perjantai 26. tammikuuta 2018

Ehtymätön endokrinologia

Kevätlukukautta on takana kolme viikkoa ja ensi viikolla odottaakin jo vuoden ensimmäinen tentti. Pian päättyvä "Hormonitoimintaan perustuva säätely"-jakso on ollut sisällöltään kiinnostava ja pureutunut endokrinologian syövereihin syvemmin kuin olin aavistanutkaan. Emme pelkästään opiskelleet teoriaa endokriinisten rauhasten anatomiasta ja fysiologiasta, vaan myös harjoittelimme kilpirauhaspotilaan tutkimista ja hoitamista. Lääkeaineita ja niiden vaikutusmekanismeja tuli opiskeltua niin diabetes-potilaan kuin astmapotilaankin suhteen motivoituneesti, koska tietää, että näitä potilaita tulee kliinisessä vaiheessa ja työelämässä lukuisia kertoja vastaan.


Tutorryhmämme myös vaihtuivat tälle keväälle ja se toi uutta puhtia opiskelupäiviin. Ryhmämme kommunikointi toimii uudessa ryhmässämmekin hyvin ja ilmapiiri on sellainen, että kaikilla on matala kynnys tuoda omat perustelunsa esille tutoristunnoissa. Oppimistavoitteiden läpikäymisen perusteellisuus vaihtelee toisinaan ryhmittäin, mutta hyvän ryhmädynamiikan omaava ryhmä mahdollistaa onnistuneen tiedon jakamisen. Tämä on Tampereen lääkärikoulutuksen yksi vahvimpia puolia.

Olihan meillä myös histologiaa :)
Mielenkiintoisin oppimistilanne tällä jaksolla pidettiin kuitenkin tutussa ja turvallisessa luentosalissa, jossa "Kliinisiä potilastapauksia"-niminen pakollinen luento toteutettiin meille uudella tavalla mobiililaitteilla. Sisätautilääkärin valvovan katseen alla ja ilman sen suurempaa vastuuta vastailimme potilastapausta koskeviin kysymyksiin diagnoosista, hoidosta, tarvittavista labroista ja jatkotoimenpiteistä. Ensimmäisen kahden oikein menneen kysymyksen jälkeen jouduin lähes syyllisyydentunteeseen väärästä vastauksesta, koska pelkäsin sen johtavan väärille diagnostisille urille ja hoidon pitkittymiseen. Tässä vaiheessa opintoja virheet eivät onneksi kuitenkaan aiheuta juuri muuta kuin itsekritiikkiä, mutta kyllä jo tuon interaktiivisen luennon aikana yritti asettua lääkärin asemaan ja soveltaa jakson aikana opittuja tietoja parhaan mahdollisen hoidon saavuttamiseksi.

Näistä ovista kulkee mielellään yhä uudelleen
Tenttiviikon (jonka aikana ei muuta koulua ole) aion kuluttaa palautellen mieleen tämän kuluneen hormonijakson asioita. Kirjoihin tai tietokantoihin en enää tenttiviikoilla palaa, vaan luen omia tutormuistiinpanojani ja luentokalvoja kunnes koen hallitsevani ne riittävän hyvin. Tällöin parhaiten pystyn hallitsemaan pientä tenttijännitystä. Silmäilen myös vanhoja tenttejä ja etsin niistä vinkkejä, millaisia tehtäviä voisi odottaa tulevan jaksotentissä vastaan. Tentin jälkeinen vapautunut tunne on yksi lempifiiliksistäni lääkiksessä, koska tentin jälkeen on taas yhden askeleen lähempänä unelmaa.