Hei taas kevät!

Kolmiviikkoinen ihotautien jakso kului yhdessä hujauksessa ja hyvin sujuneen tentin jälkeen pääsikin pääsiäisloman viettoon. Lomalla oli tänä vuonna erityinen merkitys, koska se oli opiskeluaikani viimeinen pääsiäisloma. Viimeinen opiskeluvuosi lääkiksessä onkin jo meneillään, vaikka tuntuu kuin juuri äskenhän opiskelut vasta alkoivat. Valmistuminen häämöttää enää alle vuoden päässä, mikä tuntuu jopa uskomattomattomaltakin ajatukselta. 

Ihotautien jakso oli mielestäni yksi klinikan tähän mennessä onnistuneimpia toteutuksia. Päivät kuluivat monipuolisesti mm. ihotautien opetuspoliklinikalla, toimenpideyksikössä, vuodeosastolla, allergiakeskuksessa sekä sukupuolitautien vastaanotolla. Opetuspoliklinikalla otimme itsenäisesti vastaan potilaan, laadimme heille vastaanoton lopuksi tarvittavat reseptit erikoislääkärin valvonnassa ja sitten sanelimme käyntitekstin. Jaksoon kuului myös joitakin itseopiskelupäiviä, mutta lähes jokaiseen iltapäivään sisältyi etäopetuksia keskeisimmistä ihosairauksista ja niiden hoidosta. Ihotaudit ovat varsin pitkälle hahmontunnistusta, ja sen vuoksi potilaiden näkemisen ohella oli hyvin opettavaista nähdä erilaisista sairauksista runsaasti valokuvia etäopetuksen hengessä. Tentti oli, kuten aina kuuluisikin olla, ensisijaisesti opetustilanne, mutta tällä jaksolla se oli sitä vielä enemmän. Kliiniset opettajat kävivät ryhmämme kanssa vielä tentin jälkeen yhdessä keskustellen läpi oikeat vastaukset, mikä oli minusta erittäin kehittävä tapa oppia tehdyistä virheistään. 

Pääsiäispäivänä suuntasimme autonnokan kohti Lappia ja Levin hiihtokeskusta. Tämä oli toinen kertani Levillä, joten olin jo varsin hyvin perillä siitä, mitä tulevan pitää. Edellinen Levin reissu tapahtui neljä vuotta sitten fuksivuotenani juurikin pääsiäisloman aikaan (voit lukea sen tästä linkistä). Tällä kertaa majoituimme Hotel Panoramassa hienolla näköalapaikalla laskettelurinteiden tuntumassa. Hotellilta kulki nopeasti ja kätevästi Gondoli-hissillä alas alppikylään, josta koronarajoitusten vuoksi sai haettua ruokaa take awayna paperipusseihin käärittyinä. Valitettavasti juuri Kittilän kunnassa ei saanut ruokailla paikan päällä ravintolassa, jonka vuoksi myös hotelliaamiaiset tuli nauttia omassa seurassa hotellihuoneessa. Laskettelupäivinä ehdin kiertää lähes kaikki punaiset rinteet sekä laskea Joulutarina-elokuvasta tutulle Santa´s cabinille, jonne piti kulkea hieman rinteiden ulkopuolelle. Kuten edellisellä Levin matkalla, niin myös tälläkin kertaa ihastelimme poroja Sammuntuvalla, hiihdimme Pikkuporo-latua, kiertelimme Levin keskustan viehättäviä katuja sekä nautimme hohtavista keväthangista. Upeimmat näkymät koimme kuitenkin hulppeita mökkejä ja lasi-igluja pursuavassa Utsuvaarassa, joka erityisesti auringonlaskun aikaan oli hyvin kaunis vierailukohde. Onnistuneeseen lomaan kuului myös retkipäivä Kolarin kuntaan kuuluvalle Ylläkselle, jossa hiihdimme Äkäslompolossa ja söimme illallisen Ravintola Rouheessa. Paluumatkalla poikkesimme vielä napapiirillä Joulupukin pajakylässä sekä yövyimme Oulun Edenissä. 

Ensi viikolla alkaa uutena keuhkosairauksien jakso, jossa on luultavimmin aiemmin opitun pohjalta jo varsin tuttuakin asiaa. Hieman loman aikana jo johdattelin itseäni aiheeseen kertaamalla tärkeimmät asiat astmasta, keuhkoahtaumataudista, sarkoidoosista ja tuberkuloosista. Kevään integroituun tenttiin on jäljellä myös enää noin kuukausi, joten kerrattavaa vielä riittää. Klinikassa on silti kiva päästä harjaannuttamaan diagnostista silmää pian lähestyvää kandikesää varten. Rentouttavan pääsiäisloman jälkeen on nyt hyvä palata palata arkeen. Tervetuloa ihana kevät!

Haaveista totta - Singapore

Kesän ensimmäisen ja toisen amanuenssijaksoni välissä pääsin toteuttamaan jälleen yhden unelmani lomaillessani 9 päivää upeassa ja futuristisessa Singaporessa. Tämä kirjaimellisesti siisti kaupunkivaltio tunnetaankin "fine citynä", koska roskaamisesta voi seurata sakkoa ja esim. purukumiin syönti on kiellettyä. Singapore on todella turvallinen matkakohde ja nähtävää riittää helposti perinteistä stopoveria pidemmäksikin ajaksi. Näyttävä ja moderni arkkitehtuuri, kauniit puistot sekä herkullinen ruoka ovat tämän Kaakkois-Aasian jalokiven parhaita puolia.

Gardens by the Bay

Singaporen tunnetuin nähtävyys lienee kuvankaunis Gardens by the Bay -puisto. Puistossa 25-50 metrin korkeuteen kohoavat superpuut ovat kuin jostain toisesta maailmasta. Puiden väliin pääsee kävelemään 120 metriä pitkälle Skywalkille 8 Singaporen dollarin hintaan. Tältä tukevalta sillalta kuvautuu myös hienosti takana komeileva Marina Bay Sands.

Skywalkilla

Iltaisin klo 19.45 ja 20.45 Gardens by the Bayssa pidetään erittäin vaikuttava valoshow Garden Rhapsody, jossa superpuut valaistaan upeasti klassisen musiikin tahdissa. Tämän ällistyttävän näytöksen näkee parhaiten aivan puun juurella taivasta kohti tuijotellen. Noin vartin kestäneen esityksen jälkeen olo on lähes kuin uudestisyntyneellä. Jos yhden asian nostan Singaporesta esiin must-seenä, se on juurikin tämä valoshow.

Garden Rhapsody

Gardens by the Bayn alueella on myös kaksi suurta simpukanmuotoista kasvihuonetta Flower Dome ja Cloud Forest, joiden yhteinen sisäänpääsymaksu on 28 dollaria. Näistä kahdesta Cloud Forest on selvästi hienompi 30-metrisen sisävesiputouksen johdosta. Flower Dome on nimensä mukaisesti täynnä kukkia, mutta kasvillisuus ei muuten ole yhtä raikkaan valloittavaa kuin Cloud Forestissa.

Cloud Forest

Flower Dome

Samalta Bayfrontin MRT-asemalta pääsee myös Marina Bay Sands -hotellin upean kolmen tornin varassa lepäävän "veneen" näköalatasanteelle eli Skyparkin Observation deckille. Katolla sijaitsevaan Infinity Pooliin ei tosin pääse muut kuin hotelliasukkaat. Siitä huolimatta näkymät katolta ovat hulppeat ja jopa superpuutkin näyttävät yläilmoista pieniltä. Jonkin aikaa maailman korkeimpana maailmanpyöränä edustanut Singapore Flyer jäi itseltäni tällä matkalla kokematta, mutta se sijaitsee formularadan ytimessä lähellä Marina Bay Sandsia.

Marina Bay Sands iltavalaistuksessa

Singapore Flyer Skyparkista kuvattuna

Singaporessa näkyy paljon pilvenpiirtäjiä

Singaporen eteläinen huvittelusaari Sentosa on paljon muutakin kuin huvipuisto-, vesipuisto- ja rantakohde. Saarelle pääsee kätevästi Harbourfrontin asemalta joko siltaa pitkin kävellen, monoraililla tai köysiradalla (cable car). Näistä ylivoimaisesti hintavin on korkealla liikennöivä tasainen köysiratakyyti, mutta kannattavin vaihtoehto mielestäni on Sentosa Express eli monorail, joka lähtee valtavasta Vivocity -ostoskeskuksesta. Sentosassa oleilu muistutti ilmapiiriltään ja monipuolisuudeltaan hyvin paljon USA:ta. Varsinkin Universal Studios on oma lukunsa ja entisenä Orlandon Universal Studiosin kävijänä minun oli helppo löytää yhtymäkohtia Floridan vastaavaan huvipuistoon. Universal Studiosista ajattelin tehdä ihan oman postauksensa.

Köysiradan matkassa kohti Sentosaa

Universal Studiosin edessä

Rantapäivää Sentosassa on helppoa viettää rauhallisella Siloson valkohiekkaisella rannalla, jonne hiekka on itse asiassa tuotu Havaijilta. Kävelymatkan päässä tältä rannalta on kuitenkin yksi käymisen arvoinen kohde. Suunnitellessani tätä matkaa olin huomannut kartalla Palawan beachin kohdalla maininnan manner-Aasin eteläisimmästä pisteestä. Tämä kohde nostatti mielenkiintoni, olenhan käynyt Keywestissä USA:n mantereen eteläisimmässä kohdassa. Siinä missä Keywestin eteläinen piste oli kolme vuotta sitten yleisöryntäys, tämä ei sitä ollut. Eteläiselle saarelle kuljetaan huojuvaa riippusiltaa pitkin ja vastassa on kyltti sekä kaksi näköalatasannemökkiä. Saari on kaunis sekä rauhallinen, ja paikka kaukaisin, jossa olen tähän saakka koskaan käynyt.

Riippusiltaa pitkin eteläisimpään kohtaan

Manner-Aasian eteläisin paikka

Singaporen tunnus Merlion on kalan vartalon ja leijonan pään muotoa esittävä patsas. Se sylkee vettä vastapäätä lumpeenkukkaa muistuttavaa Art Science-museota.

Art Science Museum, Marina Bay Sands ja Merlion

Merlion Park

Singapore on kuuluisa myös valtavasta määrästä kauniita puistoja, joista ainakin Botanic Gardenissa on syytä pistäytyä. Sosiaalisen median puolella suosioon on noussut Botanic Gardenin maksullinen National Orchid Garden. Tämän puiston kukkaloistoa ja kaariportteja kelpaa ihailla viiden dollarin hintaan, opiskelijakortilla (jos vain olisi ollut mukana) tämä lysti kustantaa dollarin.

National Orchid Garden

Yksi suosikkikaupunginosistani Singaporessa on Chinatown, jolle on myös oma MRT-asemansa. Yleisestikin metrolla kulkeminen on Singaporessa varsin helppoa ja kannattavin vaihtoehto on ladata arvoa EZ-linkille eli omalle metrokortille. Chinatownissa kuljimme Pagoda Streetiä pitkin Smith Streetille eli ruokakadulle, jossa on vieri vieressä ruokakojuja. Singaporessa ruokailuihin kuuluu läheisesti Hawkerit eli ruokatorit, sillä paikalliset eivät juuri itse kokkaile vaan hakevat ruokansa katukeittiöistä. Omasta mielestäni herkullisin ruoka löytyi Chinatownin Food Streetiltä.

Chinatown

Paikallista ruokaa Chinatownin ruokakadulla

Singaporessa käydessä kannattaa vierailla niin ikään myös Little Indiassa, jossa keskeisimpinä kohteina on Sri Veeramakaliammanin temppeli sekä Tekka Center, jossa paikallinen elämäntapa näyttäytyy aidosti.

Little India

Sri Veeramakaliamman

Arabikaupunginosa on edellä mainittua Little Indiaa pienempi kortteli moskeijoineen Arab Streetin lähettyvillä. Kävelimme sattumoisin kivalla ostos- ja kävelykadulla Haji Lanella, jonka varrelta löytyi värikkäitä seinämaalauksia. Varsinainen ostoskatu on Orchard Road valtavine ostoskeskuksineen. Illanviettopaikkana Singapore tarjoaa yhtenä mahdollisuutena Clarke Quayn, josta lähtee lisäksi veneristeilyitä Singapore-joella.

Haji Lane

Singapore Zoo on kehuttu eläintarha ympäri maailman ja sitä pidetäänkin yhtenä parhaista. Sinne päästäkseen tulee matkustaa ensin metrolla Choa Chu Kangin asemalle, josta jatkoyhteys kulkee bussilla 927 eläintarhan porteille. Taksilla pääsee kulkemaan myös varsin edullisesti. Singapore Zoo ei kuitenkaan tehnyt minuun niin suurta vaikutusta kuin odotin. Alue on toki iso ja eläimet saavat liikkua kohtalaisen vapaasti viidakon siimeksessä ilman erityisiä häkkejä. Eläinpuistossa on helppo kierrellä vyöhykkeeltä toiseen kartan avulla. Australasian kohdalla jouduin kuitenkin pettymään, koska kenguruaitaus oli tyhjä, jos ei lasketa mukaan pienen pientä puukengurua. Ihmiset ottivatkin yhteiskuvia lähinnä eläinveistosten ja -patsaiden kanssa. Eläinshowt olivat ihan kivoja ja ne oli porrastettu hyvin niin, että ehti halutessaan käymään kaikissa.

Norsujen ruokinta-aika Singapore Zoossa

Singapore Zoon vieressä on Night safari, joka on tavallaan eläintarhan iltaversio. Tämä yösafari on todella suosittu ja jos haluaa ensimmäiseen eli klo 19.15 sisäänpääsyyn tulee olla ajoissa liikkeellä. Night safari eroaa eläintarhasta siten, että siellä liikutaan opastetulla minijunalla. Eläimet ovat usein ilta- ja yöaikaan aktiivisia, jolloin ne näyttäytyvät paremmin. Kierroksen jälkeen on ohjelmassa eläinshow, joka suureksi pettymykseksi pitkän jonotuksen jälkeen peruuntui sateen vuoksi. Se oli huonoa tuuria, koska koko reissun aikana ei ollut satanut.

Kierroksen aikana oli jo pimeää

Singaporen matka ei olisi minusta kokonainen ilman viimeisintä nähtävyyttä eli Changin lentokentällä vietettyä aikaa. Terminaalia 1 vastapäätä on upea Jewel -ostoskeskus, jossa keskellä on maailman korkein sisävesiputous ja sen yhteydessä paljon maksullisia viihde-elämyksiä kuten labyrintti ja peilisali. Jewelissä mainitsemisen arvoinen paikka on myös Shake Shackin hampurilaisravintola, joita ei ole järin monta ympäri maailman. Herkullisuudessaan tämän ketjun hampparit ovat aivan omaa luokkaansa. Singapore on myös huikea ruokakohde ja tämä matka nousi omalta osaltani TOP5-matkalistallani kakkoseksi. Kannattaa siis kokea yksi maailman kiehtovimmista kaupunkikohteista.

Jewelin vesiputous

Haaveista totta - New York (again)

Vietin pääsiäislomani Isossa Omenassa Yhdysvalloissa. Tämä ei ollut ensimmäinen kertani New Yorkissa, sillä olen ollut 7 vuotta sitten kyseisessä paikassa ensi kertaa lukioikäisenä hiihtolomalla. Tarkoituksena tällä matkalla olikin jatkaa siitä, mihin edellisellä lomalla olin jäänyt tärkeimpiä nähtävyyksiä unohtamatta. Tällä kertaa en käynyt YK:n päämajassa, American Museum of Natural Historyssa enkä Guggenheim -taidemuseossa, sillä ne olivat edelliseltä matkaltani hyvin muistissa.

Top of the Rock Observation Deck

Heti Manhattanille saavuttuani minun oli pakko päästä ihastelemaan Times Squaren upeaa väriloistoa ja paikallista hektistä elämäntapaa. Muutkin vanhat tutut kohteet kuten Empire State Building, Vapaudenpatsas ja Rockefeller Center tulivat tämänkin reissun aikana käytyä. Vapaudenpatsasta tosin ihastelimme vain ilmaiselta Staten Island Ferryltä. Rockefeller Centerissä pääkohteena oli kuitenkin suureen suosioon noussut Top of the Rockin Observation Deck, josta oli hulppeat näkymät koko kaupungin ylle. Top of the Rockin etuina Empire State Buildingiin on se, että sieltä näkee pohjoissuunnassa Central Parkin ja eteläsuunnassa itse Empire State Buildingin. Mahdollisille korkeanpaikankammoisille Top of the Rock on myös huomattavasti helpompi kohde, sillä maisemaa pääsee ihastelemaan lujien lasien takaa (vrt. Empire State Buildingissa rautakehikot).

Times Square

Paljon oli muuttunut kaupungissa sitten viime matkan. Ground Zerolle oli noussut 1776 jalkaa korkea Freedom Tower, 9/11 uhrien muistoa kunnioittava Memorial Museum ja Memorial Pool sekä näiden läheiseen yhteyteen subway-linjojen risteysasema Oculus. Edellisellä matkallani Freedom Tower oli rakenteilla ja silloin sen ympäristö olikin yksinomaa rakennustyömaata, mutta nykyään siitä on tullut suuri keskittymä historiaa ja kaunista arkkitehtuuria. Erityisesti syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuista kertova Memorial Museum on todella vaikuttava kohde.

