Kuinka lääkikseen pääsee?

Nyt eletään aikoja, joina suuri osa lääketieteen pääsykokeisiin valmistautuvista on jo aloittanut luku-urakkansa kevään 2017 koitokseen. Haluankin jakaa omat menetelmäni ja kikkani, jotka siivittivät minut haluttuun lopputulokseen. Tämän postauksen myötä toivotan oppimisen iloa ja valtavasti tsemppiä teille hakijoille koitokseen!

Aina olin kuvitellut, että lääkikseen pääsevät vain usean laudaturin ylioppilaat ja todelliset nerot. Olettamukseni ei kuitenkaan osunut oikeaan, mistä olen elävä esimerkki. Tärkeimmät syyt onnistumiseeni olivat kova tahto, itseluottamus ja laadukas opiskelu. Toki motivaatiota tarvitaan kovasti, mutta se kulkee usein käsi kädessä kovan tahdon kanssa. Lääkikseen pääseminen oli minun suurin unelmani hakukeväänäni ja menin sen ehdoilla unohtamatta kuitenkaan harrastustani ja sosiaalista elämää.

Suuri edistysaskel edellisvuosien hakuihin oli se, että uskoin mahdollisuuksiini. En antanut muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa, enkä verrannut itseäni muihin. Tein työtä vain itseäni varten. Lukutuntini rytmitin siten, että en uuvuttanut itseäni liikaa. Asetin esimerkiksi päivän tavoiteajakseni kuuden tunnin tehokkaan opiskelurajan, jota en saanut ylittää muissa kuin poikkeustilanteissa. Joskus kuulee puhuttavan, kuinka jotkut hakijat lukevat jopa 12 tuntia vuorokaudessa pääsykokeisiin. Itsekin siihen aiempina hakukeväinä myönnän sortuneeni, ja se oli ehdoton virhe. Tällöin oppimisteho laskee ja ajaa itsensä helposti burn outin partaalle. Lopputuloksena osaakin vähemmän ja soveltamiskyky heikkenee.

Panostinkin sisäänpääsykeväänäni laatuun enkä määrään. Tämän toteutin niin, että pääasiassa laskin soveltavia tehtäviä ja vanhoja valintakokeita. Tätä ennen tuli kuitenkin olla pohjat kunnossa, ja perustehtävien tuli sujua mutkattomasti. Mikäli en osannut jotakin laskutehtävää tai tein siinä virheen, kävin huolella läpi malliratkaisun ja otin siitä opikseni. Pidin huolen, että ymmärrän jokaisen kohtaamani tehtävätyypin ja osaan laskea eteeni tulevan laskutehtävän omin avuin. Joskus tämä vaati saman tehtävän laskemista useaan otteeseen, mutta en antanut sen häiritä: oppiminen ja ymmärrys olivat minulle kaikki kaikessa. Vanha totuus ”lääkikseen pääsee laskemalla” piti paikkaansa myös itseni kohdalla. Biologian osalta panostin pitkälti kokonaisuuksien hallintaan, mutta etenkin ihmisen biologiasta sekä bioteknologiasta opettelin lähes jokaisen yksityiskohdan.

Lääkikseen pääsemisen keinoja on varmasti yhtä monta kuin sisäänpääsijöitä, eikä luultavasti yhtä oikeaa tapaa ole olemassa. Kaikkia hyväksyttyjä yhdistää kuitenkin kovan työn lisäksi sinnikkyys, itsekuri ja vankkumaton laskurutiini. Jos lääkis on haaveenasi, pidä siitä kiinni ja vielä joku päivä luku-urakkasi palkitaan unelmien opiskelupaikalla!

Vuonna 2016

                                                            Vuonna 2016 minä...

...keskitin lähes kaikki voimavarani pääsykokeisiin valmistautumiseen.
...kulutin lukemattomia opiskelutunteja pääsykoemateriaalien, laskujen ja oppikirjojen parissa.
...kävin kursseja teknillisessä yliopistossa biotekniikan opiskelijana.
...vietin hiihtolomaa hiihtäen, uiden ja sulkapalloa sekä tennistä pelaten. Kuitenkaan pääsykoelukuja unohtamatta. Vaihteleva opiskeluympäristö virkisti ja tehosti oppimistani.
...arvoin pitkään, minkä kaupungin lääkikseen hakisin. Tein paperille plussia ja miinuksia kahdesta jäljelle jääneestä hakukohteesta, joiden perusteella tein valinnan. En usko, että olisin päätynyt valitsemaan oikein ilman tätä keinoa. Onneksi laadin sen, sillä en voisi olla tyytyväisempi valintaani.

...olin mukana biotekniikan opiskelukavereitteni vapun juhlinnassa. Ajattelin tällöin, että ensi vappuna otan kaiken irti valkoisissa buranahaalareissa. (Tämä lupaus täytyykin muistaa pitää ;))

Näiden haalareiden viimeinen käyttöpäivä oli 1.5.2016

...en ole koskaan jännittänyt yhtä paljoa kuin ennen tämän vuoden lääkiksen pääsykoetta. Kokeen alettua kuitenkin rentouduin ja aloin tehdä koetta hyvillä mielin lopusta alkuun. Poistuessani koesalista kaikkeni antaneena aloitin pitkän kesäloman vieton. Olin tehnyt kaiken voitavani pääsykokeen eteen ja ansaittu vapaa sai alkaa.

Rankan kevään jälkeen sai hengähtää ja nauttia kesästä

...juhlistin pikkuveljeni ylioppilaaksi pääsyä perheen, sukulaisten ja tuttavien kanssa.

Sisko ja sen veli lakkiaisissa

...matkustin Miamin South Beachille kesälomareissulle. Tämän Floridan matkan aikana kävin myös muun muassa Key Westissä ihailemassa kauniita pikkukatuja ja taloja.

Miami South Beach

...aloin kirkua riemusta kun näin tietokoneen ruudulla tekstin "Opiskelupaikka myönnetty-Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö". En voinut uskoa silmiäni, mitään näin onnellista minulle ei ollut koskaan tapahtunut. Korkkasin shampanjapullon ja päivitin Facebook-profiilini suunnittelemallani tekstillä.

Time to drink champagne

...treenasin, kilpailin ja nautin urheilusta. Opiskelupaikan tuoma ilo ja onni näkyi kaikessa tekemisessäni.
...voitin Tampereen Keskustorin pituuskilpailun kauden parhaalla tuloksellani.
...harrastin kotimaanmatkailua osallistumalla Kalevan kisoihin ja nuorten SM-kisoihin. Nuorten SM:eistä kotiin tuomisena oli 22-sarjan SM-pronssi.

Pituushyppykesä

...aloitin opiskelun lääkiksessä. Olin odottanut koulun alkamista kuin kuuta nousevaa. Tutustuminen opiskelukavereihin alkoi ja opiskelurutiinit muodostua. Jo ensimmäisistä päivistäni olin ihan myyty lääkiselämälle.
...vietin aivan uskomattoman ihanan fuksisyksyn. Toogabileet, Hunajacup, Injektiot, Vuosijuhlat, E-bileet ja pikkujoulut olivat tapahtumia, joita en tule unohtamaan. Syksy eteni vauhdilla ja aivan liian pian syyslukukausi jo päättyikin ja oli aika siirtyä joululomalle.

Nallelääkäreistä jonakin päivänä oikeiksi lääkäreiksi

...matkustin Dubaihin viettämään ansaittua lomaa kuluneen vuoden uurastuksen jälkeen.

Aquaventure-vesipuisto Dubaissa

...vietin rauhallista joulua perheen kanssa tutuin perintein ja kohtuudella herkutellen.

...päätin, että tästä vuodesta tulee elämäni paras ja ikimuistoisin. Ja niin siitä tulikin.

Haluan toivottaa kaikille lukijoilleni onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta 2017!

Haaveista totta - Dubai

Viime viikon lomailin Dubaissa Arabiemiraateissa, jossa tekeminen ja näkeminen ei lopu koskaan kesken. Dubai hurmaa suuruudellaan, vetovoimaisuudellaan ja rajattomilla mahdollisuuksillaan. Dubaissa on helppo kulkea metrolla nähtävyyksien välillä ja taksi on halpa, mutta muuten turvallisessa Dubaissa liikenne on vähän aggressiivista ja ruuhkaista. Aurinko lämmittää mukavasti talvellakin ja sateet ovat harvinaisia. Paikallisen kulttuurin mukaisesti polvet ja olkapäät tulee olla peitettyinä, mutta hotellialueellamme sai kulkea topissa ja minishortseissa. Dubai on todella kaunis kaupunki, joka tarjosi minulle lukemattomia muistoja, kokemuksia ja elämyksiä. Tässä poimintoja niistä.

Näkymää uima-allasalueelta

Hotelliimme Dubain Jumeirah-alueella saavuimme illalla ja hetken ihmeteltyämme pilvenpiirtäjien valoja ja lumoa, kävimme läpi hotellialueen. Olimme varanneet Club Oceanfront-huoneen, johon kuului merinäköalan lisäksi pääsy ylimmän kerroksen (25.) loungeen erikoisaamiaiselle ja iltaisin happy hourille drinkeille ja kevyille snackseille. Tätä palvelua hyödynsimme parhaamme mukaan, aina kun retki tai muu nähtävyys ei mennyt sen kanssa iltaisin päällekkäin. Ensimmäiseen iltaan se sopi juhlallisesti lomaa aloittamaan.

Hotellialueelta kuvattua

Toisena päivänä suuntasimme hienon aamiaisen nautittuamme ensin maailman korkeimpaan rakennukseen, Burj Khalifaan. Olimme varanneet käynnin ennen matkaa netistä, minkä vuoksi vältyimme jonottamasta lippuja Burj Khalifan juurella. Metrolla pääsi kätevästi suoraan valtavaan ostoskeskukseen Dubai Malliin, jonka sisällä oli sisäänkäynti Burj Khalifaan. Sinne ei kuitenkaan ihan niin helposti löydetty, vaan monien eksymisten jälkeen (opasteet eivät ostoskeskuksessa olleet kovin hyvät) pääsimme At The Top-Burj Khalifan porteille varaamamme aikaa hieman myöhässä. Dubaissa tuleekin varata kulkemisiin runsaasti aikaa, koska etäisyydet ovat pitkiä, välimatkat toisinaan sokkelomaisia ja ihmisiä on paljon. Näkymät näköalatasanteelta 124. kerroksesta olivat kuitenkin upeat ja ehdottomasti käynnin arvoiset!

Burj Khalifan maisemia

Burj Khalifan jälkeen jatkoimme matkaa metrolla vanhan Dubain alueelle Deiraan, Dubain museoon, kultasoukkiin ja basaareille. Kultasoukkiin päästäkseen tuli ylittää Dubainlahti pienellä dirhamin hintaisella venekyydillä. Basaareissa kiertelimme sisäänheittäjien huudoista välittämättä, minkä jälkeen palasimme metrolla takaisin Dubai Mall:n akvaarioon ja merenalaiseen eläintarhaan. Olimme hankkineet Burj Khalifan ja akvaarion yhteislipun, joissa tuli käydä saman päivän aikana. Akvaariossa kävelimme "kalatunnelin" läpi, joka pursusi eri lajisia mereneläviä. Katselimme myös muita merieläimiä ja vedestä riippuvaisia maaeläimiä.

Akvaarion "kalatunneli"

Kiertelimme Dubai Mall:ssa (jota muuten pidetään maailman suurimpana ostoskeskuksena) vielä muutamassa kaupassa, ja vaikka aina ennen olen kaikissa kauppakeskuksissa USA:n isot mall:t mukaan lukien pysynyt kartalla missä päin liikutaan, niin tuolla olin aivan hukassa. Ostoskeskuksen yli 1300 liikettä pitivät huolen siitä, että joka 50 metrin jälkeen tuli etsiä oma sijaintinsa kartalta uudelleen. Iltaisin puolen tunnin välein Dubai Mall:n ulkopuolella pidetään kuuluisa suihkulähdeshow, jossa vesi nousee jopa reilun sadan metrin korkeuteen. Taustalla oleva Burj Khalifa luo hienot puitteet muutaman minuutin tanssivien suihkulähteiden esitykseen, joka kruunasi osaltamme toisen lomapäivän.

Suihkulähdeshow, taustalla Burj Khalifa ei mahtunut kokonaan kuvaan

Kolmantena päivänä oli vuorossa Aquaventure-vesipuisto, joka sijaitsi keinotekoisella Palmusaarella, Atlantis-hotellin yhteydessä. Päivä kului nopeasti liukumäkiä laskien, "villissä virrassa" lipuen, rannalla aurinkoa palvoen ja meressä uiden. Olen aina suosinut renkaalla laskettavia mäkiä vesipuistoissa, sillä ne eivät kiihdy huippunopeuksiin eikä pää hakkaa ikävästi mäkeä vasten. Tällaisia mäkiä riitti onneksi kovasti Aquaventuressakin, vaikka vesipuistoalueella välillä oli vaikeaa löytää mäeltä toiselle. Useat mäet kun päättyivät "villliin  virtaan", joka yhteispituudeltaan lienee olevan jopa 1,6 km pitkä. Vietimme joka tapauksessa hauskan ja vauhdikkaan päivän vesipuistossa, vaikka hurjapäiden suosima, erittäin kovaan nopeuteen yltävä "The Leap Of Faith" jäikin kokeilematta.

Aquaventure-vesipuisto

Liukumäkiä, taustalla siintää maailman ainoa 7 tähden hotelli Burj Al Arab

Vesipuistossa vietetyn päivän jälkeen rauhotuimme illalla hotellimme loungessa ja valmistauduimme illan Dhow-risteilyyn Dubai Marinassa. Tämä oli myös yksi niistä retkistä, jonka olimme etukäteen varanneet. Käveltyämme tovin matkaa The Walk:lla eli läheisellä ravintoloita pursuavalla promenadilla, erkanimme Marinaan, jonka kiemurtelevat kävelykadut toivat meidät laivan lähtöpaikalle. Olimme hyvissä ajoin laivalla ennen boarding-timea, mikä oli hyvä, sillä pääsimme heti laivan kannelle hyville istumapaikoille. Dhow-risteilyn ohjelmaan kuului kauniin Marina-alueen pilvenpiirtäjien ihailu, buffet-ruokailu ja ohjelma, joka sisälsi tanssia sekä musiikkiesityksiä. Ruoka oli oikein hyvää, mutta parasta retkessä olivat kuitenkin hulppeat maisemat.

Dhow-risteily alkamassa Dubai Marinassa

Neljäs päivä lähti käyntiin hotellin kuntosalilta, jonne oli hotellin asukkailla vapaa pääsy. Vaikken ollut harjoitusohjelmaa matkalle mukaan ottanut, sovelsin ja mukailin treenin itselleni sopivaksi. Kuntosalilaitteiden määrä yllätti, ja tavallisen kyykkäämisen lisäksi kokeilin itselleni tuntemattomia treenimuotoja saaden lihakset kipeytettyä seuraavaksi pariksi päiväksi. Ainakin treeni meni oikeaan osoitteeseen...

Saliselfie

Salin jälkeen oli rentouttavaa lepäillä auringossa hotellin allasalueella. Lämmitetyt uima-altaat ja pilvettömältä taivaalta paistava aurinko kuuluvat omalta osaltani onnistuneeseen rantalomaan. Kävimme myös meressä uimassa hotellin yksityisellä rannalla, mutta merivesi oli luonnollisesti vähän kylmempää kuin uima-altaiden vesi. Altaalla ja meren äärellä loikoilu oli virkistävää vaihtelua intensiiviseen nähtävyyksien ja retkien kiertelyyn.

Kyllä täällä kelpasi

Iltapäivällä kävimme myös niin ikään valtavassa ostoskeskuksessa, Mall of the Emirates:ssa, joka on kuuluisa sisälaskettelukeskuksestaan. Ski Dubain löytäminen oli onneksi helpompaa kuin Dubai Mall:ssa suunnistaminen, mutta täysin vaivatta ei sekään löytynyt. Hetken katselimme ja ihmettelimme laskettelukeskusta ostoskeskuksen sisällä, mutta koska kyseessä on Dubai, oli jo käynyt selväksi, että kaikki on tässä kaupungissa mahdollista.

Ski Dubai

Illalla vierailimme vielä Global Villagessa, joka on täynnä maailman eri maiden tuotteita ja putiikkeja. Paikka oli pitkälti paikallisten suosima, mutta täällä "matkalla maailman ympäri" näyttäytyi mitä erinäisempiä kulttuureita kauniine väriloistoineen. Sisäänpääsyhinta Global Villageen oli edullinen, mutta jos olisi halunnut huvipuistolaitteisiin, olisi pitänyt ostaa niihin laitelippuja erikseen. Ilotulitus oli mukava lisä illan kulkuun, mutta pienenä miinuksena eri maiden alueet muistuttivat hyvin paljon toisiaan myyden samoja tuotteita.

Global Village, USA-fanina kuvasin tietysti Vapaudenpatsaan

Seuraavana päivänä koitti loman kohokohta ja matkan eniten odotettu retki eli aavikkosafari. Aamupäivä kulutettiin rannalla ja altaalla loikoillen ja tennisottelua seuraten, kunnes retken järjestäjän kyyti saapui hotellillemme noutamaan meidät aavikkoseikkailua varten. Kun aavikon laidalla auton renkaiden ilmanpaineet oli saatu säädettyä kohdilleen, töyssyinen ja odottamaton kyyti aavikon kummuilla sai alkaa. Jeeppiajelu peittosi hauskimmatkin kokemani vuoristoradat ja kesti juuri sopivan kauan. Välillä pysähdyimme kuvailemaan ja ihailemaan kaunista auringonlaskua. Lopulta päädyimme määränpäähämme beduiinikylään, jossa ratsastimme kamelilla, söimme maittavan arabialaisen illallisen ja katselimme napatanssiesitystä. Dubain lomani ei olisi ollut täydellinen ilman tätä aavikkosafaria.

Auringonlaskun aavikkosafari

Viimeinen kokonainen lomapäivä valkeni hieman pilvisenä, mutta aamiaisen jälkeen pilvet olivat kadonneet ja saimme nauttia vielä altaalla sekä rannalla auringon säteistä. Pisimmät aurinkotunnit kuuluivat tähän päivään, koska matkan päänähtävyydet oli ehditty kiertää jo aiempina päivinä. Iltapäivällä kävelimme kuitenkin vielä kerran Walk:lla ja Dubai Marinassa, jossa pistäydyimme lisäksi Marina Mall:ssa. Viimeiset tuliaiset ostettuamme palasimme hotellille viimeisen illan loungen tarjonnasta nauttien.

Päivänvalon Dubai Marina

Dubain matka oli juuri niin uskomaton kuin olin ajatellut, ja nousee kokemistani matkakohteista korkealle sijalle. En voi kuin lämpimästi suositella Dubaita matkakohteena. Jos nähtävyydet, shoppailu, auringonotto, vesipuistot, hyvät ravintolat jne kiinnostavat, on Dubai juuri oikea lomakohde suunnata. Kaupunkiloman voi kätevästi yhdistää rantalomaan, ja aktiviteetit sekä rajattomat ostosmahdollisuudet tekevät lomasta juuri sinun näköisesi. Nyt lomalta palattuani olen levännyt, virkistynyt ja jättänyt kouluasiat hetkeksi taka-alalle. Tästä onkin mukava jatkaa rauhalliseen joulun viettoon koti-Suomessa. Iloista joulua kaikille!

