Lääkäripäivät opiskelijan silmin

Tällä viikolla pidettiin Tampereen Lääkäripäivät, jonne pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa. Lääkäripäivät ovat Tampere-talossa vuosittain järjestettävä tapahtuma, johon lukuisat lääkärit ympäri Suomea kokoontuvat kuulemaan mielenkiintoisia luentoja, verkostoitumaan sekä osallistumaan oheistapahtumiin. Me Lääkäripäivä-kandit pääsimme palkkioksi työtehtävästämme yhtenä päivänä kiertelemään itsekin ständejä ja syventämään tietojamme mielenkiintoisilla luennoilla. Kilpailu Lääkäripäivien työtehtäviin pääsystä oli kovaa, mutta itselleni onni oli tänä vuonna myötäinen.

Lääkäripäiviä edeltävänä iltana eli tiistaina osallistuimme pakkaustalkoisiin, joissa täytimme osallistujille jaettavia materiaalikasseja. Hyvällä tiimityöskentelyllä talkoot sujuivat joutuisasti kaikkien osallistuessa aktiivisesti työhön. Pakkaustalkoissa saimme myös työasumme eli sinivalkoraidallisen Marimekon pitkähihaisen paidan sekä itse pakkaamamme oheismateriaalin.

Lääkäripäivien survival kit

Keskiviikkona Lääkäripäivien alkaessa en ollut vielä tositoimissa Tampere-talolla, mutta sinä iltana kävin rennossa cocktailtilaisuudessa Tornihotellissa. Tämä jazz-musiikin täyteinen iltatilaisuus oli myös yksi Lääkäripäivien kandipalkkioita, jonka toisena vaihtoehtona olisi ollut torstai-illan Vesa-Matti Loirin keikka. Minusta oli kiva, että sain osallistua Lääkäripäivien jokaisena päivänä ainakin jollain tavalla tapahtumiin. Meidän Lääkäripäivä-kandien palkkiot olivat muutenkin todella monipuolisia työhön nähden.

Torstaina oli minun vuoroni antaa työpanokseni Lääkäripäivien eteen rekisteröinnin merkeissä. Rekisteröinti oli ensisijainen toiveeni työtehtävää valitessa, sillä ajattelin sen muistuttavan työpaikkani Mehiläisen vastaanottotehtäviä. Työtehtäviini kuului ottaa vastaan saapuvien vieraiden ilmoittautumisia ja ojentaa heille materiaalikassi reippaan hymyn kera. Sain skannata vieraiden ojentaman nimilipukkeen ja tarvittaessa tulostaa heille uuden vastaavan. Vaikka työpäivä oli varsin pitkä, vapaa-aikaa ja taukoja oli kuitenkin runsaasti. Ruuhkahuippu osui luonnollisesti aamuun ja sen jälkeen tilanne rauhoittui merkittävästi. Tauolla sai kiertää näyttelyssä ja takaisin omalle työpisteelle palatessa kädet olivatkin täynnä firmoilta saatuja huulirasvoja, kyniä ja karkkia. Menin ihan laskuissa sekaisin siitä, kuinka moneen arvontaan osallistuin kierrellessä näytteilleasettajien ständejä. Kaiken kaikkiaan työpäivä oli mukavan helppo ja oli ilo päästä tekemään yhdessä Lääkäripäiviä muiden kandien kanssa.

Oma työpisteeni

Perjantaina eli Lääkäripäivien viimeisenä päivänä kävin kuuntelemassa luentoja kuin kuka tahansa Lääkäripäivien osallistuja. Aamupäivällä otin oppia ihotuntohäiriöistä ja iltapäivällä vuorossa oli luento polvivaivoista. Pelkäsin luentojen olevan liian vaikeita ymmärtää tässä vaiheessa opintoja, mutta yllättävän paljon niistä kuitenkin sain irti. Kliinisen luonteen ohella luennoilla sai myös hyvää kertausta perusanatomiasta. Luennoilla oli kiva istua kuulemassa alan asiantuntijoita, ja mikä sen parempaa on kuin tietää, että käsiteltävistä asioista ei ainakaan heti tule tenttipaperia eteen. Lääkäripäivät päättyivät kandien kiitoskahvitukseen, joka oli juhlallinen päätös tälle hienolle tapahtumalle.

Lääkäripäivät oli huomioitu jakson lukujärjestyksessä (omalla kurssillani siis käynnissä Hyökkäys ja puolustus) ja opetuksestakin sai tarvittaessa olla hyväksyttävästi pois. Oma työpäiväni torstai sekä kiertelypäiväni perjantai olivat kuitenkin kummatkin vapaita, joten en näinä päivinä jäänyt paitsi muusta kuin omaehtoisesta opiskelusta. Jaksotenttiin on onneksi vielä aikaa, joten noiden kahden päivän kuluttaminen Lääkäripäivillä oli kannattavaa ja ammatillista mielenkiintoa kohottavaa. Tampereen Lääkäripäivät olivat menestys ja ne kehittivät lääketieteen opiskelijan ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja. Nämä ovatkin juuri niitä taitoja, joita lääkärintyössä tarvitaan.