Freedom Tower & Oculus

Oculus sisältä

Subway

Monille tuttu näky isoissa kaupungeissa on kaksikerroksiset Hop on Hop off -bussit, joilla itsekin kiertelimme nähtävyyksiä kahden päivän ajan. Ennen matkaa olimme hankkineet netistä New York Explorer Passin, johon valitsimme neljän nähtävyyden paketin. Paikan päältä tai erikseen ostettuna lippujen hinnat olisivat olleet korkeampia, jonka vuoksi on hyödyllistä suunnitella matkaa etukäteen. Matka-aikanamme Explorer Pass oikeutti yhdeksi nähtävyydeksi kahden päivän Big Bus -lipun, jolla kierteli hyvin Downtownissa, Uptownissa, Harlemissa ja Brooklynissa. Lisämaksusta pääsi myös Night tourille, jossa näki upean Manhattanin Sky Linen. Bussit olivat kuitenkin erittäin ruuhkaisia ja yläkerran istumapaikat menivät toisinaan kuumille kiville. Omasta mielestäni Sightseeing New York -firman bussikiertoajelut kulkivat Manhattanilla parempia reittejä, kun muistelen aikaisempaa New Yorkin matkaani. Tämän lisäksi nämä punaiset Sightseeing -bussit tarjosivat paremmat kuvauspaikat yöllisen Manhattanin ihailuun kuin Big Busin järjestämänä, ainakin jos minulta kysytään.

Keväinen Central Park on hieno ilmestys, sillä kaikki kasvit ovat puhkeamassa kukkaan ja puisto herää talven jälkeen eloon. Koska tämä täysin ihmisvoimin rakennettu puisto on niin valtava, keskityin sen kiertelyyn vain paikoitellen. John Lennonin mukaan nimetyltä Strawberry Fieldsiltä kävelin keskelle puistoa katselemaan lammessa uitettavia veneitä ja edelleen puiston eteläsuuntaan istumaan kallioille talviajan luistinradan viereen. Sieltä kuljin kohti puiston kaakkoiskulmaa eli Plaza hotellia ja 5th Avenueta. Erilaisia kulkureittejä riittäisi loputtomiin, mutta jo tällä osuudella pääsin hyvin Manhattanin keuhkojen eli Central Parkin makuun.

Central Park

Hienoja puistoja Manhattanilla on Central Parkin lisäksi useita, joista itse kävin Bryant Parkissa New York Public Libraryn takana, Union Squarella Broadwayn varrella ja uudella suositulla High Linella. High Line on vanha rautatie, jota on käytetty tehdaskuljetuksiin vuodesta 1934. Viimeinen juna kulki tällä ilmaradalla 1980 ja sittemmin se on muutettu yli 2 km:n pitkäksi puistoksi. High Linea pitkin kävely taittuu huomaamatta, koska Manhattanin tavanomaisesta mallista poiketen siinä ei tarvitse jatkuvasti pysähtyä liikennevaloihin. Kävelin High Linen läpi etelästä alkaen seuraillen vanhan rautatien jäänteitä ja ihastellen kauniita istutuksia. Kävelyreitti päättyi Hudson Yardsiin, josta väenpaljoudesta päätellen on luultavasti nousemassa uusi suosittu nähtävyys. En ollut ennen matkaa kuullut lainkaan Hudson Yardsista, jonka keskeisimpänä monumenttina kiiltää näyttävä Vessel -portaikko.

High Line

Hudson Yards & Vessel

New Yorkin matkani kruunasi viimeisen illan Broadway -musikaali, jota varten jonotin alennuslippuja Times Squarella tkts-lippumyymälässä. Musikaalikohteena oli, kuten myös 7 vuotta sitten, upea Phantom of the Opera. Oopperan kummitus on pisin Broadwaylla yhtäjaksoisesti pyörinyt musikaali, sillä se on jo 30 vuoden ajan ihastuttanut katsojiaan. Edellisellä New Yorkin reissullani kärsin musikaali-iltana jet lagista ja sen vuoksi osa näytöksestä meni harmillisesti minulta vähän ohi. Tällä kerralla olin viisaampi ja annoin ensin riittävästi aikaa tottua aikaeroon. Lopulta sain vietyä päätökseen hienon New Yorkin matkani ja täytettyä 7 vuoden takaisen Oopperan kummitus -sivistysaukkoni.

Brooklyn Bridge

Pääsiäisen aika New Yorkissa ei juuri näkynyt katukuvassa, sillä kaupat ja nähtävyydet olivat normaalisti auki. Kuitenkin pääsiäissunnuntain paraati 5th Avenuella oli ainutlaatuinen kokemus. Pääsiäisen juhlijat olivat pukeutuneet hauskoihin ja näyttäviin hattuihin ja nauttivat olostaan turistien kuvattavina. Pääsiäinen on siitä sopiva aika matkustaa Isoon Omenaan, että kevät on jo pitkällä ja kesän sesonki ei ole vielä täysin alkanut. Sää voi kuitenkin olla epävakainen ja siksi matkaan kannattaa varata mukaan sadevarustus. Tämän vuoksi liian tarkkoja matkasuunnitelmia ei ehkä ole tarpeen tehdä. Sateiden päivän osuessa kohdalle voi vaihtoehtona olla ostosreissu Woodburyn Outlet -kylään, jolle voin antaa vahvan suosituksen. Nähtävyyksille kannattaa suunnata heti aamusta, koska jonot ovat pitkiä. New Yorkissa riittää sekä näkemistä että tekemistä jokaiseen makuun ja matkakohteena se lumoaa kävijänsä yhä uudelleen. Tämän matkan jälkeen on kiva palata arkeen, sillä nyt jaksaa viedä kolmas vuosi lääkiksessä kuukauden päästä päätökseensä.

Easter Parade

Woodbury Commons

Joulun odotusta

Kolmoskurssin joululoma starttasi tänä vuonna Tampereella varsin aikaisin, sillä Infektio -jakson tentti pidettiin jo 5.12. Siitä alkoikin meillä lähes kuukauden mittainen loma, tosin tentin vaikeudesta johtuen lomafiilis ei ollut ainakaan itselläni ihan huipussaan. Olin kyllä tapani mukaan valmistautunut tenttiin todella huolellisesti, mutta kysymykset olivat varsin erilaisia aikaisempiin tentteihin nähden. Ruodittuamme ensin kurssikavereiden kanssa tenttiä sen mitä jaksoimme, puheenaiheet kääntyivät pian joululomasuunnitelmiin, jonka jälkeen suuntasimme ansaituille vapaille. Osa ystävistä lähti saman tien kaukomaille, osa lomailee mukavasti kotikonnuilla.

Itselläni ei ole (ainakaan vielä) suurempia matkasuunnitelmia joululoman ajaksi. Siitä huolimatta hauskaa ohjelmaa on jo riittänyt lähes jokaiselle päivälle, jouluvalmistelut ovat edenneet, ja pitkästä aikaa minulla on jäänyt aikaa myös kunnolla treenaamiseen.

Perjantaina tein kivan päiväreissun jouluiseen Helsinkiin. Heti saavuttuani pääkaupunkiin suuntasin Amos Rexiin, jonka suosio yllätti minut täysin. Näyttävä valoshow oli todella hintansa arvoinen, sillä viiden euron opiskelijahintaan pääsi näkemään upeita valoefektejä, liikkuvia kuvia ja illuusioita. Hämmästyttävää oli nähdä ekosysteemin laajenevan kävijämäärän kasvaessa ja siihen pystyi itsekin vaikuttamaan.

Päivän ekosysteemiä 14.12. Amos Rexissä

Vasta äskettäin valmistunut kaupunginkirjasto Oodi oli myös upea ilmestys ja rakennuksena mahtavaa suomalaista arkkitehtuuritaitoa. Oodi vaikutti minusta enemmän nähtävyydeltä kuin rauhaisalta lukutilalta, mutta siellä näkyi silti paljon opiskelijoita pänttäämässä syksyn viimeisiin tentteihin(?). Kolmikerroksinen kirjasto luo puitteet lueskelulle, maisemien ihastelulle ja kepeälle kahvittelulle. Käyntipäivänäni toinen kerros oli vielä suljettu, mutta sinne on määrä valmistua ainakin ryhmä- ja neuvottelutiloja. 

Oodin edessä

Oodista kävelin Tuomaan markkinoille Senaatintorille, jossa pienen kiertelyn jälkeen tapasin itsensä joulupukin. Huvittavaa kyllä, mutta pukki ihmetteli, kuinka näinkin syrjässä kuin oma kotikaupunkini voi asua ihmisiä. Hän oli myös hyvin kiinnostunut harrastuksistani, joihin mainitsin lääketieteen opiskelun. Lupasin hoitaa hänen lonkkavaivaansa jatkossa ja joululahjatoiveeksi kerroin haaveilevani uudesta stetoskoopista. Siihen sanaileva pukki: "kuuluuko vanhalla stetoskoopilla sivuääniä?" Lopuksi lupasin olla vielä 9 päivää kiltti ennen kuin erkanimme toivottaen toisillemme hyvää joulun odotusta.

Ulkona vietetyn päivän jälkeen oli mukava istua hetki nuotion äärellä Mantan markkinoilla turistien keskellä. Kolmelta oli päivän kohokohdan eli Afternoon tean aika hotelli Kämpissä. Kiireetön teehetki pikkusuolaisine paloineen arvostetussa hotellissa tuntui ylelliseltä lomalta. Pimeän laskeuduttua loppuilta kului kauniita jouluvaloja ihaillen ja kauppoja kierrellen.

Afternoon tea

Ennen joulua käyn vielä nostattamassa joulufiilistä maanantain pikavisiitillä Tallinnassa. Joulutorien kiertely ja kauneimpiin joululauluihin osallistuminen ovat omia suosikkiperinteitäni, joilla voin hyvin virittäytyä arkisten askareiden ohella todelliseen joulutunnelmaan. Ihanaa joulua kaikille lukijoilleni!

Haaveista totta - Kreeta

Lomaviikko Kreikan suurimman saaren Kreetan lämmössä sujui mukavasti paljon uusia mieleenpainuvia elämyksiä kokien. Kreikka on ollut jo lapsuudesta asti kesän rantakohdesuosikkejani lämpimän ilmaston, kauniiden maisemien ja herkullisen ruokansa ansiosta. Vuosia sitten on tullut lomailtua mm. Santorinilla, Rodoksella, Karpathoksella ja Pargassa, mutta Kreikan laajasta rantalomavalikoimasta Kreeta oli vielä minulta kokematta.

Matka suuntautui saaren entisen pääkaupungin Hanian läheisyyteen Länsi-Kreetalle, jossa matkailijalla on paljon nähtävää ja koettavaa. Hanian lomakylät sijaitsevat saaren pohjoisrannikolla ja Hanian keskustaan pääsee helposti bussilla. Jo saapumisiltana nousimme bussiin, joka vei meidät Plataniaksen keskustaan iltakävelylle ja illalliselle. Platanias on täynnä hyviä ravintoloita, joista ainakin Poseidonio ja Kantapi osoittivat kreikkalaisen ruuan parhaat puolet. Kanasouvlaki, tsatsiki, kreikkalainen salaatti, viininlehtikääryleet ja kanapita-leipä maistuvat aidossa ympäristössä lähes taivaallisilta.

Hanian kaupungissa etenkin venetsialainen satama ja kauppahalli vanhassa kaupungissa olivat näkemisen arvoiset. Venetsialainen satama oli postikorttimaisen viihtyisä ja lukuisat turistit parveilivatkin tällä rantakadulla sekä sen ravintoloissa. Ostosmahdollisuudet ovat Haniassa myös hyvät, on tunnettuja merkkiliikkeitä ja nahkakujia, joista voi ostella matkamuistoja. Yhdistimme Hanian urheilustadionilla tekemäni treenin ja kaupungissa kiertelyn. Treeni oli otollisinta tehdä heti aamusta, sillä jo kymmenen aikaan lämpötila hipoi kolmeakymmentä astetta. Helle näkyy juoksussani, sillä lämmin ilma hellii lihaksiani ja saan itsestäni silloin parhaiten irti.

Vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi ja ajelimme Kreetan vuoristoisilla serpentiiniteillä upeita maisemia ihaillen. Liikenne Kreikassa on ainakin suomalaisen mielestä varsin uhkarohkeaa ja vaarallisia ohituksia ja kaahauksia näimme matkan aikana useita. Neulansilmämutkissa tuli ajaa hyvin rauhallisesti, sillä paikoitellen reunakaiteet puuttuivat rotkoteiltä. Tämän vuoksi autoiluun tuleekin varata runsaasti aikaa. Autonvuokraus Kreetalla kaikesta varoituksista huolimatta kannattaa, sillä se avaa mahdollisuuden nähdä saaren luontoa ja nähtävyyksiä omatoimisesti.

Ensimmäisenä autoilupäivänä otimme suunnan kohti länsirannikkoa ja Falassarnaa. Kyseessä on muinainen satamakaupunki, jossa olevat rauniot ovat ajalta noin 330 eKr. Me vierailimme kuitenkin vain Falassarnan kauniilla rannalla, jonka isot vaahtopääaallot iskeytyivät näyttävästi rantaviivaan.

Lyhyen pysähdyksen jälkeen jatkoimme rannikkoa pitkin matkaa pääkohteeseemme Elafonissiin. Kreikan Malediiveiksi kutsuttu ranta on noussut suureen suosioon vaaleanpunaisen hiekkansa ja kahluusaarensa johdosta. Suosittelen heti alkuun kahlaamista juuri tämän kahluusaaren puolelle, koska se on väentungokselta rauhallisempi ja pääsee ihailemaan rannan upeita näkymiä. Eksoottisen vaaleanpunaisen hiekan punainen sävy tulee tyhjien kotiloiden muodostamasta massasta, joka ei siis varsinaisesti ole hiekkaa. Elafonissi on tuulinen paikka ja vesi hieman kylmää, mutta turkoosina hohtava meri lumoaa matkailijan kuin matkailijan. Elafonissin ranta onkin syystä äänestetty erään matkailusivuston arvion mukaan Kreikan kauneimmaksi.

Elafonissista palasimme sisämaateitse viehättävän Elosin kylän kautta takaisin Hanian lomakylää kohti. Malemessa pistäydyimme korkealla kukkulalla sijaitsevalla sotilashautausmaalla, jossa lepää
tuhansia saksalaisia sotilaita toisen maailmansodan ajoilta. Vuonna 1941 operaatio Merkuriukseksi nimetyssä ilmahyökkäyksessä oli tarkoituksena muodostaa tukikohta Kreetalle. Saksalaisten ylläpitämä sotilashautausmaa on vaikuttava kohde iskussa kaatuneiden muistoa kunnioittaen.

Toisena autoilupäivänä suuntasimme pohjoisrannikkoa pitkin kohti tunnettua lomakohdetta Rethymnonia. Tätä ennen poikkesimme Haniaan päästäkseni treenaamaan tutulle urheilustadionille, mutta valitettavasti stadionin portit olivatkin sunnuntain vuoksi kiinni. Paikalliset olivat löytäneet paikan kiivetä stadionin porttien ylitse ja kreikkalaiseen tapaan ystävällisesti näyttivätkin sen minulle, mutta päädyin kuitenkin tekemään korvaavan treenin viereisen tenniskentän betonipinnoitteella.

Hanian kaupungin kapeilla ja melko vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla harhailtuamme löysimme viimein reitin Soudaan, jossa kävimme liittoutuneiden hautausmaalla Soudanlahdella. Eri kansalaisuuksia edustavat sotilaat kaatuivat puolustaessaan Kreetaa toisessa maailmansodassa. Kiertelimme hiljaisina tutkien hautakiviä, joissa useimmissa luki noin omanikäiseni sotilaan nimi. Vaikuttava ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka tämäkin.

Soudasta kuljimme moottoritietä Rethymnoniin, jossa ajelimme pitkällä rantakadulla ja vanhassa kaupungissa. Kaupungissa oli paljon vilskettä ja vilinää, eikä autopaikkaa tahtonut löytyä teiden varsilta. Pikaisen pistäytymisen jälkeen jatkoimmekin jo matkaa etelärannikolle Plakiaksen kylään. Näissä osissa saarta rotkojen osuus oli suuri ja saatoimmekin nousta jopa yli 700 metrin korkeuteen merenpinnasta mutkittelevilla vuoristoteillä. Pohjoisrannikolle päästyämme matka taittui jo huomattavasti nopeammin palatessamme Haniaa kohti. Paluumatkalla poikkesimme vielä Kato Staloksessa uimassa ja Plataniaksessa illallisella ennen kuin jouduimme luovuttamaan auton takaisin vuokraamolle.

Loput lomapäivät kuluivat pitkälti hotellin altaalla loikoillen ja aurinkoa palvoen. Koin todella rentouttavaksi ajelehtia uima-altaassa uimapatjalla. Aamuisin ehdin uida altaassa pidempiä matkoja auringon vasta noustessa. Päivän kuumimpina hetkinä oli ihanaa pulahtaa viilentymään uima-altaaseen tai mereen. Tämä kaikki oli juuri sitä, mitä tältä lomalta olin odottanutkin.

Loma osui myös sopivaan kohtaan, koska nyt voi rentoutuneena aloittaa huomenna amanuenssuurin eli lääkisopiskelijan harjoittelun patologian osastolla. Toisen opiskeluvuoden jälkeen voi päästä patologialle "manuilemaan", vaikka tätä harjoittelua ei voi vielä lukea osaksi tutkintoa. Vasta kolmannen vuoden jälkeen amanuenssuureja voi sisällyttää osaksi lääketieteen lisensiaatin tutkintoa. Siitä huolimatta halusin jo tässä vaiheessa päästä lähemmäksi omaa alaa. Tavoitteenani on oppia mahdollisimman paljon tästä oppialasta tulevan neljän viikon jakson aikana. Vaikka olemme toisena opiskeluvuotenamme opiskelleet jonkin verran patologiaa teoriatasolla, tulee jakso epäilemättä olemaan käytännönläheisempää ja patologien toimenkuva avartuukin varmasti ihan uudella tavalla. Kokemuksista tulen hieman myöhemmin kirjoittamaan oman blogitekstin. Pysykäähän kuulolla!