Joululomalla(ko)

Fuksisyksy on nyt paketissa ja joululoma pyörähtänyt jo käyntiin. Tältä syksyltä minulla on vain hyviä muistoja, enkä oikein tahdo edes ymmärtää kuinka nopeasti tämä syyslukukausi oikein on vierähtänytkään. Hieman leikkisästi voin sanoa, että  1/12 lääkiksestä jo takana, vaikka tuntuu, että vastahan sitä astelin koulun ovista ensimmäistä kertaa täynnä hämmästystä ja epäuskoa. Vanha totuus kuitenkin on, että aika rientää, kun on hauskaa, ja kulunut syksy onkin eittämättä ollut elämäni parasta aikaa!

 Syksyn viimeinen tentti oli tänään, ja se tuntui suhteellisen selkeältä, mutta pari termiä siinä oli mistä en ollut kuullutkaan. Onneksi se ei haittaa, koska puolet vain tarvitsee osata läpipääsyyn. Melkein jopa naureskelin edelliselle postaukselleni, jossa valitin jakson vaikeutta. Nyt jakson asiat tuntuivat jo helpoilta, mutta paljon työtä oppimisen eteen on tehtykin, sosiaalista elämää ja tapahtumia unohtamatta. Kuluneella LKK-jaksolla alkoivat myös dissektiot, jossa leikkelimme ja tutkimme istukkaa ja sen rakenteita. Tuli todettua, että anatomiaa oppii ihan uudella tavalla, kun näkee kohteita luonnossa kuin että tuijottaa niitä kirjan sivuilta. Mielenkiintoista puuhaa nuo dissektiot, joita onkin keväällä luvassa paljon lisää. Jaksoon kuului lisäksi neuvolakäynti, jossa oli tarkoitus tutustua äitiys-/lastenneuvolan toimintaan. Itse en juuri päässyt tekemään tutkimuksia, mutta ainakin pääsin ensimmäistä kertaa pitämään vauvaa sylissä kun yksi äiti työnsi sen yllättäen polvelleni...

Pikkujouluja on vietetty useammassa kuin yhdessä porukassa niin TLK:n kesken hassunhauskalla "pikkujoululennolla" kuin oman tutorporukan kanssa Room Escapen mysteeriä ratkoessa. Jos Room Escape ei ole sinulle tuttu, niin voin lämpimästi suositella kokeilemista! Paikka sopi hyvin tutorryhmämme kanssa suoritettavaksi koska olemme pitkin syksyä muutenkin ratkoneet ongelmia yhteisvoimin ja käyttäneet loogista päättelykykyä niistä selviämiseen. Kilpailimme tytöt vs. pojat -ideologialla ja me tytöt onnistuimmekin lopulta pakenemaan huoneesta ennen ajan loppumista, jes! Tähän oli mukava päättää kuluneen syksyn opinnot, sillä joulun jälkeen meidät on jaettu uusiin tutorryhmiin, kun aloitamme kevätlukukauden Aineenvaihdunta-jaksolla.

Pikkujouluasusteeni

Voittajien on helppo hymyillä

Treeneissä on edetty lajinomaisempaan  suuntaan ja ensimmäiset lyhytvauhtiset hypyt on otettu ohjelmaan mukaan. Voimaa teen yhä noin pari kertaa viikossa, enimmäkseen kyykkyä ja rinnallevetoa. Voimatreeneissä on sekin hyöty, että pystyy testaamaan itseään omatoimisestikin ilman mittanauhoja tai sekuntikellon avustusta. Syksyn ja talven treenien perusteella odotan ehjää hallikautta opiskelun asettamissa rajoissa.

Salilla nostamassa rautoja

Tällä hetkellä joululoma tuntuu minusta kovin oudolta asialta sisäistää, sillä olen viimeksi noin kolme vuotta sitten pitänyt todellisen joululoman ilman huolia opiskelusta. Lukion loppuaikoina valmistauduin yo-kirjoituksiin joululomalla ja parina edellisenä vuonna käytin loman lähes kokonaan pääsykokeisiin valmistautuessa. Viime jouluna kulutin kaikki joulun pyhät kuuden opiskelutunnin strategiaani noudattamalla, mutta näin jälkikäteen en ole siitä yhtään harmissani: mitäpä sitä ei unelma-ammattinsa eteen tekisi. Tänä vuonna aion kuitenkin joululomalla nauttia ansaitusta vapaudesta, tavata kavereita ja kerätä voimia kevään opintoja varten. Loman yksi kohokohdista koittaa jo maanantaina, koska silloin minua kutsuu Dubai, yksi pitkäaikaisista haavematkakohteistani. Palaillaan!

Tenttikirjoja ja tähtipölyä

"To all the little girls who are watching this,

 never doubt that you are valuable and powerful

 and deserving of every chance and opportunity

 in the world to pursue and achieve your own

 dreams."

USA:n presidentinvaalit sai tällä viikolla päätöksensä. Itse en kiireiltäni kovinkaan paljoa ehtinyt tapahtumia seuraamaan, mutta Hillary Clintonin puhe tappionhetkellä kosketti ainakin minua (kts. alku). Vaikka aina välillä tuleekin elämässä lunta tupaan, haluan uskoa, että ahkera työ niin opiskelussa kuin urheilussakin lopulta palkitaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus onnistua, kun vaan oppii olemaan luja ja peräänantamaton, eikä lakata uskomasta unelmiinsa.

Minä ja Valkoinen talo

Puhetta antamassa?

Pienenä takaisinheittona lomailin kesäkuussa 2015 viikon Washington DC:ssä. Oli mielenkiintoista nähdä ulkoapäin Valkoinen talo, Capitol Hill ja entisten presidenttien mahtipontiset monumentit. Kaiken kaikkiaan kaupunki on hieno matkailukohde. Maanalaisella on helppo kulkea ja useisiin museoihin on vapaa pääsy. Täällä voi nähdä mm. The Declaration of Independence, Bill of Rights ja The Constitution -asiakirjat. Potomac Millsissä on tosi hyvä Outlet, jossa mm. Abercrombie & Fitchin halpa myymälä. Suosittelen! 

Mielenkiintoinen kirjoitusasu kun sanoin nimeni

Opiskelussa on nyt kiireistä. Meneillään on tällä hetkellä embryologiaa, joka on työlästä opiskeltavaa englanninkielisistä kirjoista. Onneksi kuitenkin suomalainen Kehitysbiologia-kirja auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia ja luentokalvot tiivistävät yhteen kaiken olennaisen tiedon. Mitään yhtä haastavaa en ennen ole opiskellut, mutta entistä palkitsevammalta näiden vaikeiden asioiden hahmottaminen ja mieleen painuminen tuntuukin.

Bileitäkin on kuitenkin ollut opintojen vastapainoksi. Järjestimme oman kurssin voimin aivan huikeat E-bileet eli esittäytymisbileet ylemmille vuosikursseille. Teemana oli The Great Gatsby, jossa pukeuduimme 1920-luvun Amerikan tyylisesti. Nämä "A little party never killed nobody" henkiset bileet ylittivät omat odotukseni moninkertaisesti. Ohjelmassa oli mm. ilma-akrobatiaa, suklaasuihkulähdettä, tanssishow, E-videon paljastus, ilotulitus, salakapakka ja illan kruunaama kurssin bändin mahtava ensiesiintyminen. Suunnittelua ja valmistelua näiden bileiden eteen oli tehty kuukausia, mikä näkyi upeassa lopputuloksessa: E-bileet 2016 by Cursus Starck olivat unohtumaton ja eeppinen fuksikurssimme taidonnäyte sekä syksyn huipentuma.

A little party never killed nobody

Aika pian E-bileiden jälkeen oli vuorossa ensimmäiset tämän syksyn sitsit eli fuksisitsit, jossa teemana oli Köyhät - Rikkaat. Me fuksit olimme tietysti niitä köyhiä jätesäkkeihin, muovipusseihin ja rikkinäisiin vaatteisiin pukeutuen. Mukavaa oli pitkästä aikaa päästä sitsaamisen makuun ja opettelemaan minulle uusien lääkisaiheisten laulujen sanoja ja melodioita.

Nyt on pidettävä hetken taukoa kaikenlaisista vapaa-ajan menoista ja toden teolla keskityttävä lääkiskirjoihin. Enää neljä viikkoa jäljellä joululomaan, jolloin taas yksi unelmani käy toteen. Siihen asti jaksaa jaksaa!

Nallesairaala - lääkärileikkejä ja nauravia lapsia

Lokakuu vaihtui marraskuuksi ja syksy on hiljalleen kääntymässä talveksi. Valoa tähän pimeään vuodenaikaan tuo onneksi lukuisat tapahtumat ja juhlat, uusi harjoitusohjelma peruskuntokauden toiselle osalle sekä vaihtelevat koulutyöt opintokäynteineen. Tämän päivän tekee erikoiseksi se, että aloitin päivälleen vuosi sitten valmentautumisen kevään 2016 lääketieteen valintakokeeseen. Välillä sitä miettii, kuinka paljon voikaan elämä muuttua vuoden aikana. Tässä tapauksessa kuitenkin positiiviseen suuntaan :)

Tänään pääsin ensimmäistä kertaa vetämään lääkärintakin ylleni ja "leikkimään" lääkäriä. Kyseessä oli nallesairaalakäynti, jossa jokainen ykkösvuosikurssin opiskelija meni päiväkotiin hoitamaan lasten nalleja, nukkeja, pehmoleluja tai mitä vain leluja päiväkotilapsella mukana olikaan. Käynnin tarkoituksena oli vähentää lasten lääkäripelkoa, mutta toisaalta myös lisätä opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja lasten kohtaamisessa. Heittäydyin leikkiin mukaan ja ilahduin siitä, kuinka alkuun jännittyneetkin lapset muuttuivat haastateltaessa ja tutkiessa reippaiksi ja avoimiksi. Kokemus oli ennen kaikkea opettavainen, ja yllätin myös itseni siinä, kuinka hyvin tulin toimeen pienten lasten kanssa.

Kipeälle nallelle/koiralle vähän nallelääkettä

Opiskeluun on tullut mukaan jo pitkään odottamani anatomia, jonka vaikeudesta alkuun peloteltiin kovasti. Itse koen anatomian opiskelun enemmänkin keventävän jakson taakkaa, sillä pelkkää raakaa lukemista on vähemmän. Lisääntyminen, kasvu ja kehitys-jakson (tuttavallisemmin LKK) aikana opiskelemme lantion alueen anatomiaa. Latinan oppiminen tuntuu mielestäni asiantuntevalta ja antoisalta, aivan kuten minkä tahansa uuden kielen oppiminenkin.

Tästä kirjasta on tullut yksi aarteistani

Viime viikonloppuna juhlittiin kandiseuramme TLK:n 44. vuosijuhlia, jossa toimin muiden nakkilaisten kanssa iltajuhlan narikassa ja juhlia edeltävästi juhlasalin yhtenä koristelijana. Työvuoro oli pitkä, mutta pääsimme seuraamaan juhlaa aitiopaikalta ja ihastelemaan kaunista iltapukuloistoa. Samalla pääsi ikään kuin haistelemaan ilmapiiriä tulevien vuosien vuosijuhlia varten sekä osaksi arvokasta akateemista juhlaa. Palkkioksi tästä pääsimme vieläpä vuosijuhlien jatkoille juhlimaan upeaan Näsilinnaan, jossa viihdyin lähes aamunkoittoon asti. Ilta oli kaikessa hienoudessaan kaiken työn arvoinen!

Juhlasali valmiina vastaanottamaan juhlavieraat

Kuvan  ottohetkellä en vielä tiennyt, kuinka upea ilta oli tulossa!

Kulunut syksy on pitänyt sisällään sellaisia asioita, joita en vuosi sitten tänä päivänä osannut kuvitellakaan. Jos Sinä olet vastaavassa tilanteessa kuin minä olin vuosi sitten, älä epäröi tarttua haasteeseen. Nyt lopuksi siteeraan Apulannan loistokasta ja itselleni hyvin tärkeää kappaletta Valot pimeyksien reunoilla-kappaletta sanoin "Kaikki loputon kauneus, kaikki järjettömyys, kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys, Ovat lopulta tarkoituksen palasia, osa arvoitusta". Nämä sanat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen kuullessani ne ensimmäistä kertaa, ja pääsykokeiden selättämisessä ne nousivat arvoon arvaamattomaan. Haluankin toivottaa valintakokeisiin valmistautuville lukijoilleni valtavasti tsemppiä, uskoa omiin kykyihin ja tahtoa toteuttaa unelmia! Vuosi elämässä on loppujen lopuksi tosi lyhyt aika, ja itse ainakin olen vuoden aikana saanut valtavan määrän elämänkokemusta matkalla kohti lääkäriyttä.

Peruskuntokautta ja tenttiviikkoa

Edellisen postauksen jälkeen minulla on hieman pitänyt kiirettä opiskelun, treenien ja opiskelijatapahtumien merkeissä. Yksi pieni unelma kävi taas toteen, kun saimme kurssin kanssa toistaiseksi puhtaanvalkoiset buranahaalarimme. Ne olivat itselleni jo kolmannet opiskelijahaalarit, mutta rohkenen uskoa, että ne viimeiset. Tällä hetkellä minulla on vähän työsarkaa ommella vanhoja haalarimerkkejä edellisistä haalareista uusiin. Haalareiden lisäksi saimme samassa kättelyssä myös nimineulan, jota tulemme käyttämään opintokäynneillä ensimmäiset kaksi vuotta. Yhtenä aamuna Orion tarjosi koko kurssillemme oikein maittavan aamiaisen sekä lahjoitti meille kaikille oman stetoskoopin. Tästä olimme hyvin kiitollisia, ja valehtelematta aika monta stetoskooppiselfietä käytävillä näkyi otettavan! Viimeistään tässä vaiheessa on lopullisesti realisoitunut se tosiasia, että medisiinarin elämää tulemme viettämään seuraavan kuuden vuoden ajan.

Näitä oli jo odotettu

Syksy on kulunut monien tapahtumien kiertämisessä, joista viimeisimpänä olivat Cirque de la Medicine, Hämeenkadun appro ja TTY:n entisen kiltani Bionerin 11-vuotisjuhlat. Cirquessa ideana oli kiertää yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa Tampereen baareja keräillen merkintöjä suorituskarttaan ja lisäksi käydä erilaisilla rasteilla suorittamassa annettuja tehtäviä. Illan päätteeksi olisi ollut vielä tarjolla jatkot, mutta päätin jättää ne väliin. Oli silti hauskaa päästä "ulkoiluttamaan" haalareita ensimmäistä kertaa kaupungilla. Tämä oli hyvää harjoitusta Hämeenkadun approon eli Suomen suurimpaan opiskelijatapahtumaan, joka järjestetään joka syksy Tampereella. Olin tapahtumassa mukana jo kolmatta kertaa, joten suoritin Laudatur-tutkinnon. Helppoa hommaa se ei ollut, mutta ripeällä tahdilla ja kavereiden kannustuksella taival päättyi onnistuneesti saaden palkinnoksi tästä haalarimerkin. Kiva ilta oli jälleen kerran ja jatkoilla riitti porukkaa aivan valtavasti. Bionerin vuosijuhlille halusin osallistua siitä syystä, että oli mukava nähdä entisiä opiskelukavereitani ja vaihtaa heidän kanssaan kuulumisia. Juhliin pukeuduttiin teemaan sopivalla asustuksella ja juhlapaikka oli koristeltu hienosti Tylypahkan suuren salin mukaisesti tupapöytiin. Nuorempana fanitin Pottereita kovasti, minkä vuoksi pidin juhlien teemamusiikista, ilmapiiristä ja tupien välisestä kilpailusta. Ilta oli kaikin puolin lämminhenkinen, ja hauskaa oli vaihteeksi irrottautua lääkiskuplasta ja hengailla teekkarikavereiden seurassa.

Liian jästi Tylypahkaan?

Vuosijuhlista innostuneena kävin jonottamassa virkeästi aamuyön tunteina itselleni "nakkipaikkaa" Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran (TLK:n) vuosijuhliin ja ilokseni sain haluamani työvuoron iltajuhlasta. Me ensimmäisen vuoden medisiinarit emme saa vielä osallistua juhlavieraina näihin juhliin, mutta olemalla töissä saamme olla mukana tätä arvokasta akateemista vuosijuhlaa. Palkkioksi iltajuhlassa nakkeilemisesta pääsemme vieläpä mukaan vuosijuhlien jatkoille, joissa varmasti tulee olemaan viihtyisää sekä ehdottomasti työpanoksen arvoinen illan kohokohta.

Jotta totuus ei vallan unohtuisi opiskeluelämästä, on arki kulunut koulujuttujen ja tenttiin valmistautumisen parissa. Histologian preparaattitentti meni minulla kerrasta läpi ja varsinainen jaksotentti tuntui pääosin helpolta. Erityisen iloinen olin siitä, että juuri kuluneella tenttiviikolla ehdin tehdä muutakin kuin vain lukea (kuten käydä treeneissä). Olin panostanut tenttiä varten koko jakson ajan, joten viimeisimpinä päivinä sainkin keskittyä käytyjen sisältöjen kertaamiseen ja mieleen palauttamiseen. Jos tenttiin valmistautuminen olisi jäänyt tenttiviikolle, olisi se voinut aiheuttaa tarpeetonta stressiä ja paineita läpipääsyyn. Tässä mielessä Tampereen lääkiksessä käytössä oleva PBL-oppimiskäytäntö auttaa pysymään jakson aikana perillä tärkeistä opiskeltavista asioista. Se ikään kuin "pakottaa" opiskelemaan sitä mukaa kuin uutta asiaa tulee, mikä tehostaa oppimista.

Urheilun osalta olen aloittanut peruskuntokauden, joka pitää sisällään paljon loikkia, määräintervalleja ja perusvoimaa. Tarkoituksena on luoda pohjaa kovatehoiseen harjoitteluun, joka keskittyy kilpailukausille. Määrää tehdään peruskuntokaudella paljon, mutta tehot ja palautusajat pidetään melko pieninä. Treenit ovatkin lähteneet mukavasti käyntiin, vaikkakin lihaskivuilta en ole onnistunut välttymään... Tenttiviikko oli ihanteellista aikaa urheilun harrastamiseen, sillä muuta koulua ei ollut kuin itsenäistä opiskelua. Pystyin unohtamaan tenttiajatukset hetkeksi kokonaan ja samalla varomaan, etten lue itseäni aivan väsyksiin. Samojen valintojen äärellä olin kuin pääsykoeaikoina, jolloin opin kuinka opiskelusta saa itselleni mahdollisimman tehokasta. Säilytin tuolloin oppimani tietyn rentouden, joka yleensä siivittää hyviin lopputuloksiin.

Tänä viikonloppuna aion pitää kokonaan vapaata opiskelusta, jotta olisin levännyt ensi maanantaina alkavaan uuteen jaksoon (Lisääntyminen, kasvu ja kehitys). Tämä uusi jakso kestääkin sitten joululoman alkuun asti, minkä vuoksi nyt lataan akkuja uusien tietojen hankkimista varten. Vaikka tässä kuluneessa solujaksossa olin hyötynyt aiempien opintojen kautta, koittaa siihen nyt muutos, kun seuraavan jakson asiat tulevat olemaan minulle uusia ja opittavaa on paljon. Nyt kuitenkin hetkeksi hengähdän, täytän lauantaina vuosia ja käyn ulkona tuulettumassa urheilukentän rauhaisessa miljöössä.