lauantai 27. elokuuta 2016

Eka viikko lääkiksessä

Nyt ovat lääketieteen opinnot omalta osaltani pyörähtäneet käyntiin ja kaikin puolin upeita hetkiä on ensimmäinen viikko pitänyt sisällään. Opinnot saivat juhlallisen tuntuisen alun kun me uudet fuksit kävelimme ensimmäisenä koulupäivänä toisen vuosikurssin muodostaman kunniakujan läpi. Olin tähän osannut jo ennalta varautua, mutta hienolta se tuntui kun meidät otettiin näin avosylin vastaan uuteen kouluumme. Kurssikavereihin tutustuminen alkoi lähes saman tien, kun ihastelimme uusia moderneja opetustiloja vastavalmistuneessa yliopistorakennuksessa.

Avajaisbileiden ennakkolippu

Ensimmäisenä päivänä oli tervetuloluentoja ja kampukseen tutustumista hupitutor-ryhmissä. Aluksi tuntui, että oli hieman pyörällä päästään kaikesta tiedon määrästä. Onneksi on vähitellen harjaantunut uusiin käytäntöihin ja luentosalit sekä muut opetustilat löytyvät jo kohtuullisen pienellä etsimisellä. Koulupäivän jälkeen ehti nopeasti piipahtaa kotona, ennen kuin illalla keräännyimme Tampereen lääketieteen opiskelijoiden kerhotiloihin Amos-klubille. Ilta oli enemmän kuin hauska ja se lisäsi mielestäni kurssimme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisen vuosikurssin hupitutorit olivat järjestäneet kivaa yhdessä tekemistä ja ohjelmaa, joissa tarvittiin myös ryhmässä toimimisen taitoja. Itse tykkäsin eniten anatomiavisasta, jossa ryhmittäin tuli sijoittaa annettu latinankielinen rakenne oikeaan kohtaan kehoa. Hassua, että kesällä värittelin uuteen anatomian värityskirjaani ensimmäisiä lihaksia ja osasinkin heti laittaa m. sternocleidomastoideuksen oikeaan paikkaan. Ei mennyt kesävärittely siis ollenkaan hukkaan! Illan päätteeksi vuorossa oli osallistujamäärältään ennätyksen rikkonut Tampere-talo-maraton, joka kokemuksena varmasti yhdisti siinä mukana olleita.

Toinen päivä kului lähes samanlaisissa merkeissä kuin ensimmäinenkin luentoja ja esittelyitä kuunnellen. Näiden lisäksi pidimme ensimmäisen tutoristuntomme. Omassa ryhmässäni kommunikaatio ja ajatustenvaihto toimi heti alusta lähtien hyvin, ja opetusmetodina käyttämämme PBL (problem based learning) vaikuttaa todella tehokkaalta ja kiinnostavalta. Johdantojaksolla kuitenkin vasta tutustumme tähän menettelyyn ja tavoitteena meillä on oppia kuinka opiskellaan ja hankitaan tietoa.

Toisen opiskelupäivän iltana oli ohjelmassa jo ensimmäiset bileet, joita ennen etkoilimme hupitutoriemme luona. Ilta oli todella mukava ja bileet hyvin järjestetyt. Lähdin kuitenkin näistä avajaisbileistä aiemmin pois, sillä me fuksit varustauduimme jo seuraavan aamun toogabilelippujen jonotukseen. Aamuyön tunnit kuluivatkin vuosikurssimme keskuudessa koulun ulko-oven eteen leiriytyen. Ilo oli ylimmillään kun viimein yön valvomisen jälkeen sain nimeni ilmoittautuneiden listaan. Väsymys vähäsen painoi, mutta seuraavana päivänä odottavat toogabileet piristivät kaikkia lipun saaneita. Pakollisen seminaarin jälkeen loppupäivä kuluikin lepäillen kotona ja voimia keräten seuraaviin päiviin. Uskon, että lippujen jonotus lisäsi vuosikurssimme yhteishenkeä ja monet sitä jo vertasivat tuleviin päivystyksiin - harjoitusta tuokin tulevaan ammattiin.

Etkoilta kuvattua. Itsekin kuljen polkua tupsulakista valkotakkiin

Seuraavana päivänä hyvin nukutun yön jälkeen oli ohjelmassa mielenkiintoinen seminaari, jossa oli mukava keskustella yhdessä ryhmissä lääkärin ammattikuvasta. Iltapäivän luennon jälkeen katseet käännettiin illan toogabileisiin ja niihin valmistautumiseen. Olin jo kesällä käynyt ostamassa naamiaisliikkeestä asuun sopivan laakeriseppeleen ja olin kaivanut kaapista vanhat gladiaattorini. Hakaneuloja olin keräillyt pitkin kesää kilpailuista saamistani kilpailunumeroista. Toogaan pukeutuminen etkoilla oli oma haasteensa eikä se näin ensikertalaiselle käynyt ihan hetkessä, mutta onneksi hupitutorimme auttoivat. Juhlapaikalle siirtyäksemme meidän tuli ensin kävellä keskustan läpi, ja oli hauska katsella vastaantulevien ihmisten ilmeitä! Toivottavasti heillä oli yhtä hauskaa kuin meillä oli. Lopun matkasta kuljimme tilausbussien mukana bilepaikalle, jossa jo sangriasammiot odottivat katetun ruokapöydän kera. Pian poseerasimme vuosikurssimme yhteiskuvassa, jonka jälkeen alkoivatkin aivan huikeat bileet. En ole koskaan ennen ollut vastaavanlaisissa, tunnelma oli niin katossa ja ohjelma aivan mieletöntä! Toogabileet olivat ehdottomasti yksi viikon kohokohdista.


Kohta mennään!
Matkalla toogabileisiin
Viikon viimeisenä opiskelupäivänä tutorryhmälläni oli kirjaston esittely ja tiedonhankintaa, mikä oli varsin kevyt ryhmätyöopetus. Tämän jälkeen alkoi viikonloppu, joka keskittyi univelkojen poistamiseen, urheiluun ja ensimmäisten tutoristuntojen oppimistavoitteiden perehtymiseen. Ensimmäinen opiskeluviikko oli hyvin ohjelmantäyteinen, enkä ehtinyt käydä treeneissä ennen perjantaita. Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen, että osallistuin kaikkeen järjestettyyn toimintaan ja olen päässyt tutustumaan niin mukaviin ihmisiin, joita lääkiksessä tapaa. Oma lukunsa on se yhteishenki, joka meillä koulussa vallitsee. Heti ensimmäisinä päivinä vahvistui tunne, että tänne minä kuulun!

Ikimuistoinen. Jännittävä. Vauhdikas. Eeppinen. Listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin, mutta yksinkertaisesti tätä oli ensimmäinen viikko lääkiksessä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti