My day (28.3.2018)

Hyökkäys ja puolustus-jakso lähenee loppuaan ja halusinkin vielä päästä toteuttamaan minun päiväni-tyyppisen postauksen, joista aikaisempi (viime marraskuussa) osoittautui lukijamäärältään varsin suosituiksi. Kyseessä on tällä kertaa tavanomainen keväinen opiskelupäivä lääkiksessä toisen vuosikurssin opiskelijana, jolle LK-arvonimen saavuttaminen lähestyy päivä päivältä!

Kohta saa huilata

Klo 7.14 herään, nousen sängystä ja aamuaskareiden jälkeen pukeudun kouluvaatteisiini. Koska päivällä on tulossa tutoristunto, kertaan laatimani muistiinpanot kuten lähes jokaisena muunakin tutorpäivänä. Tämän päivän aiheena on syöpää aiheuttavat sekä siltä suojaavat tekijät. En oikein tykkää lukea muistiinpanoja suoraan läppärin ruudulta, sillä minusta antoisampaa on selittää ne omin sanoin muulle ryhmälle. Nippelitiedot tosin voi tarvittaessa tarkistaa koneelta ja sellaiset yksittäiset asiat, joita ei juuri sillä hetkellä satu muistamaan.

Klo 7.48 syön aamupalaa ja selaan samalla sosiaalista mediaa. Ruokailun jälkeen ehdin vielä vilkaisemaan luentokalvoja ennen lähtöä. Kun kasvainpatologiaa on kerrattu luentojen pohjalta noin vartin verran, lähden ajamaan koulua kohti Radio Suomipopin Aamulypsy taustalla soiden.

Klo 8.39 saavun koululle hyvissä ajoin ennen aamun ryhmätyötä, joka käsittelee vastaanottotilanteen vuorovaikutuksen arviointia. Ryhmätyön tehtävänä oli jakaantua kahteen ryhmään ja katsoa annettu video lääkärin vastaanotolta. Samalla tuli tehdä havaintoja vuorovaikutuksen positiivisista ja negatiivisista seikoista sekä pohtia kuinka vuorovaikutusta voisi kehittää. Toimin omassa ryhmässäni kirjurina ja esittelin havaintomme molemmille ryhmille. Yhteisessä keskustelussa heräsi ajatuksia mm. katsekontaktin, empatian, puhumaan rohkaisemisen sekä kuuntelun roolista lääkärin vuorovaikutuskeinoina. Pelkästään lääkärin tietotaidon merkitys ei todellakaan riitä luottamuksellisen potilassuhteen luomiseksi, vaan potilas kokee myös tarpeen aina tulla kuulluksi.

Klo 11.05 vuorovaikutustaitojen arviointi-ryhmätyö päättyy ja pääsen palauttamaan temppukortin jakson viimeisen ryhmätyön suorittamisen vuoksi. Varmistettuani ensin huolellisesti, että kaikkien 13:n ryhmätyön kohdalla on kuittaus, tiputan temppukortin suorituslaatikkoon ja suuntaan tutorryhmäläisteni kanssa lounaalle.

Sinne meni

Klo 11.32 suuntaan kirjastoon opiskelemaan ja valmistelemaan tätä postausta. Lukemisen ohella selviää, että ainejärjestömme TLK:n lehti eli Flatus on ilmestynyt Kandikselle uutena painoksena. Houkutus Flatuksen lukemiselle oli niin kova, että se ajoi minutkin selailemaan lehteä opiskelun välissä. Flatus sisältää juttuja TLK:n ajankohtaisista tapahtumista, juoruja, päästöjä, haastatteluja ja paljon muuta hauskaa luettavaa.

Lueskelua kirjaston lempinojatuoleissa

Klo 14.15 alkaa luento syöpätautien esiintyvyydestä ja ennusteesta. Luennon alhaisesta osallistumisprosentista huolimatta epidemiologinen luento antoi tietoa syövän ilmaantuvuudesta ja elossaoloajoista. Heti luennon perään alkaa tutoristunto, joka koostuu tällä kertaa vain purusta eli oppimistavoitteiden yhteisestä läpikäymisestä. Uutta "keissiä" emme enää avaa, koska tämä oli jakson viimeinen (16.) tutoristunto.

Klo 15.21 ei kenelläkään löydy tutortapaukseen liittyen enää lisättävää, joten puheenjohtajamme päättää istunnon. Suoriudumme istunnosta ennätysajassa, mutta olemme silti tyytyväisiä esille tuomiimme tietoihin. Ennen kotiinlähtöä jäämme vielä vähäksi aikaa rupattelemaan pääsiäislomasuunnitelmista. Itselläni alkaa huomenna kolmen päivän työputki, mutta menen aina mielelläni töihin vaihtelun vuoksi.

Hiljainen Arvon ruokala

Klo 15.47 tulen kotiin ja otan hetkeksi esille luentokalvot ja One Notella tehdyt muistiinpanot. Usein menen suoraan koulusta Pirkkahallille treenaamaan, mutta tänään pidän lepopäivän tavallista pidemmän koulupäivän vuoksi.

Klo 17.23 keskittymiskyky ei ole enää lukemiseen parhaimmillaan, joten päätän laittaa koulujutut syrjään tältä päivältä. Lepopäivisin annan jalkojen levätä, mutta tukiliikkeitä kuten vatsalihasharjoitteita voi harjoitusohjelmaan vapaasti lisätä. Asetunkin hetken mielijohteesta matolle ja nostan jalat 90 asteen kulmaan tukea vasten. Tässä asennossa ylävartaloa ei tarvitse nostaa ihan pystyasentoon asti kuten istumaan nousuissa ja liike on silti tehokas. Teen 3 x 20 sarjan, jonka jälkeen pysyttelen minuutin hoover-asennossa.

Klo 18.03 kokkaan broilerpastaa, jonne lisään mustatorvisieniä. Ruokailun jälkeen alan katsella television ohjelmatarjontaa ja lisäillä kuvia tähän postaukseen.

Klo 21.30 syön vielä iltapalaa, käyn suihkussa ja valmistelen itseäni yöpuulle. Pääsiäisloman alkaminen ei juuri vaikuta rutiineihini, mutta on mukavaa hetkeksi irrottautua ennen kevään opiskeluiden loppukiriä. Kevät on siitä mukavaa aikaa, että päivät alkavat olla pitkään valoisia ja paljon mukavia tapahtumia on vielä edessä.

Mukavaa pääsiäisen aikaa!

Lääkäripäivät opiskelijan silmin

Tällä viikolla pidettiin Tampereen Lääkäripäivät, jonne pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa. Lääkäripäivät ovat Tampere-talossa vuosittain järjestettävä tapahtuma, johon lukuisat lääkärit ympäri Suomea kokoontuvat kuulemaan mielenkiintoisia luentoja, verkostoitumaan sekä osallistumaan oheistapahtumiin. Me Lääkäripäivä-kandit pääsimme palkkioksi työtehtävästämme yhtenä päivänä kiertelemään itsekin ständejä ja syventämään tietojamme mielenkiintoisilla luennoilla. Kilpailu Lääkäripäivien työtehtäviin pääsystä oli kovaa, mutta itselleni onni oli tänä vuonna myötäinen.

Lääkäripäiviä edeltävänä iltana eli tiistaina osallistuimme pakkaustalkoisiin, joissa täytimme osallistujille jaettavia materiaalikasseja. Hyvällä tiimityöskentelyllä talkoot sujuivat joutuisasti kaikkien osallistuessa aktiivisesti työhön. Pakkaustalkoissa saimme myös työasumme eli sinivalkoraidallisen Marimekon pitkähihaisen paidan sekä itse pakkaamamme oheismateriaalin.

Lääkäripäivien survival kit

Keskiviikkona Lääkäripäivien alkaessa en ollut vielä tositoimissa Tampere-talolla, mutta sinä iltana kävin rennossa cocktailtilaisuudessa Tornihotellissa. Tämä jazz-musiikin täyteinen iltatilaisuus oli myös yksi Lääkäripäivien kandipalkkioita, jonka toisena vaihtoehtona olisi ollut torstai-illan Vesa-Matti Loirin keikka. Minusta oli kiva, että sain osallistua Lääkäripäivien jokaisena päivänä ainakin jollain tavalla tapahtumiin. Meidän Lääkäripäivä-kandien palkkiot olivat muutenkin todella monipuolisia työhön nähden.

Torstaina oli minun vuoroni antaa työpanokseni Lääkäripäivien eteen rekisteröinnin merkeissä. Rekisteröinti oli ensisijainen toiveeni työtehtävää valitessa, sillä ajattelin sen muistuttavan työpaikkani Mehiläisen vastaanottotehtäviä. Työtehtäviini kuului ottaa vastaan saapuvien vieraiden ilmoittautumisia ja ojentaa heille materiaalikassi reippaan hymyn kera. Sain skannata vieraiden ojentaman nimilipukkeen ja tarvittaessa tulostaa heille uuden vastaavan. Vaikka työpäivä oli varsin pitkä, vapaa-aikaa ja taukoja oli kuitenkin runsaasti. Ruuhkahuippu osui luonnollisesti aamuun ja sen jälkeen tilanne rauhoittui merkittävästi. Tauolla sai kiertää näyttelyssä ja takaisin omalle työpisteelle palatessa kädet olivatkin täynnä firmoilta saatuja huulirasvoja, kyniä ja karkkia. Menin ihan laskuissa sekaisin siitä, kuinka moneen arvontaan osallistuin kierrellessä näytteilleasettajien ständejä. Kaiken kaikkiaan työpäivä oli mukavan helppo ja oli ilo päästä tekemään yhdessä Lääkäripäiviä muiden kandien kanssa.

Oma työpisteeni

Perjantaina eli Lääkäripäivien viimeisenä päivänä kävin kuuntelemassa luentoja kuin kuka tahansa Lääkäripäivien osallistuja. Aamupäivällä otin oppia ihotuntohäiriöistä ja iltapäivällä vuorossa oli luento polvivaivoista. Pelkäsin luentojen olevan liian vaikeita ymmärtää tässä vaiheessa opintoja, mutta yllättävän paljon niistä kuitenkin sain irti. Kliinisen luonteen ohella luennoilla sai myös hyvää kertausta perusanatomiasta. Luennoilla oli kiva istua kuulemassa alan asiantuntijoita, ja mikä sen parempaa on kuin tietää, että käsiteltävistä asioista ei ainakaan heti tule tenttipaperia eteen. Lääkäripäivät päättyivät kandien kiitoskahvitukseen, joka oli juhlallinen päätös tälle hienolle tapahtumalle.

Lääkäripäivät oli huomioitu jakson lukujärjestyksessä (omalla kurssillani siis käynnissä Hyökkäys ja puolustus) ja opetuksestakin sai tarvittaessa olla hyväksyttävästi pois. Oma työpäiväni torstai sekä kiertelypäiväni perjantai olivat kuitenkin kummatkin vapaita, joten en näinä päivinä jäänyt paitsi muusta kuin omaehtoisesta opiskelusta. Jaksotenttiin on onneksi vielä aikaa, joten noiden kahden päivän kuluttaminen Lääkäripäivillä oli kannattavaa ja ammatillista mielenkiintoa kohottavaa. Tampereen Lääkäripäivät olivat menestys ja ne kehittivät lääketieteen opiskelijan ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja. Nämä ovatkin juuri niitä taitoja, joita lääkärintyössä tarvitaan.

Lomastelua Katinkullassa

Tämän viikon (lauantaista torstaihin) vietin Vuokatin Katinkullassa, joka on lomakohteena minulle tuttu jo alakoululaisesta asti. Lähes jokaisen hiihtolomani olen viettänyt Katinkullan lomaparatiisissa yhdessä perheeni kanssa. Katinkulta tarjoaa hienot puitteet monipuoliseen aktiivilomaan vuoden ympäri säästä riippumatta. Tämä postaus onkin toteutettu yhteistyössä Holiday Club Katinkullan kanssa.

Vuokatin vaaroilla

Saapumispäivä lauantai kului majoittuessa tuttuun lomamökkiin, jota oli hieman remontoitu sitten viime käyntini (2016) jälkeen. Jouduimme tosin odottamaan loma-asunnon avaimia jonkin aikaa siivouksesta johtuen, mutta siitä aiheutuneesta pienestä haitasta korvauksena saimme Holiday Clubin ravintolalahjakortin. Seuraavana päivänä olikin jo vuorossa ensimmäinen hiihtolenkkini, jossa suuntasin puolikkaalle Aurinkoladulle. Hiihto ei kuulu omiin vahvuuksiini tekniikkavirheitteni vuoksi, mutta hiihtäminen omaan rauhalliseen tahtiin Katinkullan ympäristössä on aina kuulunut oleellisena osana hiihtolomaani.

Kesken hiihdon oli hyvä hetki pysähtyä valokuvaamaan

Hiihtolenkin jälkeen kävimme lounaalla Vuokatinrinteiden Á la Katti-ravintolassa, jossa oli oikein maittava seisova pöytä savuporokeittoineen. Illan odotetulle sulkapallovuorolle hain vauhtia kuntosalilta, johon pääsee osakkaana ilmaiseksi voimailemaan. Alkulämmittelyn tehneenä olikin mukava hioa lyöntejään sulkapallokentällä tunnin mittaisella pelivuorolla.

Maanantaiaamu käynnistyi tennisvuorolla, joka osoittautui aluksi vähän hankalaksi pitkästä aikaa. Edellisestä tennisvuorosta oli kulunut peräti kaksi vuotta ja taidot olivat hieman päässeet ruostumaan, mutta onneksi ne alkoivat pelin edetessä palautumaan. Tennis on Katinkullan palloilulajeista oma suosikkini, koska se tuottaa eniten onnistumisen elämyksiä hyvän lyönnin jälkeen. Tenniksessä myös havaitsee parhaiten omien taitojen kehittymisen kun toistoja tulee lisää.

Illalla oli vuorossa käynti kylpylässä, jonka poreisiin asetuin rentoutumaan uituani ensin kilometrin kuntoaltaassa. Tykkään uimisesta, vaikka en koskaan tule kotipuolessa käyneeksi uimahalleissa. Sen sijaan aina Katinkullassa matkauinti on kylpylässä käydessäni ensisijainen valinta. Kuntoallas on useimmiten myös aika hiljainen, vaikka kylpijöitä kylpylän ja savusaunan puolella riittääkin. Kylpylässä voi rentoutua myös liukumäessä ja villissä virrassa, mutta ne ovat lähinnä lapsille suunnattuja.

Tiistai lähti kivasti käyntiin hotelliaamiaisella

Vuokatin laskettelurinteille suuntasimme auringon paistaessa täydeltä terältä. Pienenä vinkkinä annan sen, että rinnelippuja saa (ainakin osakkaana) hotellin vastaanotossa edullisemmalla hinnalla, kunhan ne varaa viimeistään edellisenä päivänä. Kovan pakkasen vuoksi paleltuvia sormia ja varpaita joutui välillä käymään lämmittelemässä rinneravintolassa, mutta hyvänä puolena kylmästä säästä oli se, että hissijonot olivat päivän aikana lyhyet. Ilta kului sulkapalloa pelaten ja laskettelupäivän kohmeisia lihaksia lämmitellen.

Viimeiseen kokonaiseen lomapäivään kuului tennistä, hiihtoa ja kylpylää, jonka jälkeen illan huipensi illallinen O´Learys-ravintolassa.

O´Learysin juustohampurilainen

Koska meillä lääkiksessä ei varsinaista hiihtolomaa ole, tuli minun tämän lomani aikana myös opiskella itsenäisesti. Tämä onnistui kuitenkin varsin mukavasti urheiluaktiviteettien välissä ja varhain aamulla kun olen oppimisen suhteen tehokkaimmillani. Vaikka olen normaalisti ahkera luennoilla kävijä, jäi minulta tänä aikana joitakin näitä hyviä oppimistilanteita väliin. Poissaolo luennoilta vähän ensin harmittikin, mutta omatoiminen luentokalvojen lukeminen muistiinpanoja tehden ajaa onneksi lähes saman asian. Tutoristunnon aikaan olin laskettelemassa, ja kieltämättä silloinkin tuntui erikoiselta, vaikka olin poissaoloni lisätehtävällä korvannut sitä ennen.

Tutoristunto - tutorlaskettelu

Huolimatta siitä, että en ehtinyt Vuokatissa ihan kokonaista viikkoa viettämään, olen iloinen, että pystyin koulun puolesta järjestämään itselleni tällaisen mukavan irtioton arjesta. Kiitos Holiday Club Katinkulta jälleen yhdestä onnistuneesta hiihtolomasta!