen nähtävyyksiä. Jokaisen Spilitin matkailijan tulisi omasta mielestäni kävellä Riva päästä päähän. Tällä kauniilla promenadilla riitti ravintoloiden sisäänheittäjiä omaan makuuni ehkä vähän liikaakin, mutta sopivalla reittivalinnalla ja ravintoloiden henkilökunnasta välittämättä katu on toimiva niin päivä- kuin iltakävelyllekin. Tämän rantakadun päästä lähtee toinen kävelykatu, Marmontova, josta erkaantuu kapeita pikkukatuja vanhaan kaupunkiin. Splitin nähtävyyksistä tunnetuimpia on myös vanha muurilla ympäröity Diocletianin palatsi, jonka keskeltä kohoaa tornirakennus täydentämään Splitin katukuvaa. Torniin oli sisäänpääsymaksu ja aika pitkät jonot, mutta kärsivällisenä ja kieli keskellä suuta kapuamalla pääsi ylös asti ihailemaan Splitin kaupunkia joka suunnalta. Vaikka torni ei ollut hirveän korkea, kiipeämisen teki osaltaan hankalaksi vastaantuleva liikenne ja jyrkät, kapeat portaat. Diocletianin alueella olisi lisämaksusta päässyt muihinkin näyttelyihin ja katedraaliin, mutta päätin jättää ne väliin ja katselin mieluummin vapaapääsyisiä raunioita ja palatsin portteja. Ilta kului sopivaa ruokapaikkaa etsiessä, jollainen löytyikin ravintoloita pursuavalta Narodni Trg:lta. Edellisten päivien rantaloma Bracissa vaihtui Splitissä kaupunkilomaan, jossa tekemistä ja näkemistä riittää moneen makuun.

Kuvan ottohetkellä pilvinen Split

Seuraavana päivänä oli vuorossa yksi matkan kohokohdista ja ainoa retkeni, jonka kuljetukset oli etukäteen hankittu. Harvemmin lähden luonnonpuistoihin Suomessa tai ulkomailla yhtä innostuneena kuin tänä matkapäivänä Krka:n kansallispuistoon lähdin. Krka järvineen ja vesiputouksineen sijaitsee reilun tunnin bussimatkan päässä Splitistä. Paikalle saapuessani minut yllättivät valtavan pitkät jonot, sillä en ollut aavistanut kuinka suosittu tämä luontonähtävyys on. Lähes tunnin jonoissa seistyäni, joista toinen lippujonossa ja toinen laivajonossa pääsin laivakuljetuksella Krkan pääkohteelle. Krkaan olisi ollut mahdollista kulkea patikoimalla 4 kilometrin matka, mutta laivamatka oli jo itsessään hieno kokemus ja toi mieleen vuoden takaisen Floridan matkani. Tungokset Krkassa eivät suinkaan jääneet laivajonoihin, vaan kaikki vierailijat tuntuivat tahtovan kuvauttaa itsensä sillalla upeiden vesiputousten edessä. Kiersin noin parin kilometrin mittaisen luontoreitin vesiputousten ympärillä, jonka jälkeen menin uimaan lämpimään vaikkakin kivikkoiseen veteen vesiputousten edessä. Väenpaljoudesta johtuen tuli paluumatkaan varata riittävästi aikaa, koska Krkassa laivakuljetuksia ei tuntunut olevan riittävästi kävijämääriin nähden.

Krkan vesiputoukset olivat ihastuttava näky

Viimeinen kokonainen lomapäiväni Kroatian auringon alla alkoi aamuisella kiipeämisellä Marjanin kukkulalle Splitissä. Nousu 178 metrin korkeudelle merenpinnasta sujui tasaisesti ja näkymät huipulla olivat mieltä avartavat. Loppupäivä olikin rentouttavaa viettää Splitin Bacvicen uimarannalla auringon energiaa itseeni keräten ja meressä vilvoitellen. Iltakävely Rivalla, vanhassa kaupungissa ja illallinen hyvässä ravintolassa sinetöivät onnistuneen Kroatian matkani.

Marjanin kukkulalta laskeutumassa

Tykkäsin Kroatiasta matkakohteena, mutten voi ylistää sitä kuitenkaan liiaksi. Splitissä voi yhdistää mukavasti rantaloman kaupunkilomaan ja bussi- sekä laivayhteydet liikennöivät tiheästi isoimpien kaupunkien ja luontokohteiden välillä. Rauhallisempaa menoa kaipaaville Brac-saari oli otollisempi verrattuna Splitiin, joka ajoittain oli kohtuullisen äänekäs ja ruuhkainen. Opasteet Kroatiassa eivät olleet omasta mielestäni kovin selkeät ja välillä tulikin turvautua Googlen karttapalveluihin suunnatessa tiettyä määränpäätä kohti. Hintataso oli paikoitellen edullinen, mutta esimerkiksi ravintoloissa syödessä se oli suunnilleen Suomen tasoa. Kuitenkin jäätelöpallojen hinnat hämmästyttivät halpuudellaan ja tästä syystä tulikin herkuteltua näitä ihan loman jokaisena päivänä... Voisin matkustaa Kroatiaan uudelleen, mutta toistaiseksi koen, että tämä matka tarjosi riittävän kokonaiskuvan huomioiden rannat, luonnon ja arkkitehtuurin. Yksi haave kävi jälleen toteen matkustaessani Kroatiaan, joka kohteli minua lomallani oikein hyvin.