perjantai 22. maaliskuuta 2019

Miksi päätä särkee

Tällä viikolla pidettiin Tampereen Lääkäripäivät. Minun tuurillani en taaskaan saanut sinne paikkaa, koska ilmoittautumishetkellä sivu kaatui. Siitä huolimatta halu päästä tapahtuman osalliseksi oli kova. Erityisesti minua kiinnosti Hankala päänsärky -luentokokonaisuus sekä Apulannan konsertti torstain iltaohjelmana. Olen fanittanut Apulantaa jo useamman vuoden ja käynyt yhtyeen keikoilla lähes aina kun siihen on ollut mahdollisuus.


Lääkäripäivät alkoivat minun osaltani keskiviikkoiltana, kun sain avec-lipun Taikatalven tunnelmia -konserttiin Tampere-taloon. Konsertti oli Tampereen Filharmonian ja Muumimuseon yhteistyötä ja sen jälkeen oli vapaata seurustelua Sami Pitkämön orkesterin johdolla. Verkostoituminen on jokseenkin kaikilla aloilla tärkeää ja siihen tarjoutuikin hyvä tilaisuus rennossa ilmapiirissä.


Torstai-iltana Tullikamarin Pakkahuonella pääsi nostattamaan juhlafiilistä Elias Kaskisen siivittämänä ennen pääesiintyjän esiintymistä. Illan kohokohtana Apulanta veti todella hienon keikan. Bändi soitti kaikki suosikkikappaleeni ja välipuheina heitti hauskoja lääkäriaiheisia vitsejä. Yleisö lauloi hyvin mukana ja tunnelma oli todella katossa!


Perjantaina pääsin lähipiiriltä saadun lipun kautta itse tositoimiin eli kuuntelemaan aiemmin mainitsemaani päänsärky -luentoa. Olen kiinnostunut neurologian alasta ja viikon päästä on tulossa neuron tentti, joten tämä luento tuli todella hyvään paikkaan. Päänsärystä tiedän jo ennalta ihan mukavasti, mutta luennolla pääsi kertaamaan ja syventämään opittua. Luennot eivät menneet kovinkaan syvälliselle tasolle, vaan niitä pystyi hyvin seuraamaan kolmannen vuosikurssin kandinakin. Itse asiassa vaikean migreenin hoito oli kuin toisinto meneillään olevan Hermoston toimintahäiriöiden luennolta.

Yksi luennon aiheista oli yksinkertaisesti se, miksi päätä särkee. Päänsäryt voidaan jakaa primaareihin päänsärkyihin, joista tärkeimpinä tensiopäänsärky ja migreeni, sekä sekundaareihin päänsärkyihin, joihin lukeutuu moninainen joukko erilaisia aiheuttajia. Päänsäryn patofysiologia on kuitenkin monimutkainen, eikä sitä täysin edes tiedetä. On olemassa teorioita, joiden mukaan pään alueella on monia kipuherkkiä kudoksia, ja eri rakenteista saapuvat kipuimpulssit summautuvat aivorungossa. Laaja-alaiseen kipuun eli päänsärkyyn kuuluu välittäjäaineiden erittymistä ja esimerkiksi migreenin kohdalla verisuonien laajentumista. Näiden lisäksi on kipua välittäviä hermoston heijasteita, jotka vaikuttavat kivun syntyyn ja sen vahvistumiseen. Tutkimusten mukaan päänsärkyyn liittyy perinnöllinen alttius, joiden taustalla on muun muassa trigeminovaskulaarijärjestelmä ja parasympaattinen hermosto.

Uutta tietoa minulle toi luento sarjoittaisesta päänsärystä, joka on yksi primaareista päänsäryistä. Näitä emme ole vielä lääkiksessä käsitelleet. Hortonin neuralgiasta olin kuullut, mutta näiden sarjoittaisten "itsemurha"päänsärkyjen diagnosointiin sai ihan uusia niksejä. Sen sijaan särkylääkepäänsärkyjä käsittelevä luento oli minulle Hermoston toimintahäiriö -jaksolta hyvinkin tuttu. Mikä tahansa särkylääke voi aiheuttaa päänsärkyä, jos lääkettä käyttää valmisteesta riippuen yli 10-15 kertaa kuukauden aikana vähintään kolmen kuukauden ajan. Särkylääkepäänsärky koskettaa primaarisia päänsärkypotilaita, joilla on vähintään 15 särkypäivää kuukaudessa. Särkylääkkeitä ei siis kannata käyttää yli suositusrajojen, koska muuten päänsärkytilanne uhkaa huonontua.


Tämän pienen tietoiskun jälkeen ajattelin heittäytyä viikonlopun viettoon. Eilen meillä alkoi kurssin kanssa lukuloma ensi viikon perjantain tenttiä varten. Tenttiviikko tuli taas aika nopeasti eteen, mutta koen opiskelleeni ahkerasti pitkin jaksoa. Tämä helpottaa tenttiin lukemisen työmäärää kuten sekin, että aihe on minusta todella mielenkiintoinen. Ainakin päänsärystä riittää luultavasti enää pieni kertaus. Hyvää viikonloppua teille lukijat!

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Jännitystä ilmassa

Hermoston toimintahäiriöt lähenee pian loppuaan. Kuten jo lukuisia kertoja olen lääkiksen aikana saanut todeta, on tämä jakso osoittautunut omaksi suosikikseni. Olen tykännyt opetuksen sisällöstä valtavasti ja erityisesti sen mielenkiintoisesta kliinisestä lähestymistavasta. Vaikka neurologia ei ehkä lukeudu niihin kaikista helpoimpiin aloihin, on se erittäin tärkeä terveyskeskuslääkärinkin työssä. Neurologia sisältää paljon loogista päättelyä. Potilasta haastattelemalla ja tutkimalla voidaan jäljittää mahdollisen vaurion sijainti hämmästyttävänkin tarkasti. Neurologiassa tulee vastaan harvinaisiakin sairauksia, joille ei aina löydy parantavaa hoitoa. Neurokirurgia puolestaan sisältää vakavia traumoja ja pikkutarkkaa työtä, jota meille on havainnollistettu luennoilla. Neurokirurgian opetuksissa on ollut loppukevennyksenä toisinaan Kahoot, jossa hauskalla tavalla selviää, onko oppimistavoitteet saavutettu. :)


Tällä viikolla saimme kurssin kesken vihdoin tietää tulevan kesän amanuenssipaikat, jotka olivatkin kuuma puheenaihe koko kuluneen jakson ajan. Olo on selvästi tällä hetkellä helpottuneempi kuin ennen jakotilaisuutta, sillä nyt on kesän suunnitelmat harjoittelun osalta paremmin selvillä. Tiedekunnalta amanuenssipaikkaa hakevia oli kurssillamme 110, josta oma vuoronumeroni oli niinkin iso kuin 101. Jakojärjestys perustui arpaan, ja loppupään sijoitukseni vuoksi en voinut amanuenssikohteestani odottaa liikoja. Tiedekunnan välittämiä amanuenssipaikkoja oli luonnollisesti rajattu määrä, eikä niitä voinut hakea itsenäisesti.

Tuleva kesä jakautuu kolmeen amanuenssijaksoon, jossa ensimmäiset kaksi blokkia ovat neljän viikon mittaisia ja viimeinen blokki kolme viikkoa. Tiedekunnan välittämien paikkojen lisäksi on voinut hakea omatoimisesti muualta harjoittelupaikkaa. Vaihtoehtoina on esimerkiksi kotikunnan terveyskeskukset tai joku muu harjoittelupaikka, joka ei ole mukana tiedekunnan välittämissä amanuenssikohteissa. Itse sain alkukesäksi paikan neurologialta. Halusin hakea muualta toista paikkaa, koska en tosiaankaan voinut luottaa omaan arpaonneeni, enkä siihen, että tiedekunnan kautta riittäisi kahta manupaikkaa. Toinen jakokierros suoritettaisiin käännetyssä järjestyksessä halukkaiden osalta, jos ensimmäiseltä kierrokselta paikkoja vielä jäi yli. En itse osallistunut toiseen kierrokseen, koska haluan pitää kesällä myös vähän lomaa.


Kun jakopäivä viimein koitti, jännitys oli käsinkosketeltava. Noin pari tuntia ennen jakotilaisuuden alkua ilmestyi sähköpostiin "Live-seuranta", jossa oli taulukkomuodossa jaettavat amanuenssipaikat ja niiden vähittäinen täyttyminen. Seurannassa oli myös sen hetkinen vuoronumero, josta pystyi arvioimaan oman vuoron ajankohdan. Jonotilanteen etenemisen kannalta se olikin todella hyödyksi, koska jako kulki siten ripeästi opiskelijasta seuraavaan. Jonotilannetta seuratessa opiskeluun keskittyminen oli kuitenkin hankalaa. Omalla tutorryhmälläni oli tilaisuuden kanssa päällekkäin tutoristunto, jossa ajatusten kokoaminen epilepsiaan ei juuri tahtonut onnistua. Käytävillä kuului iloista naurua ja spekulointia, jotka vain entisestään lisäsivät jännitystä. Yritin olla iloinen kavereideni puolesta, mutta stressitasot olivat syystäkin korkealla. Tänä kyseisenä päivänä ratkeaisi, mitä kaikkea kesällä tulisi omalta alalta oppimaan.

Kun edellä oli noin 20 jonottajaa, aloin laatia listaa jäljellä olevista vaihtoehdoista. Hyvin pian kävi ilmi, että ihanteellinen keskikesän 4-viikkoinen blokki oli Taysin osalta täynnä. Siirsinkin katseet viimeiseen lyhempään blokkiin, jossa oli onneksi vielä ihan hyviäkin paikkoja jäljellä. Jännitystä riitti ihan loppuun saakka seuratessani live-palvelusta, kuinka havittelemastani kohteesta paikat hiljalleen täyttyivät. En ole pitkään aikaan ollut yhtä kuumottavassa tilanteessa.

Päivittelin eilen Instagram-storyyni mystisesti "Tyytyväinen 101." Tästä voikin johdattelun jälkeen päätellä, että sain kuin sainkin tavoittelemani amanuenssipaikan. Loppukesällä minua kutsuu sisätaudit Taysissa, eli juuri se ala, minne halusinkin. En olisi ikinä osannut kuvitella, että vuoronumerolla 101 olisin sinne päässyt. Olin jo tehnyt varasuunnitelmia muiden kaupunkien kohteista sekä ei-niin-mielenkiintoisista aloista, jotka olisin pakon edessä ottanut. Loppukesän 3 viikkoa kestävä amanuenssuuri ajoittuu juuri ennen koulun alkua syksyllä, jolloin kesälomani ajoittuu amanuenssuurijaksojeni väliin. Loppupeleissä sillä ei kuitenkaan ole väliä, milloin kesälomaa pitää. Kolmessa viikossa ehtii varmasti ihan hyvin uppoutumaan sisätautien monipuoliseen alaan ja kehittämään lääketieteellistä osaamistaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Perjantain sushi-lounas

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Hankala hermosto

Pitkän ja varsin uuvuttavan Rintakipu ja hengenahdistus -jakson jälkeen on siirrytty opiskeluissa Hermoston toimintahäiriöihin eli neurologian oppialaan. Hiihtolomaa meillä ei ollut, mutta onneksi viime jakson tenttiviikolla ehti lukemisten ohella ottaa hieman rennommin. Tentti tuntui siitä huolimatta aika helpolta ja tärpit pitivät valtaosin hyvin paikkaansa. Tentissä pääsikin tekemään EKG:n systemaattista tulkintaa sekä määräämään sydämen vajaatoimintapotilaalle jatkotutkimuksia.


Hermoston toimintahäiriöt alkoi maanantaina kertausluennolla funktionaalisesta neuroanatomiasta. Aika yllättävää oli, että kakkosvuoden yli kaksi kuukautta kestäneen hermoston perusjakson asiat oli saatu kiteytettyä tähän yhteen luentoon. Seuraavalla pakollisella luennolla niin ikään kertasimme neurologisen potilaan anamneesin ja statuksen teon. Alkujakso ei ole ollutkaan kovin raskas tähän mennessä, koska iso osa opetuksesta on pohjautunut vanhaan. Kuitenkin neurologia sisältää paljon hankalia termejä (afasia, amnesia, hemiakinesia, agnosia, akromatopsia jne.) ja siten runsaasti muistettavaa.

Myöskin tiistain luentojen sisältö oli varsin helppoa omaksua pelkästään luennolla kuuntelemalla. Luentojen jälkeen kävin kirjoittamassa syväreihini kypsyysnäytteen, johon olin valmistautunut lukemalla syventävän työni kertaalleen läpi ja laatimalla siitä ytimekkäät muistiinpanot. Kypsäri aiheutti pientä jännityksen tunnetta, koska tilanne oli minulle uusi ja ainutkertainen. Loppujen lopuksi se oli kuin mikä tahansa esseekoe, jossa piti vain pitää huolta, että sanamäärä osuu 450-600 sanan väliin.


Keskiviikkona ryhmätyössä harjoittelimme toisillemme neuron statuksen tekoa, joka oli toisinto kakkosvuoden Hermoston rakenne ja toiminta -jaksolta. Myöhemmin tällä jaksolla menemme tutkimaan neurologisia potilaita osastolle, joten oli hyvä palautella mieleen motoriikan ja sensoriikan kiemuroita ensin opiskelijoiden kesken. Samoja taitoja toki harjoittelimme kliinisten taitojen evaluaatioon, mutta toistojen myötä tulee kuitenkin varmuutta omaan tekemiseen. Iltapäivällä jatkoimme pienen tauon jälkeen ruotsin opintojen parissa, jossa palautimme epikriisi-kotitehtävän opettajalle tarkastettavaksi ja keskustelimme pienissä ryhmissä sydänsairauksista.

Torstai alkoi Orionin tarjoamalla aamiaisella, jonka jälkeen kuuntelimme lyhyen tuote-esittelyn lääkefirman reseptivapaista allergialääkkeistä. Päivä jatkui luennoilla iskeemisistä aivoverenkiertohäiriöistä ja aivokasvainten patologiasta. Tutoristunnossa saimme uudeksi tapaukseksi juuri luennolla käsitellyn aivoinfarktin, joten iltapäiväksi oli hiihdon MM-kisojen seuraamisen ohella sopivasti tekemistä. Nopeasti olikin jo perjantai, jolloin lukujärjestyksessä ei omalla ryhmälläni ollut kuin ruotsin oppitunti. Viikonloppu sujui tällä kertaa töiden merkeissä, mutta oli mukava päästä tuulettumaan kouluhommista toisenlaiseen ympäristöön.


Käynnissä oleva neuron 5-viikkoinen rypistys on jo kevään toiseksi viimeinen opintojakso, joten vähiin käy tämäkin lukuvuosi. Ihan jopa hävettää myöntää, että kurssillamme on tänä keväänä tulossa enää yksi tentti kuukauden päästä. Kevään päättävässä Diagnostiikka ja hoito -jaksossa tentin korvaa EBM-työ eli eräänlainen kirjallisuuskatsaus. Näiden jaksojen jälkeen onkin jo ajankohtaista puhua ensi kesän harjoitteluista, amanuenssuureista. Saimme tietää tiedekunnan jakojärjestyksen tällä viikolla ja itselläni kävi todella huono tuuri, mikä tarkoittaa sitä, että kesän amanuenssipaikkani puolesta saan ihan loppuun saakka jännittää. Koska Tampereen lääkiksessä tenteistä ei anneta arvosanoja, perustuu jakojärjestys arpaonneen. Tästä kuitenkin lisää kun sen aika on. Hyvää laskiassunnuntaita!