Miksi päätä särkee

Tällä viikolla pidettiin Tampereen Lääkäripäivät. Minun tuurillani en taaskaan saanut sinne paikkaa, koska ilmoittautumishetkellä sivu kaatui. Siitä huolimatta halu päästä tapahtuman osalliseksi oli kova. Erityisesti minua kiinnosti Hankala päänsärky -luentokokonaisuus sekä Apulannan konsertti torstain iltaohjelmana. Olen fanittanut Apulantaa jo useamman vuoden ja käynyt yhtyeen keikoilla lähes aina kun siihen on ollut mahdollisuus.

Lääkäripäivät alkoivat minun osaltani keskiviikkoiltana, kun sain avec-lipun Taikatalven tunnelmia -konserttiin Tampere-taloon. Konsertti oli Tampereen Filharmonian ja Muumimuseon yhteistyötä ja sen jälkeen oli vapaata seurustelua Sami Pitkämön orkesterin johdolla. Verkostoituminen on jokseenkin kaikilla aloilla tärkeää ja siihen tarjoutuikin hyvä tilaisuus rennossa ilmapiirissä.

Torstai-iltana Tullikamarin Pakkahuonella pääsi nostattamaan juhlafiilistä Elias Kaskisen siivittämänä ennen pääesiintyjän esiintymistä. Illan kohokohtana Apulanta veti todella hienon keikan. Bändi soitti kaikki suosikkikappaleeni ja välipuheina heitti hauskoja lääkäriaiheisia vitsejä. Yleisö lauloi hyvin mukana ja tunnelma oli todella katossa!

Perjantaina pääsin lähipiiriltä saadun lipun kautta itse tositoimiin eli kuuntelemaan aiemmin mainitsemaani päänsärky -luentoa. Olen kiinnostunut neurologian alasta ja viikon päästä on tulossa neuron tentti, joten tämä luento tuli todella hyvään paikkaan. Päänsärystä tiedän jo ennalta ihan mukavasti, mutta luennolla pääsi kertaamaan ja syventämään opittua. Luennot eivät menneet kovinkaan syvälliselle tasolle, vaan niitä pystyi hyvin seuraamaan kolmannen vuosikurssin kandinakin. Itse asiassa vaikean migreenin hoito oli kuin toisinto meneillään olevan Hermoston toimintahäiriöiden luennolta.

Yksi luennon aiheista oli yksinkertaisesti se, miksi päätä särkee. Päänsäryt voidaan jakaa primaareihin päänsärkyihin, joista tärkeimpinä tensiopäänsärky ja migreeni, sekä sekundaareihin päänsärkyihin, joihin lukeutuu moninainen joukko erilaisia aiheuttajia. Päänsäryn patofysiologia on kuitenkin monimutkainen, eikä sitä täysin edes tiedetä. On olemassa teorioita, joiden mukaan pään alueella on monia kipuherkkiä kudoksia, ja eri rakenteista saapuvat kipuimpulssit summautuvat aivorungossa. Laaja-alaiseen kipuun eli päänsärkyyn kuuluu välittäjäaineiden erittymistä ja esimerkiksi migreenin kohdalla verisuonien laajentumista. Näiden lisäksi on kipua välittäviä hermoston heijasteita, jotka vaikuttavat kivun syntyyn ja sen vahvistumiseen. Tutkimusten mukaan päänsärkyyn liittyy perinnöllinen alttius, joiden taustalla on muun muassa trigeminovaskulaarijärjestelmä ja parasympaattinen hermosto.

Uutta tietoa minulle toi luento sarjoittaisesta päänsärystä, joka on yksi primaareista päänsäryistä. Näitä emme ole vielä lääkiksessä käsitelleet. Hortonin neuralgiasta olin kuullut, mutta näiden sarjoittaisten "itsemurha"päänsärkyjen diagnosointiin sai ihan uusia niksejä. Sen sijaan särkylääkepäänsärkyjä käsittelevä luento oli minulle Hermoston toimintahäiriö -jaksolta hyvinkin tuttu. Mikä tahansa särkylääke voi aiheuttaa päänsärkyä, jos lääkettä käyttää valmisteesta riippuen yli 10-15 kertaa kuukauden aikana vähintään kolmen kuukauden ajan. Särkylääkepäänsärky koskettaa primaarisia päänsärkypotilaita, joilla on vähintään 15 särkypäivää kuukaudessa. Särkylääkkeitä ei siis kannata käyttää yli suositusrajojen, koska muuten päänsärkytilanne uhkaa huonontua.

Tämän pienen tietoiskun jälkeen ajattelin heittäytyä viikonlopun viettoon. Eilen meillä alkoi kurssin kanssa lukuloma ensi viikon perjantain tenttiä varten. Tenttiviikko tuli taas aika nopeasti eteen, mutta koen opiskelleeni ahkerasti pitkin jaksoa. Tämä helpottaa tenttiin lukemisen työmäärää kuten sekin, että aihe on minusta todella mielenkiintoinen. Ainakin päänsärystä riittää luultavasti enää pieni kertaus. Hyvää viikonloppua teille lukijat!