Hermosto-jakson oppikirjoja |
1) Hyödynnä ne opiskelutunnit, jolloin olet virkeimmilläsi. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa noin kello 8-12 välistä aikaa, jolloin pyrin lukemaan tärkeimpiä asioita. Vähemmän tärkeät tai jo opitut, mutta kertausta vaativat kokonaisuudet jätän mieluimmin iltapäivään. Karkeasti jaettuna siis luen aamuisin luentokalvoja ja iltapäivisin/iltaisin teen tutoriin muistiinpanoja läppärillä.
2) Rytmitä opiskelua. Esimerkiksi tunti lukemista, lyhyt tauko, toinen tunti jne. Pääsykoeaikona katsoin aina tarkkaan kelloa, että noudatin päivittäistä aikatavoitettani. Opiskelin tällöin 1,5 h, jonka jälkeen pidin tauon, ja näitä 1,5-tuntisia toistin 4 kertaa päivässä. Taukojen jälkeen jaksaa keskittyä paremmin, kun aivot saavat vähän happea ja ravintoa. Urheilutauot toimivat oppimista tehostavana tekijänä ja treenin jälkeen voi jopa olla enemmän virtaa palata lukemisten äärelle. Aivot kuluttavat valtavasti energiaa, minkä vuoksi ravitsevan ruokavalion noudattaminen ja riittävä lepo ovat eduksi tavoitteellisessa oppimisessa.
3) Käytä vahvuuksiasi. Olen hyvä oppimaan ulkoa asioita, mutta viime vuosina olen pyrkinyt myös ymmärtämään suurempia kokonaisuuksia. Jos taas on visuaalisesti oppiva, voi olla hyödyksi piirtää kuvia, kaavioita ja ajatuskarttoja (minulle tämä ei sovi, koska olen onneton piirtämään). Sen sijaan opin lukemalla ja kuuntelemalla luennoilla. Poikkeuksena todettakoon, että laskemaan oppii vain laskemalla (mm. lääkikseen pääsyn edellytys!).
4) Säädä häiriötekijät minimiin. Sulje puhelin tai ainakin laita se äänettömälle ja valitse sellainen opiskeluympäristö, jossa pystyt parhaiten keskittymään. Oli se sitten kirjastossa, oman kirjoituspöydän ääressä, sohvalla tai sängyllä. (Osaatko arvata edellä mainituista sen, jota itse käytän lähes yksinomaan?) Suuntaa keskittymisesi ainoastaan lukemiseen ja vältä ajattelemasta yhtä aikaa esimerkiksi viikonloppusuunnitelmia.
5) Nuku riittävän pitkät yöunet. Tämä on kovin yksilöllistä, mutta omalla kohdalla huonosti nukuttu yö peilaa oppimistehoon jyrkästi. Lisäksi unessa tapahtuu oppimista, kun opitut asiat siirtyvät pitkäaikaismuistiin aivokuorelle, edellytyksenä kuitenkin se, että unet kestävät tarpeeksi kauan. Olen havainnut, että uni-valve-rytmin pysyessä tasaisena on oppiminenkin eniten antoisaa.
6) Kertaa oppimaasi. Tätä teen lähes päivittäin, koska koulussa tulee uutta asiaa aika kovalla syötöllä ja asiat tuppaavat unohtumaan ilman kertaamista. Oppimisellekin on fysiologinen selitys, koska sen aikana syntyy uusia hermosolujen dendriittien okasia. Okaset pienenevät, jos opittuja asioita ei tuo uudelleen esille. Kerran jo opitut asiat on kuitenkin helpompi palauttaa mieleen, mikä perustuu näiden okasten uudelleen muodostumiseen (juuri päättyneen hermosto-jakson asioita).
Jokaisella on oma tapansa opiskella tehokkaasti ja yltää tavoitteisiinsa. Onko sinulla antaa hyviä vinkkejä, kuinka opiskelua ja oppimista voisi edistää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti