Tampereen lääkiksessä ruotsin kurssi on järjestetty opiskeluiden kolmantena vuotena siten, että noin puolet vuosikurssista suorittaa sen syyslukukaudella ja lopuilla se on edessä keväällä. Ryhmäjako (syksy/kevät) suoritetaan opintokoordinaattoreiden osalta arpomalla, joten siihen ei pysty itse vaikuttamaan. Syksyn ryhmät tuntuivat oman vuosikurssini perusteella olleen haluttuja, koska tällöin ruotsin kurssin saa jo ennen joulua pakettiin. Minut jaettiin kevään ryhmään, josta olin aluksi harmissani. Keväällä oppituntien alettua kävi kuitenkin pian ilmi, että tämä oli lopulta parempi vaihtoehto.
Kolmosvuoden kevätlukukaudella lääketieteen opinnot alkavat olemaan niin kliinisiä, että tarvittava tietopohja on riittävä mm. astmaoireista, sepelvaltimotaudista, vatsakivusta tai kilpirauhassairauksista keskustelemiseen. Syksyn ryhmillä sydän- ja keuhkosairaudet eivät luultavasti ole yhtä tuoreessa muistissa kuin kevään ryhmillä. Parhaimmillaan opiskelimme samoja asioita ruotsiksi ja suomeksi Rintakipu ja hengenahdistus -jakson aikana. Opinnot tukivat toisiaan, vaikka toisinaan koulupäivät tuntuivat uuvuttavan pitkiltä ja kiireisiltä.
Svenska för läkare on hyvin erilainen kuin vaikkapa lukion ruotsin kurssit. Oppitunnit ovat 2,5 h pitkiä ja niitä on 1-2 kertaa viikossa yliopiston pääkampuksella. Tunneilla keskitytään puheharjoitteluun pareittain tai pienryhmissä, eikä kielioppiin käytetä juurikaan aikaa. Kurssilla korostettiinkin, että tärkeintä on tulla ymmärretyksi, vaikkei kaikki kielioppisäännöt menisi täysin oppikirjan mukaan. Oman alan sanastoa oppii tunneilla monipuolisesti lääkäri-potilas -kommunikaatioharjoituksilla ja kurssin edetessä asiantuntijatasoisilla keskusteluilla. Näiden vuoksi en milloinkaan kannusta turhiin poissaoloihin, koska vain paikan päällä tunneilla pääsee puhumaan ja hiomaan taitojaan kanssaopiskelijoiden kanssa. Tunneilla aktiivinen osallistuminen oman taitotasonsa mukaan on parasta harjoitusta myös tenttiin. Kotitehtävät tällä kurssilla ovat pääosin kirjoitusharjoituksia, kirjan kappaleiden opiskelua tai lääketieteellisen tiedon lukemista ruotsinkielisistä lähteistä. Kerran kotitehtäväksi tuli äänittää pareittain kuvitteellinen lääkärinvastaanotto, jossa kirjoitimme toisillemme lääkärintodistuksen.
Kurssin lähestyessä loppuaan, alkoi jännitys tentistä kasvaa. Svenska för läkare -kurssilla tentti on kolmiosainen ja sen aloittaa kolmen hengen ryhmissä käytävä suullinen osio. Muodostimme ystävieni kanssa ryhmän ja varhaisessa vaiheessa, jotta pystyimme harjoittelemaan suulliseen tenttiin pitkällä tähtäimellä. Tämän lisäksi kokoonnuimme omalla ajallamme useasti puhumaan tentinomaisesti. Suullisessa tentissä annetaan aihe, josta keskustellaan 7 minuuttia yhtä soittoa. Yhteensä käydään siis kolme 7 minuutin keskustelua, sillä jokainen saa eri aihepiirin keskustelunaloituksen. Suulliseen tenttiin on ennalta annettu tenttialue, jonka sanasto ja rakenteet on eduksi opetella todella hyvin tenttiä varten. Tärkeää tentissä on osata laajentaa keskustelua yleiselle tasolle ja keskustella muustakin kuin kyseisestä potilastapauksesta. Suullinen tentti on aika kuumottava tilanne, mutta siinä kannattaa todella osoittaa oma osaaminen, koska kolmessa 7 minuutin keskustelussa aika kuluu lopulta yllättävän nopeasti.
Kirjallinen tentti on oma lukunsa eikä juuri ollenkaan jännittävä. Tentissä saa hyödyntää sähköisiä sanakirjoja, jonka vuoksi se ei oikein kuulosta edes tenttitilanteelta. Kirjallisessa tulee laatia epikriisi suomenkielisten vihjeiden avulla ja analysoiva teksti annettujen diagrammien perusteella. Kummankin tulee noudattaa tekstilajille ominaista tyyliä. Epikriisissä ilmaisu on hyvin tiivistä, kun taas analysoiva teksti on pohtiva sisältäen omia tulkintoja. Aikaa kirjallisessa tentissä on kolme tuntia ja se riittää hyvin näihin kahteen tehtävään, koska sanojen kieliasun tai taivutuksen voi tarkistaa näppärästi sanakirjasta. Virheisiin ei kuitenkaan ole herkästi varaa, koska sähköisten apuneuvojen käyttö edellyttää huolellista ja tehtävänannon noudattavaa tekstiä. On ajateltu, että sanakirjojen hyödyntäminen kirjoitustyössä vastaa työelämän tilannetta ja tämän vuoksi myös tentti suoritetaan sanakirjojen avulla. Tähänkin tenttiin pystyy silti harjoittelemaan. Kävin itse läpi kurssilla kirjoittamani harjoitusepikriisit sekä analysoivan tekstin ja otin niistä oppia. Pidin huolen, etten enää tee niissä esiintyneitä virheitä. Kurssikirjassa on myös joitakin hyviä epikriisimalleja, joiden ilmaisua opettelin ennen tenttiä. Näin koin olevani valmiimpi tenttiin ja varmistelevani haluamaani tenttitulosta. Jos tenttimenestykseni olisi riittänyt vain tyydyttäviin tietoihin, olisin pyytänyt saada uusia tentin. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta.
Lääkiksen ruotsin kurssi ei ole lopulta ollenkaan niin paha, kuin siitä puhutaan. Se vaatii vain työtä, lähtötasosta riippuen toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Vaikka edellisistä ruotsin opinnoista lukiossa on kulunut aikaa (itselläni ruotsin ylioppilaskirjoituksista oli aikaa 6 vuotta), sitä ei tarvitse ennen kurssin alkua pelätä. Kielitaito palautuu nopeasti, kun oppitunneilla käyttää kieltä aktiivisesti. Oma kiinnostunut asenne ja ahkeruus vievät ruotsin opiskelussa hyviin tuloksiin. Ruotsin kurssi ei pitäisi olla kenellekään kynnyskysymys lääketieteen opiskelussa, kunhan on valmis oppimaan alan sanastoa. Tärkeää on rohkaistua puhumaan ruotsia virheitä pelkäämättä. Att misslyckas är inte farligt, att misslyckas är nödvändigt för att lära!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti